Tikkurunkoinen talvipyörä

[jori]

Onko tässä akussa siis jotain vikaa ja vaatiiko jotain toimenpiteitä? Vai oliko jännitteen tippuminen normaalia?

Pidin sen nyt tunteja latauksen valmistumisen jälkeen vielä latauksessa, näin joitain litiumakkuja kuulemma balansoidaan.

Tyhjentyvässä akussa tuo jännite-kapasiteetti käyrien loppupään jyrkentyminen on se syy tuohon ilmiöön. Jyrkkä kohta siirtyy virranoton suuruuden myötä vasemmalle, samoin kylmyyden, sitä enemmän, mitä heikommassa kunnossa kenno on. Erityisen näkyvä tämä ilmiö on kun akussa on sarjassa hieman (tai enemmän) kapasiteetiltaa toisistaan poikkeavia kennoja, tai kennoryhmiä.

En tiedä tämän akun rakennetta, joten viallisten kennojen etsiminen voi olla helppoa, mutta myös erittäin vaikeaa. Itse varmaankin ainakin kurkistaisin, miten tuo akku on rakennettu, mutta minä olenkin sairaalloisen utelias. Toisaalta, jos tuo ei haittaa arkielämää, sen kun vaan ajelee vältellen lähes tyhjän akun kovaa kuormitusta.

[Polkumies]

Onko hyötyä laittaa tämän jännitteenmuuntimen yhteyteen sulake? Akun ja muuntimen väliin? Vai muuntimen ja valojen yms komponenttien väliin?

[Vilijami]

Onko hyötyä laittaa tämän jännitteenmuuntimen yhteyteen sulake? Akun ja muuntimen väliin? Vai muuntimen ja valojen yms komponenttien väliin?

Sulakkeen kun sijoittaa aina mahdollisimman lähelle akkua, niin se suojaa mahdollisimman pitkälle oikosululta.

[jori]

Onko hyötyä laittaa tämän jännitteenmuuntimen yhteyteen sulake? Akun ja muuntimen väliin? Vai muuntimen ja valojen yms komponenttien väliin?

Sulakkeen kun sijoittaa aina mahdollisimman lähelle akkua, niin se suojaa mahdollisimman pitkälle oikosululta.

Oikosulkua vastaan tuo on oikea paikka, mutta ei suojaa jännitteenmuunninta ylivirralta, jos kohta on tarpeenkaan, sillä niissä taitaa olla sisäinen ylivirran esto. Minä huolehtisin, että muuntimelle menevät johdot ovat oikean kokoiset ja rungosta koko matkan eristetyt. Se riittää polkupyörässä. Akku antaa kyllä kivutta virtaa niin paljon, että jännitteenmuunninta syöttävä johto palaa poikki ja toimii ihan hyvin sulakkeena, kun tarkoitus on vain oikosulun aiheuttaman ongelman välttäminen. Jos nämä johdot on tungettu jonnekin palavan materiaalin alle, on sulake tarpeen. Muuten ei.

Tarkista kuitenkin muuntimen spekseistä, löytyykö merkintä:

Over-current Protection (OCP)
Included DC/DC Switching Regulators

[Polkumies]

Tarkista kuitenkin muuntimen spekseistä, löytyykö merkintä:

Over-current Protection (OCP)
Included DC/DC Switching Regulators

Halvin kiinalainen tuote kyseessä, hieman epäselväksi asia jää. Käyttöohjeessa lukee näin:

Generally speaking, the voltage reduction product has short-circuited protection function

[Polkumies]

Ihan hyvä pito oli märällä peilijäällä, vaikka Ice Spikereiden nastat eivät ole priimakunnossa. Keskellä rengasta nastojen kärjet ovat aivan pyöristyneet, mutta kulutuspinnan reunoilla nastat ovat teräviä. Renkaat olivat myös varsin tunnottomat pitkittäisille railoille jäässä.

Tein uuden etulokarin, joka yltää taas pitkälle eteen kuten alkuperäinen lokari, joka sitten hajosi kantapään potkuista. Kyllä tällainen pitää kuitenkin kuskin ja pyörän siistimpänä kuin haarukan seuduille loppuva malli, josta kura pääsee lentämään eteenpäin ja siitä kuskin jaloille ja takareisille.

etulokari.jpg (124.17 KiB) Katsottu 688 kertaa

Tämä on liimattu Sikaflex 221:llä. Alkuperäinen oli silikonilla. Molemmat tuntuvat tarttuvan pp-kennolevyyn hyvin.

Sivutuuli kääntelee hieman ohjausta lokarin takia, mutta ei vielä ainakaan niin paljon, ettei ajaminen onnistuisi.

[tm]

Hyvin suojaava, tarkoituksenmukainen etupyörän kate. Mitään muuta kysymysmerkkiä ei nouse mieleen kuin mahdollinen "holvautuminen" sopivalla lumikelillä. Tämä vaatii toki juuri sopivan koostumuksen lumelta. Kennolevyn pinta on sileä, joten lumi ei ainakaan jäädy tiukasti kiinni.

