SH9

[Jarcco]

Kun sähkömoottorilaitteet toimivat hyvin sh9:ssä, on ilmennyt ongelma kauramoottorilaitteissa. Tietyin välein kuuluu rapsahdus ja keju hyppää poikittaisakselin pyörän puoleisessa päässä olevan hammasrattaan hampaiden yli. En meinannut löytää syytä millään, mutta arvelen, että se johtuuu hammasrattaiden hampaiden erilaisesta jakovälistä. Hammasrattaathan ovat sh9:ssä kierrätystavaraa. Onkohan ilmiö tuttu Jukalle?

Olen kokeillut neljää erilaista takapyörää. Kaksi niistä Nexsus 7 rumpuvaihteistolla ja kaksi ulkopuolisella vaihteistolla varustettua. (Lainattuja muista nojakeista) Kaikissa rapsahtelee. En väliin tiennyt rumpuvaihteistoissa johtuuko rapsahtelu sekaisin menneistä vaihteista vai mistä.

Kun vetävän takapyörän akselin ja poikittaisakselin väli on vai 30 cm, arvelen, että hammaspyörien hampaiden olisi oltava prikulleen identtiset, ettei ylihyppimistä esiintyisi.

Kun vaan nyt löytäisi samanlaiset ja miten mittaisin sen?

Sakari

Ilmeisesti vetosysteemi on kuvan mukainen? Näyttää siltä että vetorattaan ketjun kosketuskulma on pienehkö, joten voima välittyy vain muutaman hampaan kautta. Jos ratas on kulunut niin ei ihme että hyppii yli. Jakoväli on kaikissa fillarin rattaissa sama 1/2 tuumaa, ongelma johtuu hampaiden kulumisesta. Eiköhän ongelma poistu kun vaihdat uudet rattaat ja ketjut, niinkuin aina suositellaan tehtäväksi. Joskus vanhatkin osat mukautuvat ajamalla toisiinsa ja yli hyppiminen loppuu, mutta epäilen ettei tällä kertaa juuri tuon pienen kosketuskulman takia. Kannattaa etsiä vanhanaikainen pitkähampainen ratas, se vastustaa ylihyppimistä paremmin.

[jviirret]

Jarkko tuossa vastasikin että kaikissa fillarin ketjuissa ja rattaissa on uutena sama jako.
Kun ketju kuluu niin se venyy ja alkaa hyppimään hampaiden yli. Ketjuvaihteisten matalahampaiset rattaiden yli hyppiminen tapahtuu helpommin kuin rumpuvaihteisten korkeahampaisten rattaiden.
Yli hyppimistä saattaa myös tapahtua jos laitat kapean ketjuvaihteisen ketjun paksulle rumpuvaihteisen rattaalle. Kapea ketju ei mahdu menemään hampaiden pohjia myöten vaan ketju jää koholle ja hyppii yli.
Ketjun kuluneisuuden voit mitata kun tiedät että uudessa ketjussa tappien väli on tuon 1/2".
24 tapin väli on uudessa ketjussa 30,5cm. Jos 24 tapin väli on 31cm niin alkaa olla aika vaihtaa vähintään ketju. Mitatessa ketjun pitää roikkua tai olla pyörässä paikoillaan niin ettei roiku löysällä. Tällä opilla olen kierrättänyt käytettyjä ketjuja ja ongelmia ei ole ollut.

Jukka

[irakas]

Kiitos Jarcco ja Jukka!

Tieto, että rattaiden hampaiden välit ovat uutena vakio elikkä 1/2", oli tärkeä. Ja tuo kejujen mittaus on hyvä. Voi heti heittää liian paljon venyneet ketjut pois. Sen olen huomannutkin, että rattaiden paksuus vaihtelee.

Nyt lähden vaihtaamaan korkeampihampaisen vetorattaan poikkiakseliin. Toivottavasti sitten harmittava raksahtelu loppuu.

