Nojapyöräfoorumi

jviirret kirjoitti:

Missään suunnitelmissa ja 3D mallinnuksissa ei näy koskaan lumikasoja. Infra siis suunnitellaan niin ettei lunta sada koskaan eikä sen auraamista, kasaamista ja pois kuskaamista tarvi huomioida suunnitteluvaiheessa...
Jukka

Kaima on varsin oikeassa. Pahimmillaan olen nähnyt (kuullut) kun kaavan käsittelyssä huomautettiin ettei tuolla alueella ole yhtään paikkaa lumelle, ei edes aurausvalleille. Suunnittelija vastasi "Se on kunnossapidon ongelma". Ole tässä sitten myönteinen ja pyri kehittämään ympäristöäsi vaikuttamalla virallisia kanavia pitkin...

Helsingissä on kokeiltu itäsuomalaisten kehittämiä lumivallin suoraan autoon linkoavia koneita. Kokemukset työn jäljestä ovat hyviä. Laitteen yleistymistä estää kuulemma suunnaton työn alta pois hinattavien autojen määrä. Jostain syystä muualla Suomessa autoilijat siirtävät mielellään autojaan merkkien mukaan saadakseen puhdasta baanaa. Miksi se ei toimi täällä eteläreunalla?

Hopea kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

Missään suunnitelmissa ja 3D mallinnuksissa ei näy koskaan lumikasoja. Infra siis suunnitellaan niin ettei lunta sada koskaan eikä sen auraamista, kasaamista ja pois kuskaamista tarvi huomioida suunnitteluvaiheessa...
Jukka

Kaima on varsin oikeassa. Pahimmillaan olen nähnyt (kuullut) kun kaavan käsittelyssä huomautettiin ettei tuolla alueella ole yhtään paikkaa lumelle, ei edes aurausvalleille. Suunnittelija vastasi "Se on kunnossapidon ongelma". Ole tässä sitten myönteinen ja pyri kehittämään ympäristöäsi vaikuttamalla virallisia kanavia pitkin...

Helsingissä on kokeiltu itäsuomalaisten kehittämiä lumivallin suoraan autoon linkoavia koneita. Kokemukset työn jäljestä ovat hyviä. Laitteen yleistymistä estää kuulemma suunnaton työn alta pois hinattavien autojen määrä. Jostain syystä muualla Suomessa autoilijat siirtävät mielellään autojaan merkkien mukaan saadakseen puhdasta baanaa. Miksi se ei toimi täällä eteläreunalla?

Olisko tuossa autojen tieltä siirtämisessä ja etäisyydessä keskustaan joku yhteys, matemaattinen kaava Muistan kun aikoinaan tein lumitöitä Imatralla, lähinnä tuossa keskustassa. Sitten kerran piti mennä Rajapatsaalle, vähän syrjemmälle tuuramaan. Hämmästyin kun tulin koneella pihalle, kohta oli kuhina kun asukkaat siirtelivät autoja tieltä pois, siksi aikaa ett sain putsattua pihan ja parkkipaikan Olihan siitä heille itsellekin hyötyä

Kuka lumitöitä haluaisi tehdä. Realiteetti asutuskeskusten keskustoissa varsinkin ruuka-aikaan on parkkitilan ainakin paikoittainen ja hetkittäinen puute. Jos siirtyy, kausko joutuu menemään ja onko työpäivä ohi, kun on parkkeerannut ja töihin päässyt? Kaveri osti taloyhtiöstä, joka purki suojelukohteesta muun paitsi kantavat rakenteet ja muu uusiksi autopaikan. Kun on pakko ja olikohan 80 000 € kellaripaikan hinta? Autonsa on halvempi uutena. Kämppä lähes saman hintainen. Älkää ihmetelkö itsekkyyden määrää, jos noin tylyihin hintoihin joutuu ydinkeskustan ulkopuolellakin.

