Nojapyöräfoorumi

Hahmottelin hieman. Laitetaan tänne ettei suunnitelmat unohdu Rakentaminen on kyllä pitkässä kuusessa. Sen verran monimutkainen ja työläs laitos ja etenkin katteen muokkaaminen jälkikäteen on pirullista eikä alustaakaan voi huitaista tuosta vaan, koska sen pitää sopia katteeseen
Idea on siis 3x559 renkainen nuijapää, joka katetaan LeMans tyylisellä katteella eli eturenkaat jäävät kokonaan kattamatta. Tällöin katteesta voi tehdä huomattavan kapean. Etupäähän ajattelin poikittaisheilureita kumijousella ja toispuoleisia napoja. Vain pieni liike tärinän vaimentamiseksi - ei pitkää joustoa. Taakse kumijousi ja haarukka.

Naru mallaa ketjulinjaa.

Akseliväli 111cm
Nojakulma 35
Istuinkorkeus 20cm
Keskiön korkeus 35cm

Jos taittopyöränä käyttää 21Z ratasta, jää tilaa 10cm maavaralle, katteelle sekä muutaman sentin säätövaralle penkkiin.

edit akseliväli lyhennetty 125 --> 111 cm ja kuva päivitetty vastaavaksi. Painojakauma muuttui tasan kaikille renkaille, eturenkaisiin yltää paremmin käsillä ja kääntyvyys paranee.

Minkälaiseen käyttöön ajattelit kinneriä - kovempaan menoon vai jotain muuta? Itsellä tuppas meneen suunnittelu vaiheessa sekasin käyttötarkotukset ja yritin tunkee samaan pyörään kaikki ominaisuudet - mm. siksi ne ei oo valmistuneet - vielä.

Oon monesti miettinyt kuinka paljon aerodynamiikassa häviää jos pyörät on katteen ulkopuolella. Vähän kiinnostais tehdä delta mallinen kinneri jossa olisi samaan tyyliin renkaat ulkopuolella - sais katteen kevyeksi ja pieneksi. Tai ainakin pieneksi. Sisätilatkin jäisi kyllä sitten ahtaaksi. No, ehkä takarenkaat kannattaisi koteloida kuitenkin. Vauhtia pitäs kuitenkin saada lisää kattamattomaan verrattuna, muuten ei riitä rakennusmotivaatio

Syväri kirjoitti:

Oon monesti miettinyt kuinka paljon aerodynamiikassa häviää jos pyörät on katteen ulkopuolella.

Paljon Jossakin oli väite että nopeusennätys streamlinereissä pelkät pyörän aukot jarruttavat yhtä paljon kuin koko muun korin ilmanvastus
Lentokoneet on toinen hyvä esimerkki:

Vaikka renkaat ovat noin pienet suhteessa koko koneeseen niin silti niihin on rakennettu monimutkainen sisäänvetokoneisto ja luukut päälle.

Kinnereissä jos renkaat jäävät ulkopuolelle niin myös niiden tukirakenteet ja raidetangot jää, sen lisäksi että aiheuttavat ilmanvastusta niin sotkevat ilmavirtauksia korin pinnassa.

Oikeesti tuo kaikki on teoreettista pa*kaa Ulkopuolellahan ne ovat esim. Mangossakin. Toki korilinjan sisäpuolella, mutta hillittömät pyöränaukot sotkee taatuski koko kyljen ja pohjan virtauksia.
Vaikka renkaat on korin ulkopuolella ja kinneri ehkä vähän hitaampi +40km/h vauhdissa niin ulkopuolella olevista renkaista on paljon hyötyäkin. Ainakin ylämäessä vähemmän painoa hilattavaksi mäen päälle ja kaikki huollot nopeampi tehdä. Yhdessä renkaan vaihdossa säästyy enemmän aikaa kuin kesässä ilmanvastuksen vuoksi häviää

Jukka

PW kirjoitti:

Minkälaiseen käyttöön ajattelit kinneriä - kovempaan menoon vai jotain muuta?

Kovaan menoon tarvitsisi treenata tosissaan ja järjestelmällisesti. Hauskuus olisi vaarassa kadota Sen verran on oppinut jo tehtyjen kanssa että ei kannatakaan pyrkiä ratkaisuun, joka sopisi kaikkeen käyttöön. Tulee liian paljon kompromisseja ja lopputulos ei sovi oikein mihinkään. Maantieajo on kuvittelemani käyttötapa. Lenkit ja pitkät retket. Nuo saattaa saada sovitettua samaan vekottimeen kohtuudella. Lopullinen käyttö selviää vasta kinnerillä. Ennen ei voi tietää

Syväri kirjoitti:

Oon monesti miettinyt kuinka paljon aerodynamiikassa häviää jos pyörät on katteen ulkopuolella. Vähän kiinnostais tehdä delta mallinen kinneri jossa olisi samaan tyyliin renkaat ulkopuolella - sais katteen kevyeksi ja pieneksi. Tai ainakin pieneksi. Sisätilatkin jäisi kyllä sitten ahtaaksi. No, ehkä takarenkaat kannattaisi koteloida kuitenkin. Vauhtia pitäs kuitenkin saada lisää kattamattomaan verrattuna, muuten ei riitä rakennusmotivaatio

