Misikohän esim. kiekkoja ei tehdä enmmän komposiittirakenteisina.
Hinnasta se ei ilmeisestikkään ole kiinni kun http://www.scorpionstore.net/product_catalog.php?c=34 noitakin niin luulisi tuohon hintaan voivan valmistaa hyvinkin laadukkaita kiekkoja hiilikuidusta.
Ilmeisesti pinnat eivät olekkaan niin kauhean suuri ilmanvastustustekiä kuin olen olettanut.
Olen vaan ihmetellyt mielessäni.
Onko täällä jo keskusteltu tästä pyörästä enemmän jossakin?
Tässä ketjussa http://lowride.info/phpBB3/viewtopic.php?p=6756#p6756 on muutamia mainintoja tuosta cruzbiken lowracer-versiosta. Hyvältä näyttää.
"Stress is when you wake up screaming and you realize you haven't fallen asleep yet"
Teuvo kirjoitti:Ilmeisesti pinnat eivät olekkaan niin kauhean suuri ilmanvastustustekiä kuin olen olettanut.
Onhan ne, mutta UCI:n säännöt kieltää levyt yhteislähtökisoissa kokonaan. Edessä levyn käyttämättömyyteen nyt sitten on muitakin syitä, joita on täällä taidettu ennenkin käsitellä. Lyhyesti: ilman ängesperäsintä stabiilius sivutuulessa on kovin kehno.
Teemu Kalvas kirjoitti:Teuvo kirjoitti:Ilmeisesti pinnat eivät olekkaan niin kauhean suuri ilmanvastustustekiä kuin olen olettanut.
Tuolta löytyy kattava testi kiekoista.
http://www.rouesartisanales.com/article-15441821.html
Lyhyesti parhaat tulokset on saavutettu hiilikuituisilla korkeilla "aerovanteilla", 50-80 mm, kaikki kalliita 1000-3000€. Tietenkin hintaa voitaisiin laskea reilusti jos tyydyttäisiin pienempiin katteisiin. Mutta kuitenkin kaikki hyvät kiekot pitää koota käsityönä pienissä erissä, joten tämä lisää myös hintaa luonnollisesti. Hiilikuitu aerokiekot voidaan tehdä myös erittäin kestäviksi. Vertailun ehkä mielenkiintoisin huomio muuten oli että normaaleissa matala-vanteisissa/perinteisissä kiekoissa 200€ budjetti-luokan kiekot voivat olla jopa paremmat kuin 800€ "paremmat" kiekot. Mutta nopein kiekko on aerodynaaminen (korkea vanteinen ja vähillä pinnoilla pinnattu), pienen inertian (kehän paino) omaava ja keraamisilla/kone laakereilla varustettu tuubi kiekko.
Kävin viime syksynä Jacompissa. Ostin sieltä hiukan aineita ja myöhemminkin olen tilannut sieltä Matkahuollon kautta jotain. http://jacomp.net/jacomp/index.php?opti ... Itemid=130
Yritys teki vaikutuksen, vaikuttivat innovatiivisiltä ja uuteen-, eteenpäin pyrkiviltä. Ovat käyneet minunkin sivullani kurkkaamassa. Uskoisin, että heillä on haku päällä. Voisivat kenties olla halukkaita rakentamaan hyvänporukan kanssa mielenkiintoisia asioita.
Mielessäni on erityisesti mielekkään hintaisien komposiittikiekkojen saaminen meille harrastelioille. Nykyinen taso meidän rivipyöräiliöiden kiekoissa lienee kohtuullisin panoksin ylitettävissä.
Pyörä on ihmeellinen - sitä voi rakentaa ja keksiä aina vaan uudelleen ja uudelleen.
Jarruissakin voisi myös löytyä parantelua.
Oletteko jossakin nähneet ulkopuolista vannejarrua - siis vanne olisi samankaltainen kiekonkeskiön ympärille puristuva kuin esim. autojen öljysuodattimen työkalussa.
Tuollaisia kenties voisi yrittää yhdistellä samoissa projekteissa jos olisi intoa ja halua.
Vastailen itse itselleni kun taisin olla turhan innnokas tai malttamaton tai kärsimätön kun tuo rauta niin painaa että toivois.
Toivois kevyempää.
Kun tuossa jo noita jotain hiilikuituosia ottaa käteensä noiden totuttujen painoisten joukosta niin hyppää käsi monta senttiä tarpeettomasti.
En tiedä mitään tuotantokustannuksista enkä bisneksestä. Kalliita vaan tietysti ovat kaikki.
Viisainta kai on katsella mitä on kaupan ja minkä laatuista ja mihin hintaa ja tehdä itse sen mitä katsoo kannattavaksi.
Ystävällisesti
Teuvo
Turku
Teuvo kirjoitti:Viisainta kai on katsella mitä on kaupan ja minkä laatuista ja mihin hintaa ja tehdä itse sen mitä katsoo kannattavaksi.
Ystävällisesti
Teuvo
Turku
Hyvin sanottu! Itsellänikin on koko ajan haku päällä laadukkaista aerokiekoista. Kun sopivat sattuu kohdalle nappaan mukaan. Kaikkea (läheskään kaikkea) ei kuitenkaan kaupasta saa ja sen takiahan me opetellaan noita komposiitti hommia.
Tuo Jacomp vaikuttaa tosiaan tulevaisuuden yritykseltä. Pitääpä pistää korvantaakse.
Vagumi hyvä. Kun kuumennetaan 80 astetta niin hartsista tulee ihan lirua. Sidotussa hartsi ei pääse pakoon. Vagumissa liru poistuu. Vagumi pitää pitää päällä myös kuumennuksen ajan.