quote="jori" lämmittämällä sulattaminen maksaa, sillä pelkkä nolla-asteisen jään sulattaminen nolla asteiseksi vedeksi 100% hyötysuhteella vaatii noin 100 kWh/lumitonni. Sadalla kilowattitunnilla ajaa kuorma-autolla aika kauas lavalla kenties kymmenen tonnia lunta.[/quote]

Espoossa lumenkaatopaikka on ilmeisesti sitten kauempana kuin "aika kaukana"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016112 ... 4_uu.shtml

Jukka

jviirret kirjoitti:

quote="jori" lämmittämällä sulattaminen maksaa, sillä pelkkä nolla-asteisen jään sulattaminen nolla asteiseksi vedeksi 100% hyötysuhteella vaatii noin 100 kWh/lumitonni. Sadalla kilowattitunnilla ajaa kuorma-autolla aika kauas lavalla kenties kymmenen tonnia lunta.

Espoossa lumenkaatopaikka on ilmeisesti sitten kauempana kuin "aika kaukana"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016112 ... 4_uu.shtml[/quote]
Arvaan, että tuo on ostettu Espooseen vain erikoistarkoituksiin.

Sulatuskoneessa polttoöljyä palaa tunnissa 200-400 litraa..., jossa ajassa ...se sulattaa lunta lumen tiheydestä riippuen 150-300 tonnia. Eli 1,3 litraa tonnia kohti. 1,333 litraa*43MJ/kg = 160 kWh/lumitonni. Aiemman nettolaskelmani perusteella tämän vehkeen lämmönsiirtohyötysuhde öljystä lumen sulattamiseen on aika hyvä n. 60%.

1,3 litraa öljyä jokaiselle lumitonnille tarkoittaa, että kuorma-autolastillisen sulattamiseen tarvitaan öljyä parikymmentä litraa. Tuo parikymmentä litraa kuljettaa kuorma-autoa noin 50 km. Jos lumkuski olisi ilmainen, tämä tarkoittaisi, että lumi kannattaa siirtää noin 20 km etäisyydelle. Koska kuskille pitää maksaa palkkaa, tämä ei kannatakaan, vaan lumi kannattaa mieluummin sulattaa paikalla, jos vaihtoehtona on kuskaus kauas. Tietyn rajan ylittävä kaupungin koko, ja siis rakennusmaan hintataso, tekee lumen sulattamisesta kannattavampaa kuin kuskaamisesta kaupungin ulkopuolelle sulamaan.

Yksi seikka jää tässä tarkastelussa huomiotta. Lumen sulattaminen on kokonaisuutena melko hidasta. Yhtä sulatuskonetta kohti kyetään sulattamaan yhden hehtaarin torin kokoiselle alueelle yhden pyry-yön aikan kertynyt lumi parin tunnin urakoinnilla polttamalla noin tonni öljyä. Kokonaisen kaupungin, tai edes kaupunginosan alueelle sataneen lumen sulattamieseen pitää olla noita koneita useita jokaista neliökilometriä kohti, jotta lumi saadaan pois ennen kuin sataa uutta.

Juuri tästä syystä se lumen kasaaminen lähelle tai vaikeassa paikassa jääkimpaleeksi puristaminen on edullisinta, jos vain lumelle löytyy paikka varastoida ja antaa keväällä sulaa.

jori kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

quote="jori" lämmittämällä sulattaminen maksaa, sillä pelkkä nolla-asteisen jään sulattaminen nolla asteiseksi vedeksi 100% hyötysuhteella vaatii noin 100 kWh/lumitonni. Sadalla kilowattitunnilla ajaa kuorma-autolla aika kauas lavalla kenties kymmenen tonnia lunta.

Espoossa lumenkaatopaikka on ilmeisesti sitten kauempana kuin "aika kaukana"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016112 ... 4_uu.shtml

Arvaan, että tuo on ostettu Espooseen vain erikoistarkoituksiin.

