Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://nojapyorafoorumi.fi/
Ne on kertakäyttömuoveja eikä suositella käytettäväksi toista kertaa elintarvikekäytössä. Muuhun käyttöön oivia.
"Kun vanhaan elintarvikerasiaan lisää rasvan lisäksi lämpöä, on suurempi riski, että muovirasian ainesosia siirtyy ruokaan, sanoo asiantuntija."
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/muovirasiat
janx kirjoitti: ↑14 Helmi 2024, 21:42Ne on kertakäyttömuoveja eikä suositella käytettäväksi toista kertaa elintarvikekäytössä. Muuhun käyttöön oivia.
"Kun vanhaan elintarvikerasiaan lisää rasvan lisäksi lämpöä, on suurempi riski, että muovirasian ainesosia siirtyy ruokaan, sanoo asiantuntija."
https://anna.fi/hyvinvointi/terveys/muovirasiat
Jotenkin epäloogiselta vaikuttaa tämän(kin) asiantuntijan neuvot. 
Ei viitattu yhteenkään tutkimukseen, eikä aineisiin, tai niiden irtoamisprosesseihin. Pelkkä väite ilman perusteluja. 
– Rasioissa säilötään usein rasvaisia elintarvikkeita. Rasva vaatii materiaalilta enemmän ja rasvaiseen elintarvikkeeseen siirtyy herkemmin ainesosia kuin esimerkiksi kuivaan elintarvikkeeseen.
Jäätelön rasvapitoisuus on yleensä 8‒10 p-% luokkaa jäätelömassasta. ”Premium”-jäätelöissä rasvapitoisuus saattaa olla jopa 15–20 p-% jäätelön painosta.
Mitä "ainesosia" jäätelörasiasta irtoaisi: polyeteeniä ja... polyeteeniä. Enintään täyteainetta, eli kaoliinia ja kenties väriainepigmenttiä, eli savea ja savea, eli samaa, mitä oli siinä alkuperäisessä jäätelössäkin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikromuovi
Tuommoista mikro - tai nanomuovia kuulemma irtoaa muovituotteista koko ajan, ja vaikutus elimistöön voi olla haitallinen, ei tunneta kovin hyvin vielä.
ukram2 kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:15https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikromuovi
Tuommoista mikro - tai nanomuovia kuulemma irtoaa muovituotteista koko ajan, ja vaikutus elimistöön voi olla haitallinen, ei tunneta kovin hyvin vielä.
Oudosti Wikipediasivustolla kerrotaan tarkasti eri mikromuovien lähteitä ja näiden prosenttiosuuksia. Tässä dominoiva osuus on meren ns. sekundäärisellä mikromuovoilla, jotka ovat tyypillisesti paljon suurempia paloja kuin primäärit mikromuovit, eli kulumispartikkelit.
Minusta tässä sekoitetaan asioita. Määritelmällisesti: "Mikromuovi on yhdestä mikrometristä viiteen millimetriä kokoisia muovijätteen paloja." On ihan eri asia, onko muovin pala yhden mikrometrin, vai viiden millimetrin kokoinen. Varsinkin sillä saadaan sekoitettua mielikuvaa, kun kerrotaan mikromuovin määriä painoprosentteina.
Yhden mikrometrin kokoisia partikkeleita mahtuu 5 mm kokoiseen palaan 125 miljardia (125000000000). Silti yksikin mikrometrin kokoisen hiukkasen löytyminen väärästä paikasta uutisoidaan mikromuovikontaminaatioksi. Ärsyttävää osaamattomuutta, tai määrätietoista pelottelua.
Tämä oli Ruokaviraston kanta. Ei ihmiset kattele mitä muovia mikäkin on tai vaikka katsoisivat, niin eivät tunne niiden ominaisuuksia. Eiku mikroon vaan. Minulle opetettu muuta pikkupojasta asti. Mä tykkään lasista.
"HS: Älä säilö ruoantähteitä jäätelörasiaan"
https://www.verkkouutiset.fi/a/hs-ala-s ... /#6a375a25
janx kirjoitti: ↑17 Helmi 2024, 00:19Tämä oli Ruokaviraston kanta. Ei ihmiset kattele mitä muovia mikäkin on tai vaikka katsoisivat, niin eivät tunne niiden ominaisuuksia. Eiku mikroon vaan. Minulle opetettu muuta pikkupojasta asti. Mä tykkään lasista.
