Sähkön hinta

[ajarmala]

OL3 mukaan laskettuna 4300 MW, eli OL3 käy nyt täysillä heti "outojen pummppuvaurioiden" jälkeen 3 kuukautta etuajassa.

Jep. OL3 nosti tehoaan vuorokauden kuluessa 1620 MW:lla Suomen sähköverkkoon. Niin sitä pitää! Se vastaa hyvin kapteeni Kirkin pyyntöä konemestari Scottylle: " Can you give me 101 % power?"

[Wacky]

Otetaan tähän ylös ettei tule yllätyksenä enää.

Meneillään oleva koekäyttöjakso jatkuu tammikuun puolelle, minkä jälkeen vuorossa on noin neljän viikon tauko, jonka aikana syöttövesipumput tarkastetaan. Seuraava koekäyttöjakso alkaa helmikuussa, ja säännöllisen sähköntuotannon on määrä alkaa 8. maaliskuuta.

[Jarcco]

Ylellä on monta juttua SMR- reaktoreista:
https://yle.fi/a/74-20010801
Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä ei ole juuri tietoa annettu.
Sen verran asiaa sivuttiin, että ydinjätettä käsitellään samoin kuin nykyisissä voimaloissa. Oletettavasti käytetty polttoaine varastoidaan vesialtaassa reaktorin vieressä ainakin seuraavaan lataukseen saakka, jonka jälkeen se viedään muualle. STUK tuskin hyväksyy varastoksi mitään autotalli- tyyppistä ratkaisua, vaan on vietävä joko suoraan loppusijoitukseen taikka nykyisten voimaloiden varastoihin. Pienissä reaktoreissa määrät on pieniä, LUT:n koereaktorin latauksen polttoaine taitaa mahtua 200 L tynnyriin.

Eipä yllätä että moottorinvalmistaja tarjoaa omiin tuotteisiin perustuvia ratkaisuja. Vetymoottorilaitos olla hyväkin osaratkaisu rikkana rokassa. Polttomoottoritekniikka on hallussa ja tuollaisia laitoksia olisi tehtävissä nopealla aikataululla, parissa vuodessa Wärtsilän mukaan. Mutta missähän mittakaavassa on olemassa vedyn tekemiseen käytettäviä elektrolyysilaitteistoja? Entä olisiko polttokennotekniikka jo skaalattavissa voimalaitos- mittakaavaan? Varmasti jossain tulevaisuudessa se vetytalous siintää, mutta sitä ennen pitäisi seiviytyä jotenkin täällä pohjoisen haastavissa olosuhteissa. Sähkön lisäksi tarvitaan lämpöenergiaa, mm. kaukolämpöä jota tietenkin kannattaa tuottaa siellä missä tarve on. Polttoaineella käyvät voimalat tuottaa luonnostaan lämpöenergiaa joka kannattaisi ottaa talteen. Näinhän ei ole asian laita nykyisissä ydinvoimaloissa, jotka sijaitsevat kaukana asutuksesta jolloin kaukolämmön siirtohäviöt kasvaa. Pienet SMR- reaktorit korjaisivat tämän epäkohdan muutaman muun lisäksi. Toki edelleen niistä syntyy ydinjätettä seuraavien sukupolvien riesaksi.
Elikkä yhteenvetona kannatan lähes kaikenlaisen (pl. öljy, hiili yms. fossiilisten) energian lisärakentamista Suomeen, jotta saavutetaan täysi energiaomavaraisuus mahd. pian.

Mitenkäs nuo SMR-ydinvoimalat voisivat olla kaukolämmöntuotannon kannalta paremmalla alueella kuin nykyiset ydinvoimalat, kun niiden ylläpitoon kuuluu aivan samalla tavalla polttoaineen vaihto vähintään puolentoista vuoden välein ja polttoainetta pitää jäähdyttää parikymmentä vuotta vesialtaassa, ennen kuin sitä voi lähteä kuljettelemaan yhtään minnekään. Ydinvoimala-alueella on siis käytännössä lähes parinkymmenen latauksen verran korkea-aktiivista ydinjätettä. Arveletteko tuollaisen ydinjätealtaan voitavan sijoittaa asutusalueelle. Ei minusta.