Sulatuskoneessa polttoöljyä palaa tunnissa 200-400 litraa..., jossa ajassa ...se sulattaa lunta lumen tiheydestä riippuen 150-300 tonnia. Eli 1,3 litraa tonnia kohti. 1,333 litraa*43MJ/kg = 160 kWh/lumitonni. Aiemman nettolaskelmani perusteella tämän vehkeen lämmönsiirtohyötysuhde öljystä lumen sulattamiseen on aika hyvä n. 60%.

1,3 litraa öljyä jokaiselle lumitonnille tarkoittaa, että kuorma-autolastillisen sulattamiseen tarvitaan öljyä parikymmentä litraa. Tuo parikymmentä litraa kuljettaa kuorma-autoa noin 50 km. Jos lumkuski olisi ilmainen, tämä tarkoittaisi, että lumi kannattaa siirtää noin 20 km etäisyydelle. Koska kuskille pitää maksaa palkkaa, tämä ei kannatakaan, vaan lumi kannattaa mieluummin sulattaa paikalla, jos vaihtoehtona on kuskaus kauas. Tietyn rajan ylittävä kaupungin koko, ja siis rakennusmaan hintataso, tekee lumen sulattamisesta kannattavampaa kuin kuskaamisesta kaupungin ulkopuolelle sulamaan.

Yksi seikka jää tässä tarkastelussa huomiotta. Lumen sulattaminen on kokonaisuutena melko hidasta. Yhtä sulatuskonetta kohti kyetään sulattamaan yhden hehtaarin torin kokoiselle alueelle yhden pyry-yön aikan kertynyt lumi parin tunnin urakoinnilla polttamalla noin tonni öljyä. Kokonaisen kaupungin, tai edes kaupunginosan alueelle sataneen lumen sulattamieseen pitää olla noita koneita useita jokaista neliökilometriä kohti, jotta lumi saadaan pois ennen kuin sataa uutta.

Juuri tästä syystä se lumen kasaaminen lähelle tai vaikeassa paikassa jääkimpaleeksi puristaminen on edullisinta, jos vain lumelle löytyy paikka varastoida ja antaa keväällä sulaa.[/quote]

Oli sen verran mielenkiintoisia lukuja että piti itsekin asiaa ihmetellä. Päädyin hieman pienempiin litramääriin/lavallinen, mutta ehkä vaan laskin väärin - kuten yleensä teen Eikös se -0 -> 0 ollut 3,33J/g... loput luvut otin hatusta.

Helsingin osalta lumenkaatopaikkojen tilanne on tällainen Lumenvastaanottopaikat.

Eli paikkoja on 5 kpl ja kuormasta maksetaan lisäksi lähes 20e.

Luulisin että laskennoissa käytetyissä lähtöarvoissa on lähteestä riippuen melkoista vaihtelua. Viime kevään aikana näitä laitteita lobattiin usealla rintamalla, mm. Metrossa julkaistu artikkeli, jossa puhutaan päivän kapasiteetin olevan 100-150 kuormallista. Toisaalta tunnin kapasiteetti on 150-300m³.. suuret vaihteluvälit selittyvät toki tiheyden eroilla mutta olisihan se loogista käyttää samaa vaihteluväliä kun arvo ilmoitetaan eri yksikköä käyttäen (tässä tulee taas uusi muutuja, kuorman koko...) ehkä realistinen lava on sen 15m³ johon lunta voi mahtua jopa 10t - todennäköisesti kuitenkin vähemmän.

Lumenkaatopaikka on hieman erikoinen konsepti muutoikin, mutta pakkohan se lumi on johonkin sijoittaa..

jori kirjoitti:

Eli 1,3 litraa tonnia kohti. 1,333 litraa*43MJ/kg = 160 kWh/lumitonni.

Jossain lienee laskuvirhe Löpössä on size=50[/size] kymmenen kWh/l.

Ja autollekin pitäisi laskea jotain

Imatralla on yhdistetty lumenkaatopaikka ja sulatus - kippaavat kaupungin läpi virtaavaan Vuoksen. Matkaa ei oo pitkälti mistään ja keskeisellä paikalla

jooseha kirjoitti:

jori kirjoitti:

Eli 1,3 litraa tonnia kohti. 1,333 litraa*43MJ/kg = 160 kWh/lumitonni.