"HS: Älä säilö ruoantähteitä jäätelörasiaan"
https://www.verkkouutiset.fi/a/hs-ala-s ... /#6a375a25
Tuo lasin ja ruostumattoman teräksen käyttö muovin sijaan on itsestäänselvyys. Aina ei kuitenkaan ole mahdollista valita lasi-, tai teräsastiaa.
Mihin me tarvitaan ruokavirastoa, jonka asiantuntemus ja tarmokkuus on sitä tasoa, että pelotellaan varmuuden vuoksi. Kyllähän tuon pelottelun osaa jokainen muukin mummo. Pelottelu ilman perusteita ilman parempaa tietoa on jokaisen helppo tehdä itse. Tutkimus ei ole.
Mitä arvelette olevan syynä Ruokaviraston pelottelutarpeelle ilman mitään kättäpitempää tietoa. Jotain muuta tässä tavoitellaan kuin kuluttajan parasta. Muuten olisi puututtu purkinvalmistajan touhuihin, ei kuluttajan.
Ruokavirastoa rahoitetaan isolla rahalla. Jos tämä on tulos, ei mene veroraha oikeaan paikkaan. Olen täsmälleen samaa mieltä kuin Markku Korpivaara tuossa janxin linkin kommenteissa.
Tässä Ruokaviraston tilinpäätösraportti, josta voi katsella miten tärkeää työtä tekevät 125 miljoonalla eurolla.
https://www.ruokavirasto.fi/globalasset ... a_2022.pdf
Eipä tuosta kauan ole, kun näin jonkun eväitään lämmittävän muovirasiassa. Muistaakseni juuri jäätelörasia. Tarkemmin ajateltuna näen sitä oikeastaan päivittäin. Ei ole itsestäänselvyys kaikille. Tässäkin tapauksessa olisi ollut mahdollista valita esim. lautanen mikron vieressä olevasta kaapista. Joko tietämättömyyttä ja/tai väliinpitämättömyyttä, jonka takia em. virasto varmaan on perustettukin.
30-vuotta sitten olin ympäristökeskuksen kierrätyspajassa töissä. Siellä tutkittiin myymälään vietävien mikroaaltouunien säteilyvuotoja geigermittarilla. Vuotavat roskiin ja loput myyntiin.
Mielenkinnosta ryhdyin mittailemaan mikrossa lämmitettyjä ruokia geigermittarilla. Yllättävän kauan ruoat säteilivät lämmityksen jälkeen pöydällä olevalla lautasella. Käytännössä sen ajan, mikä pikasyönnissä kestää. Pikkuisen alkoi tuntua vastenmieliseltä koko mikroaaltouuni. Ja muuttaahan se kaiken ruoan pahanmakuiseksi vetiseksi mössöksi. Aina jos ruoan yhteydessä mainitaan sanat: ”nopea” ja ”helppo”, niin voi varmuudella sanoa lopputuloksen olevan kovin vaatimaton, jos sitäkään.
Näin se valitettavasti on. Nopea valmistus (ja kasvatus) tuhoaa ravinteita, joita kovasti yritämme ruuastamme saada. Höyrytys ja haudutus ei ole muodikasta. Uppopaistettu, nopeasti paistettu ja jopa raaka sen sijaan on. Länkkärillä on aina kiire jonnekin.
Edit: Niin paitsi haudutus on muodikasta muovipussissa. 
https://scandinavianoutdoor.fi/varustee ... st-popular
janx kirjoitti: ↑17 Helmi 2024, 12:11Eipä tuosta kauan ole, kun näin jonkun eväitään lämmittävän muovirasiassa. Muistaakseni juuri jäätelörasia. Tarkemmin ajateltuna näen sitä oikeastaan päivittäin. Ei ole itsestäänselvyys kaikille. Tässäkin tapauksessa olisi ollut mahdollista valita esim. lautanen mikron vieressä olevasta kaapista. Joko tietämättömyyttä ja/tai väliinpitämättömyyttä, jonka takia em. virasto varmaan on perustettukin.
Wikipedia kirjoitti:Ruokaviraston perustamisella tavoiteltiin maatalous- ja elintarvikeketjun viranomaisten ohjauksen sekä toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden vahvistamista.