Olen sitä mieltä, että tämä mediahehkutus modulaarisista pienoisydinvoimaloista on huijaus. Pienet voimalat eivät pääse suoja-järjestelmien suhteen juurikaan helpommalla kuin suuret, eikä ydinjätteen käsittely urbaanilla alueella ole moraalisesti, eikä nykylakienkaan mukaan mahdollista. Kaukolämmön hinta on tuulivoiman halpuuden takia menossa niin halvaksi, ettei tuo tule kannattamaan. Varsinkaan, kun hiekka-akut tulevat yleisemmin käyttöön kaukolämpölaitoksissa. Hiekka-akulla voidaan varastoida ylijäämäsähköä lämpönä jopa kuukausia erittäin korkealla hyötysuhteella. https://youtu.be/Azaf9tKJNoA

Näitä pienoisydinvoimaloita perustellaan sillä, että niitä on vuosikymmenet käytetty laivoissa ja ihan hyvin toimineet. Varmaan ovatkin toimineet laivoissa, kun onnettomuuden sattuessa reaktorin voi pudottaa mereen jäähtymään ja polttoaineenvaihtohuolto voidaan käydä hoitamassa siihen varustellussa satamassa.

Kaupungissa tämä ei oikein onnistu, vaikka olisi merenrantakaupunkikin. Reaktorin pudottaminen mereen ei toimi matalassa rannassa, eikä esim. Vantaan kaupungilla voi kruisailla ydinpolttoainehuoltosatamaan, vaan polttoainehuolto on tehtävä maata myöten. Kaiken lisäksi tuo voidaan tehdä vasta kun polttoainetta on jäähdytetty voimalaitosalueella sen parikymmentä vuotta. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua polttoainetta kuskattaisiin käytännössä vuosittain asutuskeskuksen läpi ties minne. Oikeastiko me halutaan tällaista. Kaiken lisäksi ydinvoiman hinta on jo nyt kilpailukyvyttömän kallista. Puhumattakaan, että sitä tehdään pienitehoisella voimalalla, jonka turvajärjestelyt ovat lähes yhtä kalliit kuin suuren voimalan.

[jori]

Ylellä on monta juttua SMR- reaktoreista:
https://yle.fi/a/74-20010801
Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä ei ole juuri tietoa annettu.
Sen verran asiaa sivuttiin, että ydinjätettä käsitellään samoin kuin nykyisissä voimaloissa. Oletettavasti käytetty polttoaine varastoidaan vesialtaassa reaktorin vieressä ainakin seuraavaan lataukseen saakka, jonka jälkeen se viedään muualle. STUK tuskin hyväksyy varastoksi mitään autotalli- tyyppistä ratkaisua, vaan on vietävä joko suoraan loppusijoitukseen taikka nykyisten voimaloiden varastoihin. Pienissä reaktoreissa määrät on pieniä, LUT:n koereaktorin latauksen polttoaine taitaa mahtua 200 L tynnyriin.

Ei kyllä viedä yhtään mihinkään ennen kuin on "jäähtynyt" riittävän kauan radioaktiivisten sekundäärireaktioiden vaimennuttua. Tuollainen käytetty polttoaine synnyttää vielä vuosien ajan niin paljon lämpöä, ettei sitä pystytä siirtämään kuin aivan pieninä erinä ajoneuvoa kohti. Ei todellakaan siirrellä vielä seuraavan vuosihuollon yhteydessä edellisen vuoden polttoaineita, saati samanvuotisia. Ei ole olemassa turvallista tapaa siirtää käytettyä polttoainetta jäähdyttämättä niitä, eli ajamatta niiden radioaktiivista potentiaalia alemmas vesialtaisiin upotettuna, vuosikausien ajan.

[Jarcco]

Ylellä on monta juttua SMR- reaktoreista:
https://yle.fi/a/74-20010801
Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä ei ole juuri tietoa annettu.
Sen verran asiaa sivuttiin, että ydinjätettä käsitellään samoin kuin nykyisissä voimaloissa. Oletettavasti käytetty polttoaine varastoidaan vesialtaassa reaktorin vieressä ainakin seuraavaan lataukseen saakka, jonka jälkeen se viedään muualle. STUK tuskin hyväksyy varastoksi mitään autotalli- tyyppistä ratkaisua, vaan on vietävä joko suoraan loppusijoitukseen taikka nykyisten voimaloiden varastoihin. Pienissä reaktoreissa määrät on pieniä, LUT:n koereaktorin latauksen polttoaine taitaa mahtua 200 L tynnyriin.

