Laitan nyt minäkin omia ajatuksiani muistiin. Saa lukea ja kommentoida kuuntelen mielelläni kokeneempia. Mutta ei oo pakko hei.
lisäsin kuvan -jori
Käytetty Nazca Paseo siis tuli taloon pari(?) viikkoa sitten. Ajelin sillä pari lyhyttä tutustumislenkkiä ja totesin että dynamonapa lienee parhaat päivänsä nähnyt. Suolestin pieneksi jääneestä lastenpyörästä kiekon, kun vaikutti olevan ihan riittävän järeä käytettäväksi väliaikaisesti. Pari 60 km iltalenkkiä ja muutaman päivän työmatkat poljin Nazcalla, kunnes vaihdoin pystäriin, koska se vaan tuntuu helpommalta napata alle.
Tänään värkkäilin aamupuhteena Paseoon vähän laukkuja kiinni ja väkersin nurkkiin pyörimään jääneestä lasten pyörän turvaviiristä vähän lyhyemmän huomiolipun, jonka kiinnitykseen mallailin paikan myös bontragerin takavalolle.
Aiemmilla iltalenkeillä oli ollut pari typerää läheltä ohitusta, mutta nyt autoilijat tuntuivat antavan hyvin tilaa, kun oli päivänvalossa kirkkaana pojottava tuikku ja lippuantenni. Yksi edellä menevän takapuskuria nuoleva hiace-kuski tosin ei antanut senttiäkään ylimääräistä, vaikka se peesattava minua väistikin. Näkyvyyttä oli kyllä vaikka vähän nuhaisemmallakin pakulla mennä ohi toisesta autosta, mutta siinä se roikkui diisseliä säästämässä hinausetäisyydellä. (Köyttä ei ollut välissä.) Veikkaan että hiacen kuskilla oli kalapuikkoviikset, karaokeliivi ja haitari. Astukoon leegopalikkaan.
Reilun 100 km ajelin paahtavassa helteessä. Tavoitteena oli olla tuijottelematta nopeusmittaria koko ajan, ja polkea vain sellaista leppoisaa matkavauhtia joka hyvältä tuntuu. Matkamittari ja kello sanoivat, että ensimmäiset 50 km menivät n. 26 keskarilla ja jälkimmäiset vähän alle 25. Jo Etelä-Pohjanmaan maltillisissa nousuissa tuntuu olevan eteneminen aika tahmeaa pystäriin verrattuna. Tasaisellakin jäätiin myötätuuliosuuksilla varmaan aika paljon, mutta vastatuuleen painaminen ei tuntunut yhtään niin vastenmieliseltä. Veikkaisin että samoilla sykkeillä olisi kuormatulla gravelilla mennyt nykykunnossa n. 28 keskinopeudella sama lenkki. Selvästi tässä eri lihaksia käytetään, vaikka jalkojen liikerata periaatteessa sama onkin.
Ajoittain löytyi erittäin miellyttävä rentouden tila ajellessa. Ehkä tämä on sitä zeniä? Oikein hymyilytti, kun koko ranka oli niin raukeana, jalat vaan rennosti vispaillen matka taittui ja ajatus kulki. Toki flow-tilaan pääsee monella eri liikkumismuodolla, mutta ei siihen tällaista fyysistä rentoutta liity. Välillä taas huomasin jännittäväni suotta selkää ja rintaa, jotain tottumattoman epävarmuutta lienee.
Puolimatkan 10 minuutin breikille ja lenkin lopuksi kotipihassa pyörän päältä noustessa ei tuntunut minkäänlaista jäykkyyttä tai kolotusta kropassa. Ajoittain on tuon nykyisen pystypyörän kanssa ollut hartiavaivaa ja joskus kun oikein paha lukko tulee lenkillä, vetää koko selän niin jäykäksi että pyörän päältä noustessa pitää vähän ähkäistä.
Toinen valtava ero pystypyörään verrattuna on kyllä se, kuinka paljon enemmän näkee ympärilleen. Omaa etunapaa on tullut tuijoteltua aika paljon polkiessa, nyt tuli katseltua maisemiakin. Tämä on kyllä iso plussa retkipyörässä.
Vielä yksi ero pystäriin verrattuna on hikoilu. Vaikka on ventisit alla, niin selkä kyllä kastuu ihan eri tavalla. Ja kyynärtaipeet! Kädet on koukussa koko ajan tilleristongassa roikkuessa. Piti vähän väliä oikoa käsiä ja tuuletella taipeita. Tuntui muutenkin kovin rajoittuneelta tuon kapean tangon mahdollisuudet erilaisiin otteisiin. Pähkäilin, että pitäisikö vaihtaa koko stonga erilaiseksi, vai värkätä päihin jotkut jatkeet. Haluaisin sellaiset suoraan alaspäin sojottavat puikot molempiin päihin, niin olisi ihan siedettävä tämäkin tanko.
Uusi dynamonapa ja laukut on nyt tulossa Saksasta, häätyy ropsia kiekko kasaan ja verrata onko yhtään paremmin rullaava. Sitten ehkä yksi yön yli reissu, jonka jälkeen päätän millä pyörällä lähden kesälomareissulle.
Tein googlemapsin kanssa reittisuunnitelmaa eilisen illan ja n. 1400 km tuli mittaa viivalle. Päivämatkat sellaista 160 km luokkaa. Aikaa tähän olisi käytettävissä max 2 viikkoa. Tarkoitus olisi nauttia reissusta, eikä suorittaa hampaat irvessä, eli jos säät ei suosi, tai jostain syystä kehittyvä vitutus iskee, niin muutan suunnitelmaa lennosta toiseksi.
Havaitsemiseen liittyviä tekstejä voi etsiä vaikka tällä haulla: