Vilijami kirjoitti: ↑02 Marras 2021, 11:22Pitäähän se voimavirta olla, että saa neuvostoliittolaisen sorvin pyörimään. 3x16A on vähän hintsunlainen. 3x32A alkaa olla jo kotitarpeisiin riittävä. Saa sitten teslankin ladattua vähän nopsemmin.
Ei Tampereella ainakaan saa pienempiä kuin 3 x 25 A liittymiä.
https://www.sahkolaitos.fi/tampereen-sa ... hinnastot/
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti: ↑02 Marras 2021, 11:27Ei Tampereella ainakaan saa pienempiä kuin 3 x 25 A liittymiä.
https://www.sahkolaitos.fi/tampereen-sa ... hinnastot/
Joo, niin täällä Oulussakin, mutta 3x25A liittymässä on 3x16A sulakkeet kämpän sähkötaulussa.
Onkos tuon teho sqrt(3) * 230 V * 25 A = 10 kW? Saako siihen liitettyä viisi kappaletta 8 A latauspistokkeita sähköautoille? Niiden tehohan lienee 8 A * 230 V = 1,83 kW. Laskinko oikein? Nojapyöräfoorumin vahvavirtapuolen sähköinsinöörit ilmoittautukoot ja korjatkoot laskelmani, jos se on väärin.
Tämä siksi, että jos taloyhtiössä joku hullu haluaisikin yhtäkkiä hankkia sähköauton, niin miten sille saadaan järjestettyä sähkönamia edullisesti ilman, että vanhat piuhat paukkuvat.
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
ajarmala kirjoitti: ↑03 Marras 2021, 02:07Onkos tuon teho sqrt(3) * 230 V * 25 A = 10 kW? Saako siihen liitettyä viisi kappaletta 8 A latauspistokkeita sähköautoille? Niiden tehohan lienee 8 A * 230 V = 1,83 kW. Laskinko oikein? Nojapyöräfoorumin vahvavirtapuolen sähköinsinöörit ilmoittautukoot ja korjatkoot laskelmani, jos se on väärin.
Tämä siksi, että jos taloyhtiössä joku hullu haluaisikin yhtäkkiä hankkia sähköauton, niin miten sille saadaan järjestettyä sähkönamia edullisesti ilman, että vanhat piuhat paukkuvat.
Tuo 230 V on vaiheen ja nollan välisen jännitteen tehollisarvo, joten sitä ei tarvitse muokata neliöjuurilausekkeilla, kun lasketaan tehon riittävyyttä. Neliöjuurikahta tarvitaan kertoimena vain kun päätellään jännitteen huippuarvoa, jota ei tässä tarvita. Huippuarvo kiinnostaa yleensä vain, kun valitaan komponentteja ja päätellään niiden jännitteenkestävyyttä.
25 Ampeerin sulake välittää 230 V x 25 A = 5,75 kW tehon. Kolmivaiheliittymässä näitä on kolme, eli tehoa on tarjolla yhteensä yli 17 kW. 3 x 16 A liittymästä saa siitäkin yli 11 kW tehon, eli yli kaksi kilowattia jokaiselle viidelle käyttäjälle.
Edellinen koski siis tähteen kytkettyä sähkön kulutusta, eli sellaista, jossa sähköä kuluttavat laitteet ovat vaihepiuhan ja nollapiuhan välissä. Kytkemällä kuormat kahden vaiheen väliin onkin kuorman kokeman jännitteen (tehollisarvo) 400 Volttia, jolloin samasta 3 x 25 A liittymästä saadaan irti tuo laskemasi 10 kW jokaisesta vaiheesta, eli yhteensä 30 kW.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
jori kirjoitti: ↑03 Marras 2021, 11:0725 Ampeerin sulake välittää 230 V x 25 A = 5,75 kW tehon. Kolmivaiheliittymässä näitä on kolme, eli tehoa on tarjolla yhteensä yli 17 kW.
Kytkemällä kuormat kahden vaiheen väliin onkin kuorman kokeman jännitteen (tehollisarvo) 400 Volttia, jolloin samasta 3 x 25 A liittymästä saadaan irti tuo laskemasi 10 kW jokaisesta vaiheesta, eli yhteensä 30 kW.