Ei kyllä viedä yhtään mihinkään ennen kuin on "jäähtynyt" riittävän kauan radioaktiivisten sekundäärireaktioiden vaimennuttua. Tuollainen käytetty polttoaine synnyttää vielä vuosien ajan niin paljon lämpöä, ettei sitä pystytä siirtämään kuin aivan pieninä erinä ajoneuvoa kohti. Ei todellakaan siirrellä vielä seuraavan vuosihuollon yhteydessä edellisen vuoden polttoaineita, saati samanvuotisia. Ei ole olemassa turvallista tapaa siirtää käytettyä polttoainetta jäähdyttämättä niitä, eli ajamatta niiden radioaktiivista potentiaalia alemmas vesialtaisiin upotettuna, vuosikausien ajan.

Jos sitä ei voi viedä pois, voisi kai ottaa jälkilämmön talteen jotenkin ja käyttää hyödyksi?
Fortum tietoa: https://www.fortum.fi/media/2016/11/ydi ... a-huolella

Käytettyjä polttoainenippuja jäähdytetään ydinvoimalaitosyksikön reaktorihallin vesialtaissa muutaman vuoden ajan.
...Kun käytetty polttoaine on jäähtynyt tarpeeksi reaktorihallin vesialtaissa, polttoaineniput siirretään voimalaitosalueella sijaitsevan välivaraston vesialtaisiin. Altaiden vesi eristää käytetyn polttoaineen lähettämän säteilyn sekä jäähdyttää polttoainetta edelleen. Altaat ovat niin syvät, että varastoitavat polttoaineniput jäävät kokonaisuudessaan maanpinnan tason alapuolelle ja niiden päällä on noin kahdeksan metriä vettä.
...Käytettyä polttoainetta jäähdytetään välivarastossa useita vuosikymmeniä ennen kuin se voidaan loppusijoittaa.

Polttoaineen radioaktiivisuus ja lämmöntuotto vähenee vuodessa noin sadasosaan ja neljässäkymmenessä vuodessa alle tuhannesosaan alkuperäisestä

[jori]

Ylellä on monta juttua SMR- reaktoreista:
https://yle.fi/a/74-20010801
Käytetyn ydinpolttoaineen käsittelystä ei ole juuri tietoa annettu.
Sen verran asiaa sivuttiin, että ydinjätettä käsitellään samoin kuin nykyisissä voimaloissa. Oletettavasti käytetty polttoaine varastoidaan vesialtaassa reaktorin vieressä ainakin seuraavaan lataukseen saakka, jonka jälkeen se viedään muualle. STUK tuskin hyväksyy varastoksi mitään autotalli- tyyppistä ratkaisua, vaan on vietävä joko suoraan loppusijoitukseen taikka nykyisten voimaloiden varastoihin. Pienissä reaktoreissa määrät on pieniä, LUT:n koereaktorin latauksen polttoaine taitaa mahtua 200 L tynnyriin.

Ei kyllä viedä yhtään mihinkään ennen kuin on "jäähtynyt" riittävän kauan radioaktiivisten sekundäärireaktioiden vaimennuttua. Tuollainen käytetty polttoaine synnyttää vielä vuosien ajan niin paljon lämpöä, ettei sitä pystytä siirtämään kuin aivan pieninä erinä ajoneuvoa kohti. Ei todellakaan siirrellä vielä seuraavan vuosihuollon yhteydessä edellisen vuoden polttoaineita, saati samanvuotisia. Ei ole olemassa turvallista tapaa siirtää käytettyä polttoainetta jäähdyttämättä niitä, eli ajamatta niiden radioaktiivista potentiaalia alemmas vesialtaisiin upotettuna, vuosikausien ajan.

Jos sitä ei voi viedä pois, voisi kai ottaa jälkilämmön talteen jotenkin ja käyttää hyödyksi?
Fortum tietoa: https://www.fortum.fi/media/2016/11/ydi ... a-huolella

Käytettyjä polttoainenippuja jäähdytetään ydinvoimalaitosyksikön reaktorihallin vesialtaissa muutaman vuoden ajan.
...Kun käytetty polttoaine on jäähtynyt tarpeeksi reaktorihallin vesialtaissa, polttoaineniput siirretään voimalaitosalueella sijaitsevan välivaraston vesialtaisiin. Altaiden vesi eristää käytetyn polttoaineen lähettämän säteilyn sekä jäähdyttää polttoainetta edelleen. Altaat ovat niin syvät, että varastoitavat polttoaineniput jäävät kokonaisuudessaan maanpinnan tason alapuolelle ja niiden päällä on noin kahdeksan metriä vettä.
...Käytettyä polttoainetta jäähdytetään välivarastossa useita vuosikymmeniä ennen kuin se voidaan loppusijoittaa.

