Nojapyöräfoorumi

vph kirjoitti:

Velonautti kirjoitti:

Keskinopeus oli 39,5 km/h

Aika haipakkaa kulkee kone, huh!

Potkua pitäisi saada noihin ylämäkiin enemmän, niissä kone hyytyy liikaa.Vanha diesel kone kyseessä ( itseasiassa tänään 50 v. ) viäntöö, viäntöö lissee

Velonautti kirjoitti:

vph kirjoitti:

Velonautti kirjoitti:

Potkua pitäisi saada noihin ylämäkiin enemmän, niissä kone hyytyy liikaa.Vanha diesel kone kyseessä ( itseasiassa tänään 50 v. ) viäntöö, viäntöö lissee

Ei näillä ajamista ole turhaan verrattu lentokoneeseen, homma muistuttaa hyvin paljon taitolentoa alitehoisella moottorilla - energian hallinta nopeus vs korkeus tekee hommasta erittäin mielenkiintoista. Jokainen km/h ennen ylämäkeä auttaa ja jos maasto vain sallii, niin on hienoa laittaa enemmän paukkuja alamäessä kiihdyttämiseen, kuin ylämäkeen runttaamiseen. Kunnes se vauhti sitten loppuu kesken...

Hyvää syntymäpäivää! Ihminen on huono havaitsemaan nopeutta, kun siihen sopeutuu. Jos ylämäki menee 20 km/h ja keskinopeus on tupla ja alamäki nelinkertainen, niin tuntuuhan ylämäki tervalta. Sama se on pienemmissä nopeuksissa. Mulla oli kai jyrkimmät mäet 9 km/h viime vuonna, kun vaihdoin polvia kiristämättömiin pöksyihin. Vähän eri fiilis kuin matkanopeus alamäistä puhumattakaan.

Hyvää syntymäpäivää Velonautti.

Onnea sulle ja samalla meille kaikille vuosimallin 1966 nojapyöräilijöille.

Kiitos onnitteluista, - 66 luku on rautaa tänä vuonna.
Onnea kaikille tuleville ja jo täyttäneille viisikymppisille.
Vielä täytyy jaksaa jaksaa

vaaka kirjoitti:

Ilmatieteenlaitoksen sivuilla näkyy tuulen mittaustulosten käyrät yli vuorokauden ajalta. Minkälaisia nopeuksia oli ajoaikaan?

Eilen tuli ajettua sama 141km lenkki.Nyt vilkaisin ilmatieteenlaitoksen tuulituloksia, koillistuulta n. 5m/s.
Tuntemus on, että tuo koppa ottaa aika rankasta sivutuulta itseensä.Pelottaa ajoittain alamäessä, kun nopeus kasvaa helposti yli 60 km/h ,
tuulenpuuska ottaa "kiinni" DF:stä ja viskaa sinua sivuraiteille ja rekka tulee vastaan ja ..........?

Kyllähän se tuuli tuohon omaankin DF:kin ottaa jonkun verran, mutta en sitä kovin häiritseväksi sanoisi. Kovassa vauhdissa tuulen vaikutus kyllä korostuu luonnollisesti. Saksan foorumilla on ihmetelty hieman kun toiset kokee DF:n kovin vikuriksi ja toiset taas ei. Selvää selitystä ei ole löytynyt, mutta jotkut ovat kuvailleet eturenkaiden kulmien (lähinnä auraus/haritus) pienienkin muutoksien saaneen aikaan radikaaleja eroja ajokäytökseen. Oletko koittanut koskaan tarkastaa eturenkaiden kulmia?

Niin ja myöhäiset onnittelut täältäkin pyöreiden johdosta

TMS kirjoitti:

Kyllähän se tuuli tuohon omaankin DF:kin ottaa jonkun verran, mutta en sitä kovin häiritseväksi sanoisi. Kovassa vauhdissa tuulen vaikutus kyllä korostuu luonnollisesti. Saksan foorumilla on ihmetelty hieman kun toiset kokee DF:n kovin vikuriksi ja toiset taas ei. Selvää selitystä ei ole löytynyt, mutta jotkut ovat kuvailleet eturenkaiden kulmien (lähinnä auraus/haritus) pienienkin muutoksien saaneen aikaan radikaaleja eroja ajokäytökseen. Oletko koittanut koskaan tarkastaa eturenkaiden kulmia?