Kiitos selvennyksestä. Eli 3 x 25 A liittymästä saa kuin saakin noita 8 A:n tavallisia shuko -latauspistokkeita ihan kivasti? No, taloyhtiön hallitus päätti kuitenkin teettää asiantuntijalla selvityksen, miten paljon yhtiö normaalisti kuluttaa sähköä ja milloin, miten niitä latauspistokkeita sitten joskus tarvittaessa voisi rakentaa, kestävätkö vanhat johdot ja mitä muutostöitä moiseen tarvittaisiin.
Ja vielä: mielestäni kukaan normaali-ihminen kun nimittäin ei tarvitse asunpaikallaan enempää kuin 8 A latausta. Jos tuo ei riitä, ladatkoot värkkinsä jossain kaupallisella pikalatausasemalla. Viikolla autoa voi ladata 12 tuntia yössä eli 22 kWh, jolla jo ajelee töihin 50 km:n päähän ja takaisin. Viikonloppuna taas voi ladata 60 tuntia, joka 8 ampeerilla riittää täyttämään isommankin akun (110 kWh). Eli ajokin akku on täynnä maanantaiaamuna ja viikolla siihen saa joka yö ladatuksi 22 kWh lisää. Pitäisi riittää. Vai, mitenkäs teidän autojanne ladataan?
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
ajarmala kirjoitti: ↑04 Marras 2021, 01:31Ja vielä: mielestäni kukaan normaali-ihminen kun nimittäin ei tarvitse asunpaikallaan enempää kuin 8 A latausta. Jos tuo ei riitä, ladatkoot värkkinsä jossain kaupallisella pikalatausasemalla. Viikolla autoa voi ladata 12 tuntia yössä eli 22 kWh, jolla jo ajelee töihin 50 km:n päähän ja takaisin. Viikonloppuna taas voi ladata 60 tuntia, joka 8 ampeerilla riittää täyttämään isommankin akun (110 kWh). Eli ajokin akku on täynnä maanantaiaamuna ja viikolla siihen saa joka yö ladatuksi 22 kWh lisää. Pitäisi riittää. Vai, mitenkäs teidän autojanne ladataan?
Tuo pitää täysin paikkaansa meillä ehtoopuolen väellä, jolla on takana elämää enemmän kuin edessä.
Mutta ruuhkavuosien ihmisillä, pitää istua valtuuston kokouksissa klo 23 asti tai hakea vanhemmat lapset jääkiekkotreeneistä klo 22 ja sitten nuorempia kuskata tarhaan jo klo 6 jälkeen, niin saattaa 12h lataus joka yö olla haasteellista? Vai?
Toivon malttia tähän taloyhtiöiden latauspaikkojen hankkimisintoon. On aivan selvää, ettei tuollainen 8 Ampeerin naru riitä kuin keskimäärin. Enimmäkseen tarvitaan enemmän kerralla, mutta lyhyemmän ajan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi vetää paksuja johtoja jokaiselle parkkipaikalle. Jaksottaisen suuren tehon tarve tulee korjaantumaan luonnostaan tekniikan kehittyessä ja ajan kuluessa.
Kun sähköautojen akut menevät vanhaksi, eli eivät enää varaa kuin 80 % alkuperäisestä kapasiteetistaan, ne on hyvä siirtää latauspuskureiksi taloyhtiön sähkötolpparivin reunaan. Ainakin yksi suomalainen autoista eläköityneitä akustoja hyödyntävä startuppiyritys on jo aloittanut.
Kun kuitenkaan kaikille tasapuoleinen 8 Ampeerin ja siis 1,8 kW teho ei riitä, voi tuosta akusta helposti ladata lyhyemmän ajan vaikka 30 kW teholla, lähteä asioilleen ja jättää akku taas latautumaan tuolla parin kilowatin teholla. Erilaisia laskutustapoja voi tähän laatia, jotta kustannukset tulevat sen maksettavaksi, joka palvelua käyttää.
Tällaisen apupikalatausjärjestelmän lisäksi jakelumuuntajien yhteyteen on helppo luoda pikalatausasemia kaikkialle. Jakelumuuntajalle tuleva muutaman kilovoltin jännite mahdollistaa helposti paljon suuremman lataustehon kuin pienjännitemuuntajan taakse kyhätty. Näitä jakelumuuntajia on noin sadan kotitalouden välein taajama-alueella, joten kovin kauas ei autoaan tarvitse jättää latautumaan, jos sellaiselle on riittävästi tarvetta.
