Nojapyöräfoorumi

saa tuota halvemmallakin:

https://www.sarkacaravan.fi/product/66/ ... en-pulloon

wwhv kirjoitti:

saa tuota halvemmallakin:

https://www.sarkacaravan.fi/product/66/ ... en-pulloon

Viljamin ilmoituksessa oli adapteri mukana, tuohon se pitää hankkia erikseen

Olen hieman ehtinyt testailemaan tätä pyrolyysiin perustuvaa puukaasupoltinta. En tosin vielä tekemää ruokaa. Se on tehty Bilteman ruokatermarista hintaan 12,90e. Pohja ei kuumene polttavaksi eikä siitä putoa mitään palavaa maahan, kun se on paikallaan. Päälle saa kipinäsuojan. Tavoite on saada palovaarallakin käytettävä poltin. Vetokin toimii hyvin kuivalla polttoaineella.

Youtube-video:

http://www.janx.info/fi/posts/retkeily/ ... ermoksesta

Edit: Tein CAD:lla poraussabluunan ja pylväskoneella reiät. Ensin läpi asti ulkokuoresta palotilaan ja sitten ulkokuoreen vielä muutaman millin isommalla terällä, mutta ei läpi asti.

Risukeittimen ja spriikeittimen ongelma on astoiden nokeentuminen. Häkäpönttöautossa lämmityksen aikana palava liekki oli hyvin kuuma ja puhdas sekä täysin savuton. Saisiko puukaasukeittimestä yhtä savuttoman?

Puukaasukeittimen periaate näkyy kuvassa.
Onko jollain käsitystä mitoitusperusteista?
Palavaa puukaasua syntyy parhaiten kituliaasta poltosta ilma-alimäärällä. Pitäisikö siis arinan alta tulevan ilman määrää rajoittaa ja syöttää sitten reilusti yläreunasta?
Toimisiko koko systeemi paremmin pitkänä ja kapeana? Kaupalliset puukaasukeittimet ovat aika lyhyitä ja leveitä.

Kaupallisen puukaasukeittimen kuvia.
https://www.mokkimies.com/fox-outdoor-w ... risukeitin

Eihän sillä liene väliä että mitä kaasua sitä polttaa. Ei nokeentuminen johdu huonolaatuisesta kaasusta vaan huonolaatuisesta palamisesta. Ja ko tapauksessa huono palaminen johtuu siitä kun vasta puoliksi palanut kaasu mäjähtää päin kylmää kattilaa.

Liekin täytyy palaa riittävän kuumana ja riittävän kauan että prosessi toimii ja palavat aineet kerkeää yhtymään happeen. Vika on mun mielestä polttimessa eikä kaasussa.

Suomeksi sanottuna liekin ja kattilan välillä pitäisi periaatteessa olla enemmän matkaa ja siinä ympärillä hyvä lämmöneristys mikä ei jäähdytä Keskenpalaneita kaasuja ennen aikojaan.

Eli kaasukeittimen puhtaus perustuu siihen paineelliseen kaasusäiliöön. Paineella saadaan kuuma liekki.
Trangian spriipoltin onkin todella hidas, eli ei pala tarpeeksi kuumasti.
Tuossahan oli järkeä. Kiitos tästä.

No miten risukeitin tai spriipoltin lietsotaan kuumaan liekkiin? Etäisyys ja eristys auttaa, mutta ei yksin ratkaise ongelmaa.
Lietsossa kun ei sais olla sähköpuhallinta tai muutakaan nykyhöpötystä.

Toi mun tekemä Biltemapoltin toimii vähän turhankin hyvin. Ei jää paljonkaan palojätettä. Sitä pitäs jotenkin pystyä himmailemaan, jotta olisi säädettävämpi. Toinen ongelma on pyöreä muoto. Jää nakki päistä kylmäksi.

Muistelin, että on joku suomalainen kaminatuote, jossa tosiaan on puhallin tehostamassa palotapahtumaa.

Mun käsittääkseni savupiippu on nerokas painovoimainen vedontehostaja.. Ja savupelti.. Melkein yhtä nerokas rajoitin.

Härski kirjoitti: ↑02 Touko 2021, 21:37

Mun käsittääkseni savupiippu on nerokas painovoimainen vedontehostaja.. Ja savupelti.. Melkein yhtä nerokas rajoitin.

Kelly Kettlessä on tuo piipputehostus, mutta se ei ole puukaasupoltin.

Tutkin asiaa ja Trangian spriipolttimesta sais kuumemman ja puhtaammin palavan tällä tyylillä.
https://youtu.be/1BxQd6AGYiI
Peltiä vois olla nuo halkaistun putken pätkät keittohommissa ja paremmin tuettu (toisiinsa?).

Iso keltainen liekki tarkoittaa, että noki hehkuu liekissä kauan. Kaasuhitsaukseen käytettävässä asetyleenipolttimessa kun jättää hapen vähiin, sillä saa aikaan isoja nokihiutaleita ja valtavan liekin. Kun lisää happea, liekin koko pienenee ja muuttuu siniseksi, joka kertoo, että liekkiin ei muodostu kiinteitä nokihiukkasia.

Tuossa liekkitornaadossa kuuma kaasu pysyy hyvässä tallessa keskellä liekkiä ja pyörre tarjoaa isot määrät jäähdyttävää ilmaa liekkitornin ulkopinnalle kykenemättä sekoittamaan puhdasta ilmaa vajaahappisen liekin sisuksiin. Tällainen ei savuta, koska ilman sekoittuminen palokaasuihin on kohtalaista liekkipilarin reunalla, mutta liekkitornado muodostuu korkeaksi, koska kuuma pilari tehostaa hormivaikutusta ja pystyvirtaus on nopea.