Sakari

[jori]

Tieto, että rattaiden hampaiden välit ovat uutena vakio elikkä 1/2", oli tärkeä.

Yllättäen tuo ei kyllä pidä aina paikkaansa. Avovaihteillisissa on hammasväli sopiva uudelle ketjulle, eli juuri tuon puoli tuumaa, mutta esim. BMX pyörässä hammasjako vastaa kulunutta ketjua.

Kaveri teki retrodirect vaihteen pyöräänsä. Vaihde vaihtuu, kun poljetaan eteen tai taakse päin.

Asensi siihen BMX pyörän takarattaan ja sen rinnalle pienen eturattaan. Ketju hyppi yli rattaalla. Ihmettelimme kauan, kunnes äkkäsimme mitata hammasjaon. BMX rattaan hammasjako oli tehty venyneelle ketjulle. Se siis toimii uudella ketjulla huonommin, mutta paranee ketjun kulumisen myötä. Eturatas ei sekään oikein toiminut takana. Rattaan kyljessä olevat nostojurmut nostivat ketjun rattaalta heti, kun sen linjaan tuli pientäkin virhettä.

Mittasimme työntömitalla rattaiden halkaisijat hammaskolojen pohjalta ja jaoimme hammaslukumäärällä. Yllättäen mitoissa oli muutaman prosentin ero. En enää muista tarkkaan montako prosenttia, mutta mielikuvaksi jäi, että se oli mitoitettu ketjulle, joka oli puolikulunut. BMX ratas oli siis jonkin prosentin harvajakoisempi, kuin pakkavaihteellisen eturatas.

Hyppimisen syy on tässä paitsi väliakselin rattaan pienessä kosketuskulmassa, myös sen rattaan hammasjaossa. Kokeilepa Sakari käytettyä ketjua tuossa viimeisessä vaihteessa. Jos ei ala toimia, voit laittaa rattaaksi maastopyörän eturattaan ja varmistaa asian alamäkipyörä-tyyppisellä taittopyörällä eturattaan alapuolella. http://www.sunsetmtb.co.uk/shop/index.p ... gory_id=12#

Jori

[irakas]

Hyppimisen syy on tässä paitsi väliakselin rattaan pienessä kosketuskulmassa, myös sen rattaan hammasjaossa. Kokeilepa Sakari käytettyä ketjua tuossa viimeisessä vaihteessa. Jos ei ala toimia, voit laittaa rattaaksi maastopyörän eturattaan ja varmistaa asian alamäkipyörä-tyyppisellä taittopyörällä eturattaan alapuolella. http://www.sunsetmtb.co.uk/shop/index.p ... gory_id=12#

Jori

[/quote]

Tuo "väliakselin rattaan pieni kosketuskulma" ei minulle ole aivan selvä. Mitä sillä oikein tarkoitetaan?

Minulla on ollut käytössä uusi ketju. Toivottavasti löytyy käytetty venynyt jotta voisi sitä kokeilla.

Maastopyörän eturatas on kyllä liian suuri tuohon paikkaan, ellen lähde siirtämään väliakselia eteenpäin. Ottaisi muuten kiinni takahaarukkaan.

Mielenkiintoinen vempain tuo "alamäkipyörä-tyyppinen taittopyörä eturattaan alapuolella". En ole ennen nähnytkään. Se varmaan estäisi ketjun hyppelyä.Sitä täytyy kokeilla ellei muu auta.

Sakari

[jori]

Tuo "väliakselin rattaan pieni kosketuskulma" ei minulle ole aivan selvä. Mitä sillä oikein tarkoitetaan?

Kosketuskulma on se kulma, jonka matkalla ketju koskettaa ratasta. Tuo alamäkipyörän taittopyörä kasvattaa nimenomaan tuota kosketuskulmaa pitämällä ketjun pidempään kiinni eturattaassa.