Uudetkin sakset "luistaa" aramidissa, uudetkin sakset pitää säätää ja hioa kulmahiomakoneella ja niittiä kenties kopauttaa vasaralla, voi joutua vääntämään teriäkin.
Aramid on ihan ottaen hienoa kun muistaa pienenkäsittelyn ja diakonaalileikkaukset. ( Voi saada myös epämääräisen mytyn käsiinsä jos käsittelee epämääräisesti. )
Teuvo kirjoitti:Vagumi hyvä. Kun kuumennetaan 80 astetta niin hartsista tulee ihan lirua. Sidotussa hartsi ei pääse pakoon. Vagumissa liru poistuu. Vagumi pitää pitää päällä myös kuumennuksen ajan.
Sitoessa heti laminaatin pintaa voi laittaa sellaisen poisrepäistävän kankaan jota alanliikkeet myyvät saumakankaana - virallista nimee en nyt muista - ja kankaan ulkopuolelle vaahtomuovia niin ylimääräinen hartsi purkautuu kankaan läpi vaahtomuoviin. Kangas lähtee yllättävän hyvin irti repimällä.
Silikooniletku tulee laminaatista ulos vetämällä kun vaan jättää riittävästi letkua näkyviin että saa hyvän otteen.
leikkaa ensin kankaan, vetää muovilastalla, tasaisella alustalla, hartsin kankaaseen, kierittää silikoniletkun kankaan sisään kuin kääretorttua tekis. Päälle voi laittaa samaa letkua halkaistuna sitomaan käärylettä. Jos tuota käärylettä vääntelee koville mutkille niin sisälle voi laittaa pienemmän letkun tukemaan ettei luttaannun. Rautalanka vielä siinä kaikkein sisimpänä antaa nahdollisuuden vapaaseen taiteiluun.
Teflon - vai mitä muovia se on - leikkuulaudasta voi muotoilla pistosahalla erilaisia muotteja kuten esim. pyöränhaarun teossa sitä pyörän akselin kiinityshaloa varten. Voi väännellä tongilla irti - lähtee kivasti.
Kankaan "hukkapaloista" pitää vedellä kuteet irti ja säilöö ne esim. vihkon väliin ja käyttää eri tarpeisiin suunattuna.
Tuohon pyöränripustuksen hahlon muottiinkin saa noista irtokuteista hyvää suunnattua kuitua, Ottaa vaan nipun käteensä, leikkaa saksilla sopivanmittaiseksi lyhteeksi, pitää napakasti toisesta päästä kiinni ja vetelee tasaisalla alustalla lastan kanssa hartsia toiseen päähän ja kääntää sitten lyhdettä ja lopuksi kädessä on kuin muotoiluvaha pötkö.
Motonetin kertakäyttölateksihanskat (ei niitä kamali muovikalvo hanskoja) on tavattoman hyvät näissä hommissa. Vieressä pitää pitää aina saatavana kuivaa pyyhettä kun haskat hartsiintuvat, voi välissä kuivata. Pussi talkkiakin on hyvää. Talkkia voi laittaa käsiin jo ennen hanskoja ja haskojakin voi kuivauksen jälkeen käyttää talkkipussissa.
Tuossa joskus kun olen lueskellut jossain pienoismallien keskustelupalstoilla miten hartsia ja kovetinta mitataan: vedetään ensin ruiskuun tarvittavan määrän yli ja sitten tarkasti takaisin tasan merkkiin. Tuntui silloin ruiskut ja tarkkuudet jotenkin leikkimiselle mutta nyt minä teen juuri tuollaista.
20 ml ruisku hartsille ja 10ml ruisku kovettimelle on eniten käytössä. kannattaa porata suosiolla hartsiruiskussa reikä suuremaksi, ei haittaa vaikka koko nysä porautuis pos kun kuitenkin sen ruiskun kulma sotkeutuu hartsiin ja ruiskuja pitää pitää jossain pienessä kepussa kuitenkin ettei ne sotke paikkoja enempää.
Minulla on käytössä laminointialustana sellainen jotain 50cm x 70cm lasikuitulevyn kappale, hion sen välillä nauhahiomakoneella puhtaaksi kuivistä kokkareista.
Olen katsonut viisaimmaksi vetää kaikkiin kankaisiin ja nauhoihin hartsi siinä alustalla muovilastalla, saa parhaiten hartsia jokapaikkaan ja saa liipattua tasaiseksi ja kuivaksi. Kerroin jo että teen kaavat muovikalvosta, edelleen hyvä ja sen päällä on hyvä myös hartsikin levittää ja sitten kangaskin siirtää ja asettaa itse kohteeseen - ei veny eikä prispaannu.
Ruiskustä puristan hartsin suoraa laminointi alustalle ja kovettimen sen päälle ja lastoilla sekoitus, ei tarvitse tuhlata kallista hartsia astioiden pohjille, kaiken saa suoraa käyttöön.
Kovin oppini on ollut mittasuhteiden muutos. Opetella litroista millilitroihin ja meliömetseistä neliödesimetreihin. On aika suuri ero vetää 13m pitkää ja 2,5m korkeaa kylkee kuin nykyisiä pieniä - haasteita ja asennoitumista tarvitaan.
Talousvaakaa vielä tarvitaan kankaitten punnitsemiseen. Kankaiden grammoja kohden epoksia menee tuplamäärä millilitroissa.
Mielenkiintoista luettavaa. Onko jo valmiita kappaleita tullut?
