Itse ajattelin, että pieni takapyörä on tarkoituksenmukainen siksi,
että ajajan eestaas-liike on potkutellessa ajoittain aika pitkä
(ainakin minulla) ja että näin tälle body-schwungille jää enemmän tilaa,
ilman että rakenteesta tarvitsee tehdä turhan pitkää. Pituutta laitteelle tulee
tod näk pakosti lisää, jos takapyörä on kovin kookas.
Itse olen pyrkinyt mahdollisimman lyhyeen akseliväliin,
mikä omaan käyttöön tarkoitetussa vehkeessä on mahdollista siksikin, että allekirjoittaneen
kengännumero on öbaut 38. Jori tarvitsee runsaamman mitoituksen. 
Kuvasta näkyy myös hyvin, että astinlautaa ja painopistettä on mahdollista siirtää
ainakin kymmenen senttiä edemmäksi jatkamalla astinlautaa lähemmäs rengasta ja
tekemällä tukijalan varpaille tilaa etupyörän takaa.
Kun samalla tehdään eturunkoon sivumutka niin, että tukijalan polvi
mahtuu koukistumaan rungon ohi aina etulokasuojaan asti, saadaan helposti
tuo kymmenen sentin akselivälin lyhennys edestä.
Tämä siirtää myös painopisteen niin eteen, ettei takapyörälle tule enää
niin suurta kuormaa, että täysikokoinen takapyörä olisi tarpeen.
Rungosta tulee lyhyt ja voi siksi olla hyvin matala ja pyörästä tulee helppo potkuteltava.
Tuota painopistenäkökulmaa en niin tullut fundeeranneeksi. Mutta silläkin
voi totta vie olla merkitystä, joten tiksis vain Jori vinkistä.
Otan asian huomioon seuraavassa versiossani.
Nähdäkseni sen astinlautaosan olisi tosiaan hyvä olla mahdollisimman matala.
Ei kuitenkaan niin matala, että jokaisessa epätasaisuudessa pohja raapii maata.
Olisiko joku pankkikorin korkuinen suurinpiirtein sopiva?
Kompromissi tarpeen tässäkin.
Pahinta oli, että astinlaudalle kertyy koko ajan lunta.
Itse huomasin saman silloin, kun omassa kikcbikessäni vielä oli varsinainen astinlauta.
Päätin luopua astinlautasysteemistä ja korvasin sen putkirakenteella
(ks. aikaisemman viestini kuva - sori, että tuli tuplana 
). Putkien päälle liimasin
Bilteman liukuestetarraa, joka on pysynyt paikallaan yllättävän hyvin.
Terho