Polttoaineen radioaktiivisuus ja lämmöntuotto vähenee vuodessa noin sadasosaan ja neljässäkymmenessä vuodessa alle tuhannesosaan alkuperäisestä

Sammutettu reaktori tuottaa noin kymmenen prosenttia täydestä käyntitehostaan. Tuhannen sähkömegawatin ja siis noin 3000 lämpömegawatin voimala tuottaa siis sammutettuna noin 300 MW lämpötehoa, mikä on siis vuoden päästä "vain" 3 MW ja 40 vuoden kuluttua 300 KW.

Miten tuollainen "pienoisydinvoimala" sitten voitaisiin sijoittaa asutuskeskuksen läheisyyteen, jos siellä pitää tehdä samat touhut kuin isossakin laitoksessa. Sille on hyvä syy, miksei nykyisten ydinvoimalaitosten altaissa jäähtyviä polttoainenippuja siirretä jatkokäsittelyyn kuin vasta parinkymmenen vuoden kuluttua.

Lämpöä tuottavan esineen kuljettaminen tiiviisti radioaktiivista säteilyä vaimentavasti suljetussa säiliössä ei ole helppo juttu, vaikka se tuottaisi lämpöä vain yhden megawatin. Nippu kun on valmiiksi lämmin jo lähtiessä, vaikka kuinka jäähdyttäisivät. Matkalla tuollaista kun ei voi jäähdytellä missään ojassa.

Lämmönsiirtomateriaalina polttoainesauvojen ympärillä on käytettävä vettä, joten säiliön lämpötila ei saa nousta kovin paljon yli sadan asteen. Ulkoisen jäähdytyksen on kyettävä pitämään lämpötila alle sadassa asteessa varmasti kaikissa tilanteissa, sillä se tilanne, että polttoainekuljetus esim. kolarin takia ylikuumenee ja räjähtää höyryräjähdyksenä päiväkodin ohittavalla tiellä ei ole ainakaan kovin hyvää mainosta turvalliselle ydinvoimalle.

Tästä syystä käytettyä polttoainetta ei yleensä kuljetella ennen kuin ne ovat jäähtyneet vähintään kymmenen vuotta, jonka ajan ne siis joudutaan säilyttämään jäähdytysaltaissa voimala-alueella. Tuosta altaasta ei saa karata, ettei käy kuten Fukushimassa, jossa pahimmat ympäristökatastrofit syntyivät nimenomaan käytetyn polttoaineen altaiden vuodoista.

Polttoaineen voimakas säteily myrkyttää tuon veden tritiumilla, vaikkei tapahtuisi mitään vuotoa, saati tapauksissa, joissa polttoainesauvoissa on vuotoja, kuten vain muutaman kuukauden käytössä olleessa kiinalaisessa versiossa OL3 voimalasta ja lukuisat kerrat myös suomalaisissa ydinvoimaloissa käyttöikänsä varrella. Jopa täysin hermeettistä säiliötä ulkopuolelta huuhteleva jäähdytysvesi saastuu säteilystä ja muuttuu säteilyvaaralliseksi ongelmajätteeksi.

Minun on mahdotonta käsittää, miksi kaikki tämä riski pitäisi ottaa, kun energiantuotantoon on paljon halvempiakin ja ennen kaikkea turvallisempia tapoja. Ydinvoimaa voi kannattaa vain unohtamalla ikävät, ja ennen kaikkea likaiset yksityiskohdat, kuten tässä pienoisydinvoimalahypessä on tehty.

[janx]

No ainakaan siltä kantilta ydinvoiman kannatus tuntuu tyhmältä, että ydinvoimalaitoksen pystytys kestää vuosia ja sitten vielä maksaa pienen (kansallis)omaisuuden.

Mutta ei voi kun taas olla iloinen... tällä foorumilla edelleen voi, saa ja pitää puhua asioistasta kokonaisuutena. Tämä on monissa (soo-)soorumeissa mahdotonta (vähintään mielensäpahoittajien takia) tai jopa kielletty.