Jori

[irakas]

Tuo "väliakselin rattaan pieni kosketuskulma" ei minulle ole aivan selvä. Mitä sillä oikein tarkoitetaan?

Kosketuskulma on se kulma, jonka matkalla ketju koskettaa ratasta. Tuo alamäkipyörän taittopyörä kasvattaa nimenomaan tuota kosketuskulmaa pitämällä ketjun pidempään kiinni eturattaassa.

Jori

Kiitos Jori!

Kävin Pekan Rysästä (paikallinen pyöräkorjaamo) hakemassa eri mittaisia käytettyjä ja venyneitä ketjuja, mutta ne eivät auttaneet. Sitten laitoin taittopyörän kosketuskulman suurentamiseksi:

mutta sekään ei auttanut. Sitten laitoin vetoakselin molempiin päihin 5-vaihteisesta rataspakasta puretut korkeapiikkiset rattaat, kun hyppimistä tapahtui molemmissa päissä:

ja sitten suht. uudella ketjulla hyppiminen viimein loppui.

Mutta sitten kävi niin, että, kun nostin aparaattia kallistettuna ulos verstaan ovesta, kun se ei muuten mahdu, olin unohtanut akut päälle, ja laite rupesi savuamaan. Johdin volttimittarille kuumeni niin paljon, että sen kuoret sulivat ja rupesivat savuamaan. Jossain kohtaa oli kai tullut oikosulku? Kun olin asentanut uuden johdon, ei moottori lähtenytkään pyörimään. Kun varokkeet eivät olleet palaneet, ajattelin, että rele oli mennyt epäkunoon. Hain uuden releen, mutta sekään ei auttanut. Viimein löysin irronneen juotoksen moottorille menevässä johdossa.

Niinpä monen vaiheen jälkeen pääsin koeajeluille niin, että sekä kaura- että sähkömoorit toimivat.

Jyrkimmissä lumisissa mäissä pyrkivät takapyörät väliin sutimaan, kun niissä ei ollut nastarenkaita. Myös alamäessä jarruttaessa alkaa etupyörä sutimaan. sh9:ssähän ovat jarrut (2 kpl) etupyörässä. Täytyy vaihtaa siihen kuvissa näkyvä Bilteman talvirengas tai nastoitettu rengas, jonka ostin aikoinaan Meriluodon Eskolta.

Tässä tänään otettu kuva kokonaisuudesta:

Jäi vielä asentamatta perään tarkoitettu tavarakaukalo.

Sakari

[irakas]

Olen nyt tehnyt muutamia koeajoja, kun kelit ovat lauhtuneet, ja kyllä tuntuu, että vääntöä moottorissa on riittämiin. Kun aikaisemmin ei tehoja tuntunut riittävän, olisikohan syynä ollut pakkanen. Jos nuo geeliakut eivät toimi kunnolla pakkasella.

Ainoa ongelma on nyt akkulaturissa, joka ei taida olla tarpeeksi tehokas, kun ei yhden yön aikana lataa akkuja täyteen. Taidan vaihtaa sen tehokkaampaan.

Pyörien sutiminenkin on pääosin loppunut, kun asensin takapyöriin talvirenkaat. S9:ssä on nyt kolmet jarrut, kun polkemalla vetävässä toisessa takapyörässä on jalkajarrullinen Nexsus rumpuvaihde. Kahdet käsijarrut vaikuttavat etupyörään. Kaiken kaikkiaan tuntuu sh9 ajoominaisuuksiltaan aivan kelpo deltalta.

En ole tehnyt ehdotettuja jännitemittauksia, kun olisi pitänyt repiä auki sukkaeristeet, (vai millähän nimellä kutsutaan niitä putkimaisia eristeitä, jotka supistuvat lämmittämällä tiiviisti juotoksen päälle?)