Sähköautoissa on omat, viisaat latauksenohjausjärjestelmänsä ja laturi osaa muuttaa lataustehoa sen mukaan, paljonko sähköä on tarjolla. Tätä voidaan käyttää hyväksi ja aivan samoilla johdotuksilla, joilla nyt lämmitetään pakkasaamuna polttomoottoriautoja, saadaan helposti tarjolle ainakin kolmen kilowatin latauskyky jokaiselle tolpalle. Fiksuun ohjaukseen tarvitaan vain vuorovaikutustietoliikennettä latausaseman ja autojen välillä. Samalla systeemillä voidaan pitää kirjaa myös siitä, etteivät syyttömät joudu maksamaan sähkörohmujen sähköjä.
Kaikki tuo on jo teknisesti olemassa, mutta tarvitaan vielä jonkin aikaa kehitystyötä, jolla nämä teknologiat tuotteistetaan ja otetaan käyttöön. Siksi kehotan kaikkia yhtiökokouksiin osallistuvia toppuuttelemaan suuria investointeja ennen kuin sille on oikea tarve. Tekniikka muuttuu ennen kuin se lataustolppa on kaikille tarpeen, eikä niitä johdotuksia tarvinne paksuntaa, vaan vanhatkin riittävät.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Omassa käytössä on Citroën ë-Jumpy (pitkä malli) sähköpakettiauto. Latausasema on 3x16A. Omasta varastotilan sähköliittymästä vaikka auto onkin taloyhtiön parkkihallissa. Latailen autoa yleensä pari kertaa viikossa. Päivittäinen keskimääräinen ajomatka 46km (varsinaista omaa työmatka ajoa ei ole eli koostuu päivittäisistä työkeikka ajoista), keskikulutus 23,6 kWh / 100km ja keskinopeus 24km/h:ssa. Auton akku 75kWh. Auton valmistajan mukaan autolla pitäisi päästä yhdellä latauksella 330km. Olen kyllä ollut toistaiseksi todella tyytyväinen autoon.
korjasin pari painovirhettä -jori
-Janne-
Heijaa heijaa heijaa kerho 
...
Meidän rivitaloyhtiössä juuri tehtiin selvitystä sähköauton latauksesta.
Vakuutusyhtiölle pitää muka olla sellainen.
Autonlämmitystolppiin tulee 1 x 16 A. Sähkö tulee asuntojen omien mittareiden kautta.
Asunnoissa 3 x 25 A pääsulakkeet ja vain minulla on sähköauto.
Mahdollista olisi kaikkien ottaa 1 * 10 A ja silloin jäisi asunnon muuhun käyttöön sopivasti virtaa.
Latausasema maksaa n. 600 e + yhden 1.5m sähköjohdon kytkentäkulut. Latausaseman voi kytkeä 1 tai 3-vaiheisesti.
Hienommat systeemit tulevat mielestäni liian kalliiksi.
Vielä parempi olisi, jos autokatokseen olisi vedetty 3-vaihekaapeli, tuon 1-vaihekaapelin sijaan.
Toisin minun autossa on vain 1-vaihelaturi, mutta uusissa on 3-vaihe latureita.
8 A on talvella aika vähän, koska auton akun lämmitys vie myös sähköä.
takakeno kirjoitti: ↑04 Marras 2021, 20:49Meidän rivitaloyhtiössä juuri tehtiin selvitystä sähköauton latauksesta.
Vakuutusyhtiölle pitää muka olla sellainen.
Autonlämmitystolppiin tulee 1 x 16 A. Sähkö tulee asuntojen omien mittareiden kautta.
Asunnoissa 3 x 25 A pääsulakkeet ja vain minulla on sähköauto.Mahdollista olisi kaikkien ottaa 1 * 10 A ja silloin jäisi asunnon muuhun käyttöön sopivasti virtaa.
Latausasema maksaa n. 600 e + yhden 1.5m sähköjohdon kytkentäkulut. Latausaseman voi kytkeä 1 tai 3-vaiheisesti.
Hienommat systeemit tulevat mielestäni liian kalliiksi.Vielä parempi olisi, jos autokatokseen olisi vedetty 3-vaihekaapeli, tuon 1-vaihekaapelin sijaan.
Toisin minun autossa on vain 1-vaihelaturi, mutta uusissa on 3-vaihe latureita.8 A on talvella aika vähän, koska auton akun lämmitys vie myös sähköä.
Meidän 14 asunnon yhtiöön saatiin tarjous 300€ / tolppa. Eli nykyisen 1x16A schuko-rasiapöntön tilalle uusi pönttö jossa kelloton ja kellollinen töpselipaikka. Meillä jatkuva latausvirta ilmoitettiin 8A normitöpseleillä, optiona 16A kestävät töpselit.
