Nojapyöräfoorumi

Hommasin sitten minäkin lukkopolkimet Biltema-Wellgo ja Shimanon sandaalit. Kivat vehkeet. Tehoja saa tilapäisesti aivan käsittämättömän paljon lisää mäenkinkamiin. Vauhti ei pääse hidastumaan läheskään niin paljon ja matka taittuu nopeammin. Tietenkin se vaatii veronsa, ja mäen päällä läähätys on hirmuista, mutta jotenkin minulle tuli sellainen vaikutelma, että hyötysuhde parani niin, että alamäki riitti lukkopoljinspurtin jälkeen paremmin palauttamaan voimat seruaavassa alamäessä. Ilman lukkoja mäessä meni niin kauan, että palautumisaikaakin tarvitsi enemmän. Tämä ei kuulemma ole yleispätevä havainto, mutta minun fysiikallani toimi näin.

Lukkopolkimet vaikuttavat siten, että nilkka jää enemmän koukkuun ja pyörää poljetaan enemmän jalkapohja edellä. Ilman lukkoja ainakin minä tapasin työntää polkimen sellaiseen kohtaan jalan alla, että polkeminen oikaisi nilkan ja alas painaminen ja jalkojen pysyminen polkimilla parani. No, se oli sitä aikaa, kun ajoin ilman lukkoja. Nyt olenkin jo lukkopoljinkonkari, olenhan ajanut niillä Yhden Lowride 09 reissun. En metriäkään enempää.

Hyvät vehkeet muuten. Huipputehot mäennousukiihdytykseen varmaan kaksinkertaistuivat lukoilla ajettaessa. Pientä päkiän kihelmöintiä tosin esiintyi pitkillä ajorupeamilla liian staattisen asennon takia, mutta potkin lukot irti ja ajelin kantapäillä hetken, niin helpotti kyllä heti.

Laitoin lukkopolkimia ja uusia 152 kampia varten puomin ensin liian pitkäksi. Se oli ihan hyvän tuntuista ensin. Ketju meni kuitenkin niin kireälle, että jouduin palauttamaan puomin vähän lyhemmäksi, niin huomasin, kuinka paljon helpompi lyhyemmällä puomilla koukkupolvena oli pyörittää. Jalkojen lepuuttelua varten täytyy lukot irrottaa ja oikaista jalat kunnolla sääri poljinta vasten.

Vähän vaivaa tuo aerodynamiikan huononeminen, kun jalkapohjat ovat maksimi vastuksen asennossa. Voi olla, että kuvittelin, mutta tuntui siltä, että kovavauhtisten mäkien rullaus olisi hitusen hidastunut lukkojen takia. Ennen tapasin tuollaisissa mäissä kääntää jalkaterät suoraksi ja sisäänpäin ilmanvastuksen minimoimiseksi.

Yhden kerran kaaduin lukkopolkimien takia, vaikka polkimet eivät olleet vielä edes kiinni. Kirkon edestä nurmikolta lähtiessäni keskityin niin polkimien lukitsemiseen, etten huomannut liian suurta vaihdetta ja kuoppaa nurmessa. Jäin niin sanotusti kammelle, pyörä rullasi takaisin monttuun, ja kaaduin pehmeästi nurmikolle kyljelleni. Muita ongelmia ei lukoista vielä ole ollut.

Jori

Joo, kyllä tuli selväksi että pidemmillä matkoilla pakollinen varuste. Olin ainoa joka lowridessä ajoi ilman lukkoja, alavatsan lihakset ovat vieläkin kipeät

Jukka

Minun kokemukseni lukoista on lähinnä se että täytyy ehdottomasti "pyörittää". Eli lukoilla pyritään siihen ettei hetkellistä voimapiikkiä työnnössä ("alaspolkaisussa") tule, vaan molemmilla jaloilla pyöritetään tasaisesti. Tämä antaa koko ajan tasaisen väännön, pyörä ei ihan niin paljoa vaapu polkemisen myötä, eikä vauhti pääse nytkimään polkaisuiden tahtiin. Jossain toisessa threadissa mainittiin myös jousten nytkyttäminen, jolloin tasainen pyöritys vähentää sitäkin. En usko että tuo nytkivä liike olisi kovin iso vaikutus, mutta mäissä se saattaisi rasittaa entistä enemmän polkaisun vaatiessa aina sen pienen kiihdytyksen eli enemmän voimaa. Pystypyörällä en tuota mäen kiipeämisen parantumista juuri huomannut, mutta nojakilla alas- ja ylösvedon antama lisävoima helpotti reidellä painamista ja uupuminen (lyhyehkössä) mäessä on vähäisempää.