Ero on varmaankin yllättävän pieni. Bentrideronlinessa LeMans tiimissä mukana oleva David Massot sanoo sen olevan Questia ja Wavia nopeampi tasaisella ja nousuissa Milan on kuulemma nopeampi. Toinen ja vielä vakuuttavampi näyttö on vuonna 2012 Orionilla (Deltatrike, jossa takarenkaat on katteen ulkopuolella omissa koteloissaan) ajettu yli kaksirenkaisten maailmanennätys 106 km/h. (Rikottu sittemmin. Nyt 117 km/h.)

jviirret kirjoitti:

Paljon Jossakin oli väite että nopeusennätys streamlinereissä pelkät pyörän aukot jarruttavat yhtä paljon kuin koko muun korin ilmanvastus
Lentokoneet on toinen hyvä esimerkki:
Vaikka renkaat ovat noin pienet suhteessa koko koneeseen niin silti niihin on rakennettu monimutkainen sisäänvetokoneisto ja luukut päälle.

Lentokone on oikeastaan huono esimerkki pienien renkaidensa takia. Niiden sisään ottamisella ei ole käytännössä mitään merkitystä rungon kokoon. Kinnerissä taas tilanne on eri ja korista voi tehdä reilusti kapeamman mikäli jättää renkaat ulos. Äärimmäistä aerodynamiikka hakiessa taitaa kuitenkin olla järkevintä pitää pyörät katteen sisällä. Muutenhan ne olisivat ennätyspyörissä ulkona.

Ihan pätevän näköinen tämä lemansin koppa. Varmaan enemmän kisaamiseen tehty kuitenkin, esim. maavara 5cm

Syväri kirjoitti:

Ihan pätevän näköinen tämä lemansin koppa. Varmaan enemmän kisaamiseen tehty kuitenkin, esim. maavara 5cm

Mistä tuonne mennään sisään?
Tuo tuulilasi näyttää kans siltä ettei arkikäytössä ole toimiva ratkaisu

Jukka

Tuommosesta aukosta.

Joosen kinneriin sopis conen kate? Sillehän ois käsittääkseni valmis muotti olemassa?

Mutta miksi tadpole? Aloituskuva ennallaan, mutta deltana helpompi rakentaa ja lyhempi ketju.

Cone on liian Race. Muuten kiva
Ajatus sattuu tällä hetkellä olemaan nuijapäästä. Ketju ei maksa montaa euroa metriltä Molemmissa on hyvät puolensa.

Tuo Le Mans on menevän näköinen peli, ihmettelen miksi rungon ulkopuoliset pyörät noin isot, mihin perustuu laskelmat, (ilmeisesti tosiasioihin) voittaako pienempi vierintävastus (isot renkaat) pienemmän ilmanvastuksen ja suuremman vierntävastuksen? Pienemmät eturenkaat vähentäisi huomattavasti kahteen renkaaseen kohdistuvaa pyörteilyä, onko tästä jotakin faktaa. Ilmeisesti on koska noin toteutettu.

Oisko kumivalikoima syynä? Eli haluttu kilpapyörien sisuskumitomat renkaat.

Jukka

Tuskin siitä kovin tarkkaa teoriaa on laskettu. Varmaankin kokeiltu intuition perusteella. Teoriassa on se vika että ne kaikki perustuvat oletukseen ja usein vielä yksinkertaistetaan asioita laskemisen helpottamiseksi. Eikös pyyttoninkin pitänyt olla teoriassa ajokelvoton

jooseha kirjoitti:

Rakentaminen on kyllä pitkässä kuusessa. Sen verran monimutkainen ja työläs laitos ja etenkin katteen muokkaaminen jälkikäteen on pirullista eikä alustaakaan voi huitaista tuosta vaan, koska sen pitää sopia katteeseen

Tämähän se nuijapäissä sylettää. Pitää tehdä ikään kuin kaksi eri laitosta. Nojapyörä trike ja kori siihen. Sivuketjuvetoisessa deltassa nämä olisivat yhtä ja samaa rakennetta.
Huomasin paikallisella romulavalla useamman emaali ammeen, pienen ohikiitävän hetken kävi mielessä että olisi ottanut yhden lasikuitumuotiksi. Olisi tehnyt kaksi kuoren puolikasta ammeen pohjalla ja nämä vastakkain liittämällä olisi saanut korin. Putkikehikko ympärille johon haarukat renkaille, laakeripukit laakereille ja kiinnitys etuhaarukalle. Jäi kuitenkin ottamatta...

Jukka

Voi nuijapäänkin tehdä itsekantavalla korilla. Niinhän ne on kaupallisetkin tehty Nyt kun on tosissaan miettinyt kinnereiden rakennetta, niin on käynyt varsin selväksi miksi ne on kaikki tehty saman periaatteen mukaan - itsekantava kori ja tolpat etupäässä. Rakenne olisi erittäin houkutteleva tehdä etuvetoisena, niin ketjuvoimat jäisivät paikallisiksi.

Erillinen runko helpottaa mukavasti tekemistä. Alustan voi säätä kohdilleen ilman koria ja metallin muokkaaminen käy tuosta vaan. Mitoituksenkin voi tehdä näppituntumalla. Helppo korjata jos onkin liian heikko. Kantavan korin korjaamisessa tahtoo paino ja/tai kestävyys kärsiä