Niin ja myöhäiset onnittelut täältäkin pyöreiden johdosta

Kiitoksia.
Joo, auraus- ja haritussäädöistä en oikein tiedä mitään. Mangossa ei ollut tarvetta kertaakaan tehdä mitään säätöjä. Aivan uusi asia minulle.
Oisko jossain hyvät ohjeet kyseisiin toimenpiteisiin ?
Kierretankoja ruuvailtava ?
Jotain pitäisi tehdä.Mittatikku mulla on ja samat mitat edessä ja takana eturenkaissa.
Haritusta voisi ehkä olla enemmän, oisko meno vakaampaa ?

En tiedä onko oikein hyviä ohjeita missään. On asiasta ollut puhetta monessa ketjussa, mutta hieman hankalahan niitä on löytää.

Pääperiaatteissaan asia onnistuu jotenkin ainakin tällä tavalla:

• tarvitaan kaksi mahdollisimman suoraa esimerkiksi noin metrin mittaista soiroa/putkea/keppiä/L-kulmaa mitä nyt vaan sattuu löytymään
• merkataan keppeihin keskikohta ja merkit esimerkiksi puoli metriä eteen- ja taaksepäin
• otetaan etukiekoista renkaat pois ja jätetään pyörä siten että kiekot on sopivalla sileällä ja kovalla alustalla jossa kiekot pääsevät vapaasti kääntymään (esim laudanpätkä/vaneri/parketti)
• tarkistetaan että etukiekot on suurin piirtein suorat eivätkä viipota pahasti
• kiinnitetään kepit tukevasti kiekkojen kylkiin niiden alareunaan siten että ne ovat selvästi irti maasta, mutta ei kuitenkaan niin ylös että mittaaminen ei onnistu, noin 5 cm korkeus on useimmissa tapauksissa varmaan ihan hyvä, kiinnittää voi vaikka ruuvipuristimilla/nippusiteillä/teipillä mitä nyt sattuu olemaan, keppien keskikohta koitetaan saada akselin kohdalle
• asetetaan renkaat ja ohjaustanko suoraan ja mitataan keppien etäisyys toisistaan etukiekkojen etu- ja takapuolelta merkkien kohdalta ensin vaikka ilman kuskia ja sitten kuskin kanssa, mitat kuskin kanssa ovat ne oleelliset, mutta mielenkiinnosta mitataan tietenkin myös ilman kuskia
• jos kiekkojen takapuolelta mitattu etäisyys on pienempi kuin etupuolelta mitattu, niin kiekot niin sanotusti harittavat
• vastaavasti jos etupuolelta saadaan pienempi mitta niin kiekot auraavat
• haritus on pahin mahdollinen vaihtoehto, periaatteessa kiekot koitetaan saada täysin saman suuntaisiksi, mutta jos se ei onnistu, niin sitten mieluummin aurauksen puolelle kuin harittamaan (periaatteessa etukiekot pitäisi lisäksi olla samansuuntaiset myös takakiekon kanssa)
• kiekkojen kulma toisiinsa nähden säädetään muuttamalla taaimpien kierretangojen pituutta nivelpäitä kiertämällä sisään tai ulospäin (yleensä riittää säätö vain toiselta puolelta)
• DF:n orginaali nivelpäillä voidaan säätää vain täysiä kierroksia, joten kyseessä ei ole varsinainen hienosäätö

Tässä jonkunlainen ohje, varmaan jotain jäi kertomatta ja virheitäkin voi olla mutta fiksummat sitten korjaa. Ohessa vielä video asiasta Mangon osalta, mutta eipä se taida DF:n säätämisestä erota mitenkään
Lisäksi velomobiel.nl:n ohjekirjassa sinulla 14 on asiaa selvitetty http://www.velomobiel.nl/handleidingen/ ... s_2013.pdf

Sitten voi myös halutessaan tehdä rullauskokeita mahdollisimmat hyvän säädön löytämiseksi. Pitää löytää sopiva, pienellä alamäellä varustettu suoranpätkä ja tyyni sää. Paikka voi myös olla eräänlainen notkelma, jolloin vauhti sitten loppuu vastamäkeen sopivasti. Merkataan lähtöpaikka asfaltiin ja ajetaan eturenkaat sen päälle. Päästetään jarru ja annetaan pyörän rullata niin pitkälle kun se on mennäkseen, vauhtia ei paljoa tarvi olla, esim. enimmillään 5 km/h on jo ihan hyvä, tällöin rullausmatka ja aika ei mene ihan mahdottomaksi (esim 30 m rullaus on jo ihan sopivan pituinen). Tehdään yhteensä vaikka kolme rullausta tietyllä säädöllä, ja sitten muutetaan vaikka kierros lisää aurausta ja toistetaan kolme rullausta ja katsotaan kummalla säädöllä pyörä meni pidemmälle. Säädetään rullauspituuksien perusteella lisää sopivaan suuntaan ja haetaan näin optimisäätö.