Minun huonolla kunnolla pyörittämisellä saadaan helposti maksimiteho, ja vaikeata onkin pitää pyöritys niin kevyenä että en näänny muutamassa hetkessä. Tasaisella tuo vielä onnistuu, mutta vaihtelevassa maastossa se vaatii melko paljon vaihteiden vaihtamista, ja joskus tuntuu hölmöltä kevennellä vaihteita niin paljon kuin olisin joku heikko-peikko.

Etua tulee kyllä myös alasvedon voiman paremmasta hyödyntämisestä, ja ylösvedon myös, mutta minä en ainakaan saa sieltä paljoa pitkäaikaista tehoa. Hyöty tulee enemmän siis tasaisuudesta vedossa ja kai monipuolisesta lihasten käytöstä. Vai liekö sama asia.

Toisaalta lukkojen myötä oppi myös nojakilla lyhyissä mäissä (korkeutta <10m ja pituutta <<100m) nostamaan pyöritysnopeutta mäen pohjalla ja ylämäkeen, jolloin "hyvä liike" ei pääse pysähtymään. Vaikka ponnistus kasvaakin, niin se ei tunnu vielä raskaalta ja pyörä tuntuu kiitävän eteenpäin. Loogisesti tämä on toki järkevää kun lisätään pyöritysnopeutta oikeasti sinne "jatkuvan maksimitehon optimilukemille", mutta tunne on enemmänkin että "kun pidän vauhtia niin pyörä ei ehdi lyhyessä mäessä hidastumaan niin paljoa". Pidemmissä mäissä sitten pitää vain pienentää vaihdetta ja polkea pienellä teholla että jaksaa ylös asti.

jviirret kirjoitti:

Joo, kyllä tuli selväksi että pidemmillä matkoilla pakollinen varuste. Olin ainoa joka lowridessä ajoi ilman lukkoja, alavatsan lihakset ovat vieläkin kipeät

Et sinä ihan ainoa ollut -joskin harvinaisuus. Ainakin ainakin pari ukkoa oli sinulla kaverina. Markku Pöysti on tosin ajanut nojapyörällä ilman lukkoja jo varmaan 100 000 kilometriä, joten hänellä tuskin mitään erityisiä vaivoja siitä enää tulee. Terho Eskelinen ajoi vain yhden päivän, mutta valitsi sen pisimmän 110km.

Jori

Yleensä pyöräillessä minulla on lukot. Olen nyt kesällä kuitenkin muutaman kerran käyttänyt poikaa leikkikentällä pyörän perässä, ja ajatellut etten jaksa laittaa klossillisia umpikenkiä, kun ohjelmassa on tunnin verran käveleskelyä keinun vieressä ja hiekkalaatikolla.

Huomiot lukottomuudesta oli heti selviä: Kärry, jota normaalisti tuskin huomaa vetävänsä oli alkanut painaa, matkan varrella olevia (ylä)mäkiä oli pidennetty ja jyrkennetty, ja paita kastui, vaikkei edes satanut. Muutenkin huomasi, että jalat on tottuneet lukkojen kanssa pyörittämiseen, kun vetovaiheessa huomasin jalan miltei irtoavan polkimesta. Jalkojen kannattelutarpeen huomasi myös selvästi, kun lukot eivät olleet pitelemässä jalkoja paikoillaan.

Yhtään pidempää matkaa ei tekisi mieli lähteä lukoitta ajamaan.

TKorho kirjoitti:

Loogisesti tämä on toki järkevää kun lisätään pyöritysnopeutta oikeasti sinne "jatkuvan maksimitehon optimilukemille", mutta tunne on enemmänkin että "kun pidän vauhtia niin pyörä ei ehdi lyhyessä mäessä hidastumaan niin paljoa".

Onhan tämäkin totta. Kovemmassa vauhdissa lyhyt mäki pienentää vähemmän nopeutta kuin hitaammassa vauhdissa, jos ei polje yhtään. Vaikka polkeekin, niin jos mäki on tarpeeksi lyhyt, vaikutus on ihan sama.

(Sama mäki (samalla ajoneuvolla) vie aina saman verran liike-energiaa, ja liike-energia E = mv²/2.)

Huvipoljenta tontilla ja kaupungissa onnistuu minulla ilman lukkoja. Muuten olen ihan kiinni lukkojen antamissa suht edullisissa optimitehoissa.

Tuossa TS:n Raptobikessä oli erikoisen näköset lukkopolkimet niissä oli kait neljä lenkkiä ( lukkoa ) pyöreän rungon ympärillä. Ei varsinaista poljin osaa ollenkaan. Onko kokemusta ?

Googlaa olisko "eggbeater pedal"...