[Polkumies]

2000:n sähkökilometrin kokemuksia:

Nappikaasu on todella kiva. Yhtään huonommalla kelillä matkalle sattuu useampi kohta, joista ei polkien pääsisi etenemään vaan pitäisi taluttaa. Esimerkiksi töyssyinen jyrkkä ylämäki, jossa pitäisi samalla polkea kovaa ja tasapainoilla tarkasti. Ei onnistu luomuna, mutta nappikaasulla voi hivuttautua eteenpäin polkematta. Sama lumikasoja ylittäessä ja liikennevaloista lumikasojen yli lähtiessä.

Huonolla kelillä Ice Spikereilla pääsee varmasti paljon kovempaa kuin aiemmilla Marathon Wintereillä, koska liukkaus ei pakota hidastamaan niin paljon. Meteliähän näistä lähtee jäällä ja asfaltilla. Rengaspaineet ovat nyt aika alhaalla. Syksyllä näin löysä ja leveä kumi kapealla vanteella tuntui ikävästi taipuvan alle mutkissa, mutta se ei olekaan talvella haitannut nopeuden tiputtua mutkissa muutenkin liukkauden takia.

Jousitusta kaipaisin talvipyörään, tällaiseen SWB-malliin taakse ja myös eteen. Sen pitäisi kyllä olla kumijousitus tms. huoltovapaa viritys. Taakse helppo toteuttaa, mutta eteen pitäisi kai tehdä jokin linkusto teleskooppihaarukan sijaan, jos kumilla meinaisi jousittaa. Tähän tyyliin:

Viiri ja iso takaheijastin tekevät ehkä pyörästä paremmin näkyvän. Ainakin autoilta on tuntunut saavan paremmin tilaa niiden kanssa. Pitkä etulokari on nyt kestänyt, kun en ole potkinut sitä kuten viime vuonna. Nappikaasu auttaa tässäkin, kun vaikeimmat kohdat pääsee polkematta. Nykyisen kokoinen akku (830Wh) on talvikäytössä minimi. 50km matkalla on siis varaa käyttää 17Wh/km ja sen verran joskus meneekin.

Bafang BBSHD:n maksimikadenssi on 150/min, eli ihan liikaa. Varsinkin sähköpyörässä 100 olisi aivan riittävä. Tässä pyörässä olisikin mahdollista välittää moottorin kampiakseli pyörimään kovempaa kuin polkimet, koska niiden välissä on ketju. Jos moottorille laittaisi pienemmän rattaan kuin polkimille, saisi moottorin pyörimään kovemmilla ja taloudellisemmilla kierroksilla, mutta silloin kuskille vaihteet tuntuisivat suuremmilta ja akun loppuessa ei löytyisi riittävän pieniä vaihteita luomuna polkemiseen, ellei vastaavasti välitystä moottorilta takapyörälle keventäisi, jolloin sinne menee liikaa vääntöä, mistä napavaihde ei tykkää.

[Vilijami]

Voithan laittaa useamman rattaan etummaisiin luomukampiin? Vaihtajaa ei tarvi, kun voi ketjuputkesta potkiskella ketjun eri rattaille.

[Polkumies]

Suola tekee hyvää voimansiirrolle

[tm]

Kaunista, niin kaunista...
Kuinkahan hihnaveto menestyisi ympärivuotisessa arkiajossa?

[Polkumies]

Tarakka hajosi. Alumiinia ja pultin kohdalta litistetty. Epäilytti jo alussa, kun rakensin sen kiireessä käsiin sattuneista osista, mutta kestihän se yhteensä lähemmäs 4000km aikamoista tärinää ja painavia laukkuja. Tarakka ottaa myös pyörän kaatuessa kovan tällin, kun sivulaukku osuu ensimmäisenä maahan ja tarakka on siinä laukun ja pyörän välissä vääntymässä.

Tarakan toisen puolen kiinnitys veteli näköjään myös viimeisiään:

Seuraava versio sitten teräksestä.

[jori]

Korjaa litistämällä tarakkaputki uudelleen ja poraamalla se kiinni tuon kulmalapun yläkulmaan M6 ruuvilla kiinni. M8 ruuvi on noin ohuelle pultille liian paksu. Ja muutenkin voimat tasaantuvat paremmin, kun eivät ole saman pultin alla molemmat putket. Litistä vähän pidemmältä matkalta, niin ei momentit välity niin pahasti liitokseen.

[Polkumies]

Korjaa ensin, lue foorumilta vastaus sen jälkeen litistin tarakan putken uudelleen ja laitoin samalla M8:lla läpi. Seuraava versio M6:lla omaan reikäänsä jorin idealla.

Dyykkasin roskiksesta jonkinlaisen kolmijalan, josta sai valmiiksi lähes millilleen oikean mittaiset uudet selkänojan tukiputket. Entiset ovat aika mutkalla kaatumisista, kun sivulaukku painaa tuohon. Alkoi kuumottaa noiden tukien pettäminen, kun tarakka nyt petti.

Toinenkin puoli tarakasta oli melkein katki. Heikoin kohta on tosiaan tuo litistyksen aiheuttama tiukka nurkka. Ensi kerralla sitten tasaisempi litistys pidemmältä matkalta.

lähes katkennut toinen puoli.jpg (127.42 KiB) Katsottu 484 kertaa

[Wacky]

Viimeisen kuvan perusteella väittäisin ettei ongelma ole liian iso reikä vaan liian lyhyesti litistetty putki koska halkeaman kumpikaan pää ei ole reijässä, mut tämä on enemmän mutuilua kuin ihan tietoa