Keltainen liekki johtuu siitä, että hiilivedyn palaessa happi yhtyy helpommin vetyyn, polttaa sen vedeksi ja hiili jää yksin. Hiili kerääntyy isommiksi hiukkasiksi hehkumaan. Tämä johtuu monestakin syystä, mutta myös siitä, että happea tarvitaan yhden vedyn polttamiseen neljä kertaa vähemmän kuin hiiliatomin polttamiseen. Palo siis purkaa sidokset ja ryöstää hiilivedystä ensin vedyt.

Osa hiilestä palaa jo alkuvaiheessa hiilidioksidiksi, tai hapenpuutteessa hiilimonoksidiksi, jotka molemmat vähähappisessa liekissä muodostavat pitkäketjuisia hiiliyhdisteitä, jotka taas myöhemmin palaavat palamaan. Koska tuo kaikki tapahtuu liekin kuumissa olosuhteissa ja happea on rajoitetusti, näistäkin palaa ensinnä pois vety. Lopulta näistä jättimolekyyleistä jää jäljelle pelkkä huokoinen noki, joka hitaasti hehkuu pois –kunhan viimein saa happea. Happi pääsee lähelle, vasta kun vety on palanut ja vesihöyry haihtunut häiritsemästä hapensaantia.

Edellisestä johtuen lyhytketjuiset hiilivedyt, joissa on vähän hiiltä suhteessa vedyn määrään palavat vähemmällä nokeamisella ja melkein näkymättömällä liekillä. Metanoli palaa lähes näkymättömästi ja vety tietenkin, mutta pitkäketjuiset parafiinit keltaisella nokeavalla liekillä. Hiilimonoksidi palaa puhtaasti, koska siinä on happea jo valmiiksi, eikä vetyä tuottamassa vesihöyryä liekkiin.

Nokeamattoman palamisen kannalta ei ole siis tärkeää pitää kuumaa kaasua kauan yllä, vaan sekoittaa ilma (happi) palavaan kaasuun mahdollisimman "hienorakeisesti". Siksi kaasupolttimissa on suuri määrä pienireikäisiä suuttimia ja juuri siksi se puhaltimella tai savupiipulla tehty voimakas veto on niin tärkeä puhtaan palamisen kannalta. Tästä syystä ns. rocket stovet on niin tehokkaita. Niissä palamistapahtuma on kohdistettu mahdollisimman kapeaan kurkkuun, jossa voimakas pyörteilevä virtaus polttaa puun tehokkaasti ja puhtaasti.

Toinen hyvä tapa parantaa palamista on metalliverkko, joka toimii katalysaattorina palamisreaktioille ja myös lisää sekoittumisastetta. Metallit vain tahtovat ruostua ja lakata toimimasta katalyytteinä kovin helposti.

jori kirjoitti: ↑04 Touko 2021, 11:28

Tästä syystä ns. rocket stovet on niin tehokkaita. Niissä palamistapahtuma on kohdistettu mahdollisimman kapeaan kurkkuun, jossa voimakas pyörteilevä virtaus polttaa puun tehokkaasti ja puhtaasti.

Pari versiota rocket stoveja olen tehnyt ja ne toimiikin hienosti, välillä. En oikein ole päässyt perille miksi hetkittäin poltto on täydellisen savuton ja kuuma, mutta seuraavassa hetkessä savuaa ja palaa kituliaasti. Tämä sykli vaihtelee epätasaisesti.

Ehkä piipun eristys auttaisi?
Vai mikä?

jori kirjoitti: ↑04 Touko 2021, 11:28

Toinen hyvä tapa parantaa palamista on metalliverkko, joka toimii katalysaattorina palamisreaktioille ja myös lisää sekoittumisastetta. Metallit vain tahtovat ruostua ja lakata toimimasta katalyytteinä kovin helposti.

Metalliverkko minne? Piippuun?

Vilijami kirjoitti: ↑04 Touko 2021, 13:08

jori kirjoitti: ↑04 Touko 2021, 11:28

Toinen hyvä tapa parantaa palamista on metalliverkko, joka toimii katalysaattorina palamisreaktioille ja myös lisää sekoittumisastetta. Metallit vain tahtovat ruostua ja lakata toimimasta katalyytteinä kovin helposti.

Metalliverkko minne? Piippuun?

Tuossahan siitä oli jo kuva ja video muutama viesti aiemmin.

Kun palokaasut pakotetaan metalliverkon läpi, noki tarttuu verkkoon ja palaa sitten, kun perässä tulee kuumia kaasuja, jossa on ylimäärä happea. Verkko säilyy kuumana, jolloin noki pääsee siitä palamaan pois, toisin kuin kattilan pohja, joka on niin kylmä, ettei noki pala, vaikka happea olisi riittävästi.

Verkon ongelma on, että se heikentää kokonaisvirtaamaa. Hyvä puoli, että se sekoittaa läpi meneviä aineita keskenään varastoimalla niitä hetkeksi pinnalleen. Ihan sama tekniikka kuin muissakin pakokaasukatalysaattoreissa. Yleensä katalysaattoreissa käytetään platinaa, jotta pinta pysyy metallisena, sillä se metallisuus antaa elektroneille vapaan reitin ja helpottaa siten reaktioita.