Väliin lyhyemmillä matkoilla ajellessa tuntuu, että meno on vähän liiankin helppoa. Niin helposti painaa moottorin päälle vaikkei tarvitsisikaan.
Kuntoilun kannalta se on vähän huono juttu. On hyvä, kun on käytettävissä nojakkeja, joissa ei ole sähköavustusta, mikäli nyt niillä tulee lähdettyä ajoon.

Sakari

[Joutilas]

Kun aikaisemmin ei tehoja tuntunut riittävän, olisikohan syynä ollut pakkanen. Jos nuo geeliakut eivät toimi kunnolla pakkasella.

Ainoa ongelma on nyt akkulaturissa, joka ei taida olla tarpeeksi tehokas, kun ei yhden yön aikana lataa akkuja täyteen. Taidan vaihtaa sen tehokkaampaan.

Ylimalkaan pitää paikkansa, että kylmä akku sekä ottaa, että antaa virtaa heikommin.

Jos lyijyakku parinkymmenen asteen lämmössä antaa suunnilleen luvatun, niin jo nollassa 'tehosta' on tipahtanut viitisentoista prosenttia. Parinkymmenen asteen pakkasessa jäljellä on enää kuutisenkymmentä prosenttia. Kuormituksesta riippuen nuokin arvot voivat osittautua vahvasti optimistisiksi.

Kyse on 'prosessin' lämpötilasta. Kuormitusvirta lämmittää myös akkua ja sopivilla lämmöneristeillä voisi kylmissä olosuhteissa hiukan parantaa ajotulosta. Tällöinkin olisi suotavaa, että akku olisi jo lähtiessä lämmin. Pyörä lämpimässä varastossa tai akku sisätiloissa, kuten menneinä vuosikymmeninä autonakkujenkin kanssa tiukan paikan tullen toimittiin.

Myös ladatessa akun olisi hyvä olla 'huoneenlämpötilassa'.

[jviirret]

Jos lyijyakku parinkymmenen asteen lämmössä antaa suunnilleen luvatun, niin jo nollassa 'tehosta' on tipahtanut viitisentoista prosenttia. Parinkymmenen asteen pakkasessa jäljellä on enää kuutisenkymmentä prosenttia. Kuormituksesta riippuen nuokin arvot voivat osittautua vahvasti optimistisiksi.

Tämähän on suunnileen 1%/aste, sama luku johon olen päätynyt pyörän pakkasjäykistymisessä. -20 asteen kelillä keskinopeus on 30% hitaampi kuin +10asteen kelillä. Nämä vaikutukset kun yhdistetään niin päästäänkin lukemaan 2%/aste, eli kelin jäähtyessä 30astetta nopeus tippuu 60%.

Jukka

[tavasti]

Väliin lyhyemmillä matkoilla ajellessa tuntuu, että meno on vähän liiankin helppoa. Niin helposti painaa moottorin päälle vaikkei tarvitsisikaan.
Kuntoilun kannalta se on vähän huono juttu. On hyvä, kun on käytettävissä nojakkeja, joissa ei ole sähköavustusta, mikäli nyt niillä tulee lähdettyä ajoon.

Helppous on tietysti huono kuntoilun kannalta, paitsi jo se helppous aiheuttaa sen että tulee useammin lähdettyä. Ei sitä kuitenkaan pelkällä moottorilla ajella, vaan tulee siinä vähän poljettuakin.

[jori]

Jos lyijyakku parinkymmenen asteen lämmössä antaa suunnilleen luvatun, niin jo nollassa 'tehosta' on tipahtanut viitisentoista prosenttia. Parinkymmenen asteen pakkasessa jäljellä on enää kuutisenkymmentä prosenttia. Kuormituksesta riippuen nuokin arvot voivat osittautua vahvasti optimistisiksi.

Tämähän on suunnileen 1%/aste, sama luku johon olen päätynyt pyörän pakkasjäykistymisessä. -20 asteen kelillä keskinopeus on 30% hitaampi kuin +10asteen kelillä. Nämä vaikutukset kun yhdistetään niin päästäänkin lukemaan 2%/aste, eli kelin jäähtyessä 30astetta nopeus tippuu 60%.