[eemeli]

Tuli joulukuulta sähkölasku. Pörssisähkö ja laskutettu kiinteähinta? Sähköyhtiön oma palvelun sivuilta näkyy kuitenkin tuntihinnat. Isoimmat kulutukset sattui kyllä juuri kalleimpaan aikaan töiden takia...

[jori]

Tuli joulukuulta sähkölasku. Pörssisähkö ja laskutettu kiinteähinta? Sähköyhtiön oma palvelun sivuilta näkyy kuitenkin tuntihinnat. Isoimmat kulutukset sattui kyllä juuri kalleimpaan aikaan töiden takia...

Hämmentävän vähän on mennyt sähköä. Sinulla ei taida olla edes jääkaappia, kun noin vähällä pärjäät. 26 kWh/31 vrk tulee vain 858 Wh/vrk, mikä taas antaa keskimääräiseksi tehontarpeeksi 36 W. Tuolla kyllä lataa puhelimen ja käyttää vähän valoja, mutta eipä juuri muuta. Aika sissi olet.

[jori]

Tänään kytkettiin taas lisää tuulivoimaa valtakunnanverkkoon. 102 MW tällä kertaa. Kokonaiskapasiteetti tämän jälkeen 5309

[ukram2]

https://en.wikipedia.org/wiki/Decay_hea ... ation2.PNG

Tuommoinen wikipedia juttu väittää että reaktorin teho putoaa 5 tunnin aikana alle 1% sammuttamisen jälkeen.

[jori]

https://en.wikipedia.org/wiki/Decay_hea ... ation2.PNG

Tuommoinen wikipedia juttu väittää että reaktorin teho putoaa 5 tunnin aikana alle 1% sammuttamisen jälkeen.

Tuo on aivan se sama käyrä, josta nuo aiemmin laskemani 1000 MW reaktorin jäännöstehot on laskettu. Tuossa käyrässä referenssitehona on reaktorin täysi teho käydessä, siksi se kuulostaa nopealta pudotukselta vain viiden tunnin aikana. Tuo yksi prosentti, johon 1000 MW reaktorimateriaalina lämmöntuottoteho laskee viidessä tunnissa on siis reilut 30 MW.

Logaritminen tehonlasku toimii juuri noin. Ensin putoaa todella jyrkästi, mutta loivenee ajan kuluessa, eikä mene vaakasuoraksi milloinkaan, vaikka aikaa olisi kulunut kuinka kauan. Tehontuotto, eli jäännössäteily ei mene ikinä nollaan. Ei siis milloinkaan. Käytetty polttoaine on vaarallista miljoonat vuodet, eikä tämän jälkeenkään voi olla kosketuksissa elävän luonnon kanssa ilman dramaattisia seurauksia.

[ajarmala]

Tehontuotto, eli jäännössäteily ei mene ikinä nollaan. Ei siis milloinkaan. Käytetty polttoaine on vaarallista miljoonat vuodet, eikä tämän jälkeenkään voi olla kosketuksissa elävän luonnon kanssa ilman dramaattisia seurauksia.

Nyt taitaa Jori olla löytänyt uuden tuulimyllyn

[jori]

Tehontuotto, eli jäännössäteily ei mene ikinä nollaan. Ei siis milloinkaan. Käytetty polttoaine on vaarallista miljoonat vuodet, eikä tämän jälkeenkään voi olla kosketuksissa elävän luonnon kanssa ilman dramaattisia seurauksia.

Nyt taitaa Jori olla löytänyt uuden tuulimyllyn

Tuo on tuulimyllyn vastakohta -koko ajan haitallista, kun taas tuulimylly on jatkuvasti hyödyllistä, eikä tuota kierrätyskelvotonta jätettä.

[Vilijami]

Jos ydinvoima keksittäisiin tänään, niin minkälainen suhtautuminen ihmisillä olisi riskeihin ja ydinjätteen käsittelyyn?

Lueskelin ydinvoiman historiasta ja katohan, rauhan lähettiläät -jotka eivät aivan hirveästi piittaa luonnon pilaamisesta- ovat olleet avantgardisteja.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ydinvoimala
”Ensimmäinen sähköverkkoon sähköä tuottava ydinvoimalaitos, Obninskin ydinvoimalaitos, aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 1954 Neuvostoliitossa. Ydinvoimalaitos yhdistettiin sähköverkkoon noin kolme viikkoa myöhemmin tuottaen sähköä tarpeeksi noin 2 000 kotitaloudelle.”