Siitä en sitten tiedä onko rullaustekniikalla saatu säätö paras myös ajovakauden kannalta, vai auttaako esim. pieni auraus pitämään pyörän paremmin suunnassaan?

TMS kirjoitti:

En tiedä onko oikein hyviä ohjeita missään. On asiasta ollut puhetta monessa ketjussa, mutta hieman hankalahan niitä on löytää.

Pääperiaatteissaan asia onnistuu jotenkin ainakin tällä tavalla:

• tarvitaan kaksi mahdollisimman suoraa esimerkiksi noin metrin mittaista soiroa/putkea/keppiä/L-kulmaa mitä nyt vaan sattuu löytymään
  ...

Tästä jäi vähän outo mielikuva, kun vaivalla asennettuja apukeppejä ei lopulta käytetty mihinkään.

Niiden tarkoitus on löytää helpommin etupyörien suora asento. Niistä on helpompi ottaa mitta takapyörään. Molemmin puolin pitää olla sama. Oikeastaan pitäisi varmuuden vuoksi laittaa myös takapyörään keppi, jotta nähdään onko takapyörä asennettu suoraan ja mitata sitten keppien etäisyyksistä kaikki kolme samansuuntaisiksi.

Varsinaista aurausta säädettäessä etupyörien kepeistä on se hyöty, että niiden välinen etäisyys on helpompi mitata ja sen voi mitata suuremmalta etäisyydeltä kuin kiekon etu- ja takareuna. On tärkeää, että etupyörät osoittavat täsmälleen takapyörän kanssa samaan suuntaan, sillä pienikin vinous ohjauksessa tekee ohjaukseen näennäistä haritusta Ackerman-geometrian takia.

Tuo rullaus on ehdottomasti paras tapa hifistellä auraukset kuntoon. Minä tekisin sen täysin tasaisella ja laittaisin vain pyörien alle kakkosnelosesta sahatut kiilapäiset palikat tai lautaluiskat. Ei rullaa pitkälle, joten saa nopeammin tuloksia, eikä mäki haittaa tulosten eroja. Koealuen asfaltti kannattaa harjata puhtaaksi ennen kokeita.

Kiitos TMS. Tarkistetaan ja tarvittaessa säädetään jos vikaa löytyy. Vakautta menoon tarvittaisiin.

Mittauksia tehty, mutta mitään suurta en löytänyt auraus/ haritus ongelmaa eturenkaissa. Se on se tuuli mikä heiluttelee ?
Hankaavaa ääntä polkiessa etsitty ja komposiittikeskiö purettu ja kasattu , mutta ei sielläkään mitään suurta ongelmaa ollut.Toisen puolen laakeri vähän takerteli.
Eilen ajoin kopan kanssa. Virittelin vähän uusia asioita, jotta saisi vähän enemmän tuuletusta koppaan.
Kuumahan siellä on, vaikka tekisi mitä. .
Huuretta ei ainakaan eilen tullut tuulilasiin ja kopan kattokin pysyi kuivana.Lattialla kylläkin kosteutta esiintyi.
Tuulilasia raottaessa läpiveto jonkin verran parempi,takapalan korotuksen vuoksi.
Nokialle täytyy ilmoittautua, kaikille matkoille.Pitkälle matkalle on se nyt se 6h tai 12h ajo, täytyy kyllä miettiä ottaako koppaa ensinkään käyttöön.
Etenkin helteellä hikoilu kopan sisällä on niin runsasta, että kerkiikö sitä juoda samaa tahtia ( lämpöuupumus ) ja hyöty tuulilasiin verrattuna on aika minimaalinen jos ei pääse sinne 50 - 60 km/h nopeuksiin.

Vaikka ei mulla mitään varsinaista kommentoitavaa olekaan, niin pitää kannustaa kirjoittamaan: Hyvä hyvä, nämä virittelyjen kuvauspostaukset on ainakin itselleni tosi mielenkiintoista luettavaa!