Nythän meillä alkaa olla viisautta kasassa, josta saisi lähes tieteellisen tuloksen lämpötilan vaikutuksesta pyörän nopeuteen. Kurkistapa Jukka miten sinun tuloksesi vastaavat pikametrin mittauksia. Nuo kun yhdistetään, saadaan kunnollinen talviajonopeuden lämpötilariippuvuuden ohjearvo. Siirretään tämä keskustelu tuonne jatkoksi: http://lowride.info/phpBB3/viewtopic.ph ... 537#p12537
Tässä vielä kuvana tuo pikametrin data, josta keskustelu jatkuu em. otsikon alla.

[jori]

Helppous on tietysti huono kuntoilun kannalta, paitsi jo se helppous aiheuttaa sen että tulee useammin lähdettyä. Ei sitä kuitenkaan pelkällä moottorilla ajella, vaan tulee siinä vähän poljettuakin.

Näin minäkin asian näen. Se, että apumoottorillisessa ajoneuvossa on polkimet saa myös käyttämään niitä. Eihän se vauhti koskaan tahdo riittää sellaisenaan. Aina tekee mieli päästä edes vähän kovempaa. Toisaalta jos se apumoottori saa valitsemaan kevytajoneuvon auton sijaan edes joskus, on homma heti voiton puolella. Urheilu on tietysti eri asia, siinähän järkevänä voi nähdä vaikka suossa rypemisen. Terveysliikunnan kannalta tärkeintä on säilyttää motivaatio.

Jori

[tavasti]

Eihän se vauhti koskaan tahdo riittää sellaisenaan. Aina tekee mieli päästä edes vähän kovempaa. Toisaalta jos se apumoottori saa valitsemaan kevytajoneuvon auton sijaan edes joskus, on homma heti voiton puolella. Urheilu on tietysti eri asia, siinähän järkevänä voi nähdä vaikka suossa rypemisen. Terveysliikunnan kannalta tärkeintä on säilyttää motivaatio.

Työmatkakäytössä kysymys voi olla myös ihan silkasta ajankäytöstä. Jos työmatkaan menee bussilla 30-40 minuuttia, autolla 15 minuuttia, polkupyörällä (talvella) 40 minuuttia mutta sähköavusteisella polkupyörällä 20 minuuttia alkaa tuo ajankäyttö näkyä valinnoissa. Apumoottori auttaa pitämään kelvollista keskinopeutta ylämäessä ja loskassa.

Aina tietysti löytyy niitä jotka ovat nokka pystyssä sanomassa että 'ihme hifistelyä, jopollakin pääsee'. Tosin jostain syystä niitä jopoja ei ainakaan Tampereella Hervantaan kiipeämässä talvisin näy.

[jviirret]

Työmatkakäytössä kysymys voi olla myös ihan silkasta ajankäytöstä. Jos työmatkaan menee bussilla 30-40 minuuttia, autolla 15 minuuttia, polkupyörällä (talvella) 40 minuuttia mutta sähköavusteisella polkupyörällä 20 minuuttia alkaa tuo ajankäyttö näkyä valinnoissa. Apumoottori auttaa pitämään kelvollista keskinopeutta ylämäessä ja loskassa.

Työmatkakäytössä olisi tärkeää että pystyisi etukäteen arvioimaan paljonko matkalle menee aikaa. Ainakin näin kellokorttityöläisenä. Mitä pienempi aikaero on hyvän ja huonon kelin välillä sitä parempi. Sähköpyörän haittapuolikin tuossa yllä tuli esille, pakkanen hidastaa sähköpyörää tuplasti enempi kuin sähkötöntä pyörää, eli sähköapu pitäisi rajusti ylimitoittaa talvikäyttöön. Malttaistko tätä ylitehoa olla sitten kesällä käyttämättä?

Jukka