Nojapyöräfoorumi

Huomasin tuossa että ainakin yksi induktiosilmukalla toimiva tunnistin ei ekana tunnistanut pyörää, mutta kun käänsin pyörän kyljelleen siten että runko tuli mahdolisimman lähelle maata ja silmukkaa, tunnistin toimi! Onko yleispätevä kikka?

Kerrankin teoriatiedoista oli jotain hyötyä käytännön elämässä. Silmukan ilmavälin pienentäminen parantaa induktio-efektiä jotenkin, vähän sama kuin vaikka kahden magneetin välinen voima kasvaa nopeasti kun välimatka lyhenee.

-Veikkaan- että että nyt puhutaan liikennevalojen antureista, eikä esimerkiksi fillarin nopeusmittarista..

Härski kirjoitti:

-Veikkaan- että että nyt puhutaan liikennevalojen antureista, eikä esimerkiksi fillarin nopeusmittarista..

nopeusmittarissa ei ole induktiosilmukkaa
Taitaa olla poikkeuksetta reed-rele

Jukka

On yleispätevä kikka. Toinen mahdollisuus on ajaa ympyrä silmukan päällä (sotkematta muuta liikennettä...).

Induktiosilmukat tehdään yleensä niin suuriksi, että niiden havaintoherkkyys on henkilöautolle ja sitä suuremmalle metallimäärälle sopiva. Tämä johtaa yleisesti tunnettuun ongelmaan, että moottoripyörät ja sitä pienemmät metallimassat tunnistuvat huonosti. Tämä ilmenee useimmin vanhoissa liikennevaloissa, joita ei tahdo saada yksinäisellä moottoripyörällä vihreiksi millään.

Työpaikan parkkihallin ovella on juuri tuolla lailla toimivat silmukat. Hankaluus on yksin pyörällä tulijalla, siellä sisällä on parisataa pyöräpaikkaa myös. Trike riittää suoraan yli ajettunakin avaamaan oven, pystypyörää joutuu kallistamaan silmukan päällä.

Veikkaisin että nopeusmittareissa ei ole kaikissa reed-relettä, esim. mun vähän aikaa sitten ostamasta ei kuulunut naksutusta, ja arvelisin johtuvan siitä että siinä on magneettikentän tunnistava hall-anturi.

Montako johtoa sinne menee? Hall anturissa kolme, reed releessä kaksi. Näin ainakin olen ymmärtänyt. Vai onko langaton mittari?

ukram2 kirjoitti:

Veikkaisin että nopeusmittareissa ei ole kaikissa reed-relettä, esim. mun vähän aikaa sitten ostamasta ei kuulunut naksutusta, ja arvelisin johtuvan siitä että siinä on magneettikentän tunnistava hall-anturi.

Todennäköisesti siinä on
käämi eikä hall- anturia. Hall- anturien virrankulutus on melko suuri. Käämi ei kuluta lainkaan sähköä, vaan se tuottaa magneetin ohi liikkuessa jännitepulssin. Perinteinen reed- kytkin on luotettavampi navan lähellä kun magneetti liikkuu hitaasti ohi. käämi on parasta sijoittaa vanteen lähelle jolloin käämin tuottama jännite on suurempi ja pulssin reuna jyrkempi. Käämi mahtuu pienempään tilaan kuin reed- kytkin.

https://sensing.honeywell.com/honeywell ... 5-2-en.pdf

Tuommoinen hall-anturi ainakin on olemassa, joka kuluttaa vain 2uA keskimäärin, siis on enimmäkseen lepotilassa. Sigman mittari se on, ja kaksi johtoa siinä on.

Lisäksi https://en.wikipedia.org/wiki/Cyclocomp ... eel_sensor tuolla mainitaan hall-anturi vaihtoehtona reed-kytkimelle.

Kahdella johdolla kytkentä on mahdollinen, jos esim. mittari tunnistaa virran muutoksia, siis anturi enemmin tai vähemmin oikosulkee oman virtasyöttönsä. Pitäisi mitata että tietäisi mitä se tekee

Jatkan tähän pienen viiveen jälkeen että mittari alkoi näyttämään nollaa, siis lcd näyttö jne. toimi, mutta anturi ei. Välillä toimi välillä ei, lopulta tarkistin pariston jännitteen, se oli jotain 2.8V, eli jokseenkin loppu. Pariston vaihdon jälkeen on toiminut. Diagnoosi on että matalalla jännitteellä anturi ei toiminut, vaikka mittari muuten toimi. Vanhassa reed rele systeemissä siis hyvänä puolena se että anturi ei vaadi sähköä toimimiseen. Toisaalta tuo hall anturi tuntuu toimivan kauempaa, siis silloin kun se toimii.