Tavoiteltiin siis poliittisen keskusjohtoisuuden maksimointia. Siksi kai ne asialliset tutkimukset puuttuvat ja vaikuttavuus perustetaan poliittiseen ohjaukseen.
Millään tietoteoriaan perustuvalla tavalla ei ole osoitettu jäätelörasioiden olevan millään lailla terveydelle haitallisia, eikä edes teoreettisesti kuvailtu, mitä purkista voisi irrota lämmitettävään ruokaan. Pelkkä väite ja pelottelu ja auktoriteetin henkselinpaukuttelu.
Vilijami kirjoitti: ↑17 Helmi 2024, 12:3230-vuotta sitten olin ympäristökeskuksen kierrätyspajassa töissä. Siellä tutkittiin myymälään vietävien mikroaaltouunien säteilyvuotoja geigermittarilla. Vuotavat roskiin ja loput myyntiin.
Mielenkinnosta ryhdyin mittailemaan mikrossa lämmitettyjä ruokia geigermittarilla. Yllättävän kauan ruoat säteilivät lämmityksen jälkeen pöydällä olevalla lautasella. Käytännössä sen ajan, mikä pikasyönnissä kestää. Pikkuisen alkoi tuntua vastenmieliseltä koko mikroaaltouuni. Ja muuttaahan se kaiken ruoan pahanmakuiseksi vetiseksi mössöksi. Aina jos ruoan yhteydessä mainitaan sanat: ”nopea” ja ”helppo”, niin voi varmuudella sanoa lopputuloksen olevan kovin vaatimaton, jos sitäkään.
Melko pelottava ajatus, että geigermittari hälyttäisi mikroaaltosäteilystä. Geigerin toiminta perustuu kaasun ionisoitumisenen, eli se mittaa vain ionisoivaa säteilyä. Käytännössä tämä tarkoittaa vain radioaktiivista säteilyä. Sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuden pitää olla vähintään Röntgensäteilyä, jotta tapahtuisi pienintäkään ionisoitumista, eli elektronien karkaamista ja geigeri voisi siihen reagoida. Mikrouunin taajuus on veden resonanssitaajuus 2,45 GHz (aallonpituus 12 cm), Röntgensäteilyn taajuus on Petaherzejä, eli vähintään tuhat kertaa korkeataajuisempaa ja energisempää.
Kyseessä lienee siis ollut sähkömagneettista säteilyä mittaava laite. Ruokaan ei mielestäni voi muodostua virtapiiriä, joka voisi lähettää sähkömagneettista mikroaaltosäteilyä, joten rohkenisin väittää, että kyse on ollut mittausvirheestä. On mitattu jotain muuta kuin ruoan lähettämää mikroaaltosäteilyä.
En minä tiedä muuta, kuin suoritin annettua työtehtävää. Mittari rätisi mikrossa lämmitettyä ruokaa mitatessa samalla lailla kuin vuotavan mikroaaltouunin edessä. Minulle ilmoitettiin, että kyseessä on geigermittari. Silloin ei ollut kooklea, mistä ois voinut tiedot tarkistaa.
Vertailun vuoksi, 5G- verkon aallonpituudet on 3.5GHz ja 700MHz.
Säteilymittauksissa (geiger, gamma) pitää ottaa huomioon taustasäteily, siis ekana mittaus ilman mittauksen kohdetta, ja sitten mittaus samassa paikassa. Tai jos on taskussa säteilevä hitsauspuikko, niin sekin voi sotkea mittauksen.
Tutkimus: Hanaveden keittäminen kannattaa – Vedessä voi muhia ikävä yllätys
"Nano- ja mikromuovit ovat todennäköisesti haitallisia terveydelle ihmiskehoon päätyessään.
...
Hanaveden keittäminen voi tuoreen tutkimuksen mukaan vähentää siinä olevien mikromuovien määrää jopa 80 prosentilla.
Nano- ja mikromuovit ovat tyypillisesti 0,001–5 millimetrin mittaisia paloja polystyreeniä, polyeteeniä, polypropeenia tai muuta muoviainesta. On todennäköistä, että ihmiskehoon päätyessään mikromuovit ovat haitallisia terveydelle."