Jossain lienee laskuvirhe Löpössä on size=50[/size] kymmenen kWh/l.

No juu, vaikea laji pilkun jälkeisten numeroiden laskeminen –meni väärin. Todellisuus on siis noin 16 kWh/1,333 litraa dieseliä.

Lehtijutussa on kuitenkin toinen virhe, joka kompensoi tuota edellistä.
Jään sulamislämpö on 333 kJ/kg eli 333MJ/tonni. Nyt herää epäilys, ettei tuota tonnia kyllä reilulla litralla sulateta, kun jo nettona menee (333MJ/t) / (43MJ/kg)=7,74 kg = 9,7 litraa dieseliä tonnin lunta sulattamiseen.

Vaikuttaa siis siltä, että lehtijutussa on sotkettu tonnit ja kuutiometrit. Eihän siinä muuten voisi olla eroa lumen tiheyden ja sulatustehon suhteen.

Tuo tarkempi laskelma näyttääkin enemmän järkevältä sen suhteen, milloin lunta kannattaa sulatella, eli ei juuri koskaan. Nettona menee siis noin 10 litraa polttoöljyä lumitonnille. Bruttona se on noin 16 litraa per tonni lunta.

Taas tuli osoitettua, ettei toimittajien kyky kertoa mistään, missä mainitaan luonnontieteellisiä yksiköitä, tai edes hahmotetaan suuruusluokkia, riitä välittämään pätevää tietoa. Laitteen toimittajahan ei varmasti ole tästä virheestä pahoillaan.

Lumilavat ovat muuten aika paljon suurempia kuin 15 m³.
http://www.nettikone.com/muu-merkki/lumilava/1254082

Naapurissa käytettyä auraustekniikkaa kait yritetty tännekin saada.
Sukupuolitasa-arvoista aurausta...

Mun mielestä tuokin olisi ratkaistu sillä että heti katuauran perässä tuli jalkakäytävän putsaava aura.
Silloin kohdeltaisiin kaikkia paikasta toiseen-siirtymismuotoja samanarvoisesti, ilman sukupuolineutraalivääntöä.

samuel kirjoitti:

Naapurissa käytettyä auraustekniikkaa kait yritetty tännekin saada.
Sukupuolitasa-arvoista aurausta...

Parempi ilmaisu olisi ollut "kulkupelitasa-arvoinen", ettei sorruta itse seksistiseen kulkupeliarviointiin.

jori kirjoitti:

samuel kirjoitti:

Naapurissa käytettyä auraustekniikkaa kait yritetty tännekin saada.
Sukupuolitasa-arvoista aurausta...

Parempi ilmaisu olisi ollut "kulkupelitasa-arvoinen", ettei sorruta itse seksistiseen kulkupeliarviointiin.

No niin munkin mielestäni.

PW kirjoitti:

Imatralla on yhdistetty lumenkaatopaikka ja sulatus - kippaavat kaupungin läpi virtaavaan Vuoksen. Matkaa ei oo pitkälti mistään ja keskeisellä paikalla

Jokunen talvi sitten, kun Helsingissä oli 50-70 cm lunta paikoitellen ja keskusta meni jumiin sekä lumen parkkipaikoilla oli ahdasta trafiikin takia, kipattiin lunta mereen. Lähellä keskustaa myös.

jori kirjoitti:

jooseha kirjoitti:

jori kirjoitti:

Eli 1,3 litraa tonnia kohti. 1,333 litraa*43MJ/kg = 160 kWh/lumitonni.

Jossain lienee laskuvirhe Löpössä on size=50[/size] kymmenen kWh/l.

No juu, vaikea laji pilkun jälkeisten numeroiden laskeminen –meni väärin. Todellisuus on siis noin 16 kWh/1,333 litraa dieseliä.

Lehtijutussa on kuitenkin toinen virhe, joka kompensoi tuota edellistä.
Jään sulamislämpö on 333 kJ/kg eli 333MJ/tonni. Nyt herää epäilys, ettei tuota tonnia kyllä reilulla litralla sulateta, kun jo nettona menee (333MJ/t) / (43MJ/kg)=7,74 kg = 9,7 litraa dieseliä tonnin lunta sulattamiseen.

Vaikuttaa siis siltä, että lehtijutussa on sotkettu tonnit ja kuutiometrit. Eihän siinä muuten voisi olla eroa lumen tiheyden ja sulatustehon suhteen.

Tuo tarkempi laskelma näyttääkin enemmän järkevältä sen suhteen, milloin lunta kannattaa sulatella, eli ei juuri koskaan. Nettona menee siis noin 10 litraa polttoöljyä lumitonnille. Bruttona se on noin 16 litraa per tonni lunta.

Taas tuli osoitettua, ettei toimittajien kyky kertoa mistään, missä mainitaan luonnontieteellisiä yksiköitä, tai edes hahmotetaan suuruusluokkia, riitä välittämään pätevää tietoa. Laitteen toimittajahan ei varmasti ole tästä virheestä pahoillaan.

Lumilavat ovat muuten aika paljon suurempia kuin 15 m³.
http://www.nettikone.com/muu-merkki/lumilava/1254082

No niin. Vähän asiantuntevampi juttu samasta aiheesta on jo huomannut, että numerot olivat kuutiometrejä, eivät tonneja.
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka ... Uutiskirje
Siltikin vielä polttöljyn polton hyötysuhteeksi tulee lähes 200%. 80t jäätä * 333MJ/t sulatukseen / 43MJ/kg öljyn lämpöarvo = 620kg. Yli 600 kilogrammaa polttoöljyä tunnissa olisi siis teoreettinen minimikulutus, mikäli sulatusprosessissa kaikki 100% menisi lumen sulattamiseen ja vesi jäisi tasan nolla-asteiseksi vedeksi. Juttu väittää kuitenkin kulutkseksi enintään 400 litraa polttoöljyä tunnissa, joten hyötysuhteen täytyy olla 620/(400/0,8)=194%. Melko hyvä hyötysuhde.

Alkaa pikku hiljaa pänniä nämä mainosjutut. Tuo mainittu 200-400 l/h kulutus lienee keskikulutus kevyessä käytössä, mutta jos todella sulatetaan tuo maksimimäärä (mikäli se on edes mahdollista) 80 t/h, pitää kulutuksen olla lähellä tuhatta litraa polttoöljyä tunnissa. Tuolla kulutuksella laitetta ei saa myytyä, siksi ei kerrota, että kulutus on 200-1000 l/h. Minusta tässäkin jutussa kuljetaan hyvin lähellä valehtelun rajaa. Tiedä sitten kummalla puolella. Puhumattakaan Iltalehden jutusta.

Sanovat jutussa laskeneensa kannattavaksi lumenkuljetusmatkaksi 6 km. Millähän arvoilla se on laskettu. Täydellä teholla toimiessaan tuo syö siis 80 tonnia tunnissa ja kuluttaa noin 1000 litraa, eli noin tuhat euroa. Lumen tiheytenä on käytetty 80/300=270 kg/m³, jolloin 31 kuution lavalla kulkisi juurikin 8 tonnia lunta, joten keikkoja pitäisi tehdä kymmenen. Tämä vastaisi summittain laskelmaa noin 6 km etäisyydestä lumenkaatopaikalle kahdella kuorma-autolla 500 € tuntikorvauksella molemmille kuorma-autoilijoille, huomioimatta laitteen omaa hankintahintaa lainkaan. En tiedä kuorma-autojen tuntikorvauksista, mutta kyllä minä kykenisin tuohon hintaan lunta rahtaamaan. Neljälläkin autolla tuo olisi vielä kannattavaa 250 €/h korvauksella, jolloin keskinopeudeksi jäisi enää 30 km/h

jori kirjoitti:

Alkaa pikku hiljaa pänniä nämä mainosjutut.

Laitoit varmaan palautetta esimiehelle