- Henri -
Pyörinä omasta päästä muokatut Sascha -» Sascha Evo ->> Sascha eVo (sähkö), LSL ja PYSTY pyörä -» Nopsilla
Kun 8 A töpseli muuttuu 16-ampeeriseksi, luultavasti vaihdetaan vain johtosuojakytkin, eli sulake. Vitosen komponentti ulkoisesti aivan samanlaisen 8-ampeerisen paikalle. Nuo on nimittäin jo iät ajat rakennettu 2,5 mm² johdosta, vaikka sulakkeet on laitettu 8-ampeerisiksi, jottei kukaan ryöstä autonsa lämmittämiseen liikaa sähköä yhteisestä potista. No, kytkemisessä asunnon mittariin on tietysti enemmän työtä, mutta olisihan tuon voinut tehdä toisinkin.
Minusta pitäisi luoda järjestelmä, joka käyttää auton omaa latausta valvovaa kWh-mittaria. Tuosta pitäisi tehdä standardimuotoinen lokitiedosto, jossa on kaikki tarvittava tieto sähköauton lataukseen menneestä sähköstä aikaleimoineen. Tätä järjestelmää voisi sitten käyttää missä tahansa, kun sähköautoon pitää ladata sähköä kenenkä tahansa töpselistä, missä vain sähköä on tarjolla. Töpselin viereen vain töpselin omistajan QR-koodi, joka ohjaa latauslokitiedoston myyjälle ja sitä kautta myös maksun sille, jolle se kuuluu. Systeemistä tulee joustava ja yksinkertainen ja säästyy paljon kuparia. 
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Paikallinen sähköyhtiö selvitti, että tämän taloyhtiön (r.v. 2018) pihaan voidaan suorilta ottaa 13 täyssähköautoa lataukseen keskuksen ja kaapeloinnin puolesta. Tällä hetkellä on 1 lataushybridi, joka vaihtoi lämmitystolpan lataukseen soveltuvaksi itse. Saa aina sähköä ja ilmoittaa tolpassa olevan mittarilukeman laskutukseen. Kaikki kulut tarvitsijan piikkiin. Ainoa investointi, joka on tehty, on 4 lähimmän tolpan putkittaminen, kun maa oli auki muusta syystä.
Vajaan 2 kW lataus on vähän kun kylpyamme nykyään. Jotkut tykkää, mutta vetovoimavaikutusta sillä ei oikein ole. Tyhjää parempi toki. Esim. taannoin koeajamani Seat Mii electric latautuu hitaalla latauksella 21 tunnissa tyhjästä täyteen.
Seskon lataussuositus: https://www.sesko.fi/standardit/standar ... ussuositus
Ketään ei varmaan yllätä tämä sähköauton veron nostaminen: "Sähköautoja koskeva käyttövero aiotaan yli tuplata – näin muutos astuu suunnitelmien mukaan voimaan" - https://www.is.fi/autot/art-2000008359845.html - No kinnerin takaisinmaksuaika sen kun lyhenee. 
Jos joskus pääsen tällaiseen suunnitteluun vaikuttamaan, juurikin näin sen tekisin. Saa asukas itse valita, että pyörittääkö betonimyllyä vai lataako autoa.
"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and ride." -janx (Kotisivut)
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & Spectri (03/19-)
Keskustelukanavat - #recumbents:matrix.org ja #nojapyorat:matrix.org
jori kirjoitti: ↑04 Marras 2021, 22:01Kun 8 A töpseli muuttuu 16-ampeeriseksi, luultavasti vaihdetaan vain johtosuojakytkin, eli sulake. Vitosen komponentti ulkoisesti aivan samanlaisen 8-ampeerisen paikalle. Nuo on nimittäin jo iät ajat rakennettu 2,5 mm² johdosta, vaikka sulakkeet on laitettu 8-ampeerisiksi, jottei kukaan ryöstä autonsa lämmittämiseen liikaa sähköä yhteisestä potista.
Paitsi että jos 16A:n pistorasia mitoitetaan jatkuvaan käyttöön(esim sähköauton lataus) myös rasia muuttuu. Normaali 16A:n rasia on mitoitettu satunnaiselle 16A:lle. Kestää se sen toki uutena jatkuvastikin, mutta lämpenee silloin havaittavasti. Hieman hapettumaa ja koko rasia sulaa.
Pitää saada kaikki 
