Korona

Onko elämässäsi muutakin kuin nojapyöräily?
Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5150
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja jooseha »

jori kirjoitti: 01 Huhti 2021, 10:12

Oletteko huomanneet, ettei halituksemme ole asettanut mitään kriteerejä sulkutoimien loppumiselle, vaan vedättää aina pari viikkoa kerrallaan eteen päin sulku- ja poikkeustiloja ja tekee koko ajan poikkeustoimia. Mitään loppua näiden kansalaisoikeuksia polkevien poikkeusten jatkamiselle ei ole näkyvissä.

Mä olen ihmetellyt samaa. Hallitus johtaa valtiota aivan samalla tavalla kuin yläasteikäiset - hetki kerrallaan miettimättä pitemmälle tulevaisuuteen :shock:
Mitään eivät ole viime vuodesta oppineet. Silloinhan oli sama meno, jota ihmettelin jo silloin.
Pääministeri ilmoitti tässä viikolla, että alkavat asiaa ensiviikolla miettiä. Hyvä että edes silloin, mutta asia olisi pitänyt ottaa mietintään viimeistään silloin, kun rupesivat poikkeuksia normaaliin tekemään.

Avatar
PW
KOM
Viestit: 17765
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja PW »

E-Karjalassa laitettiin kaikki liikuntapaikat kiinni, siis yksityisetkin. Saleja joilta ei oo vuoteen lähtenyt yhtään tartuntaa (kaikki kävijät tiedossa), vuoden tehneet vaajaakäytöllä ylimääräistä hommaa ja nyt päivän varotusajalla pulju kiinni. Ja sekin tieto piti itse kaivaa jostain, esittää lisäkysymyksiä, joihin vastauksia ei viranomaisella ainakaan heti ollut?
Kuulemma meilläkin on tehohoitopaikat ollu täynnä lähiviikkoina, en oo etsinyt mistään dataa, onko näin?
Eihän tää minnuu juuri koske, no siellä yogasalilla en oo vuoteen käyny ku on ollu niin epävarmaa - muuten oon elänyt ku ennenkin, muutama teatteri esitystä jääny varmaan väliin.
Nyt vene kuntoon, ens kuussa veteen ja kokka kohti Saimaata, sitä eivät kiellä :mrgreen:

Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
jooseha
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5150
Liittynyt: 09 Kesä 2009, 22:43

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja jooseha »

PW kirjoitti: 01 Huhti 2021, 11:20

Kuulemma meilläkin on tehohoitopaikat ollu täynnä lähiviikkoina, en oo etsinyt mistään dataa, onko näin?

Teillä on aina kuusi paikkaa, mutta ei silloin vielä täyttä ole, koska täysi kapasiteetti 19. https://www.ita-savo.fi/paikalliset/3850511
Mä uskon että on uutisoitu puolitotuus. Pysyvät paikat ovatkin voineet olla täynnä. Noin pienessä paikkamäärässä ei tarvitse kovin kummoista sattumaa, kun kuusi on teholla - myös ilman koronaa. Eksoten väestömäärä sairaampien HUSin taiTYKSin alueiden väestömäärään suhteutettuna on sellainen, että tehohoidettavien määrä ei voi olla siellä lähelläkään täyttä kapasiteettia. Muuten sen täytyisi olla maan pahin tautipesäke.

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja jori »

Tässä tehohoidon tilannekuvaraportti eiliseltä. https://www.psshp.fi/documents/7796350/ ... 3d86fd0a7e

2021-04-01-131130_1920x1080_scrot.png

Hoidontarve laskussa paniikki nousussa. :roll:

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Avatar
janx
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 4619
Liittynyt: 24 Elo 2008, 11:33
Paikkakunta: Pohjois-Helsinki
Viesti:

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja janx »

Mites tässä nyt näin kävikään. Kahteen kertaan Euroopan lääkeviraston turvalliseksi toteama Astra Zenecan rokote onkin nyt "kakkosluokan rokote". :roll: Jutussa mainitaan, että yli 60 prosenttia ranskalaisista pitää ainetta vaarallisena. Heidän viimeisin laihdutuslääkekatastrofi ei varmaan lisää luottamusta alaan.

Lähde (joka meni pian maksumuurin taakse): https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotima ... i-pieleen/

Pakko saada ja äkkiä
Kun korona julistettiin pandemiaksi maaliskuussa 2020, Oxfordin yliopiston koronarokote oli jo pitkällä. EU luotti Oxfordiin ja Astra Zenecaan. Yhtiön kompurointi on vienyt uskon.

KOTIMAA 01.04.2021 06:00
TEKSTI PAULIINA PENTTILÄ JA MILKA VALTANEN
ENSIN rokotetta ei saatu. Sitten sitä ei enää haluttu.

Maaliskuun lopussa pelkästään Ranskassa ja Saksassa oli yhteensä 2,8 miljoonaa käyttämätöntä annosta Astra Zenecan rokotetta.

Puolaan, Belgiaan ja Espanjaan toimitetuista yhtiön annoksista oli käytetty vain noin puolet.

Jopa ruotsalaiset nirsoilivat. Ruotsiin toimitetusta Pfizerin ja Biontechin rokotteesta oli käytetty yli 80 prosenttia, brittiläis-ruotsalaisen Astra Zenecan rokotteesta vain alle puolet. Käyttämättömillä annoksilla olisi rokottanut koko Tampereen.

Eurooppalaiset olivat menettäneet uskonsa eurooppalaiseksi ihmeeksi kaavailtuun aineeseen.

Viimeisin ketjureaktio oli alkanut Norjasta. Siellä epäiltiin vakavaa haittavaikutusta, veritulppaa.

Oxfordin yliopiston ja Astra Zenecan koronavirusrokotteen yhteydestä veritulppiin ei ollut näyttöä, mutta maaliskuun puolivälissä jo 13 maata oli keskeyttänyt rokotteen antamisen, Suomikin viimeisten joukossa.

Vielä helmikuussa rokotteesta oli taisteltu. Se oli edullinen, suhteellisen helppo tuottaa ja kuljettaa. Lisäksi se oli turvallinen ja tehokas. Sen Euroopan lääkevirasto oli todennut jo parikin kertaa.

Mutta maaliskuun lopulla yli puolet saksalaisista uskoi, että rokote on vaarallinen, ranskalaisista yli 60 prosenttia.

Kansalaisten silmissä se oli muuttunut kakkosluokan rokotteeksi.

Maaliskuun 29. päivänä rokotetta alettiin Suomessa jakaa uudestaan, vain yli 65-vuotiaille.

Kuljettajavirukselle oli annettu nimi ChAdOx1. Ch tarkoittaa simpanssia, Ad adenovirusta. Simpanssin flunssavirus oli heikennetty ihmiselle vaarattomaksi.

KUN Oxfordin yliopiston tutkijat tammikuussa 2020 alkoivat kehittää koronarokotetta, he eivät lähteneet nollasta tai edes läheltä.

Vuosien 2014–2016 ebola-epidemia oli tappanut tuhansia ihmisiä Länsi-Afrikassa. Professori Sarah Gilbert oli ajatellut, että epidemiat olisi pystyttävä pysäyttämään nopeammin.

Kun Maailman terveysjärjestö WHO vuonna 2018 varoitti tulevaisuuden virus X:stä, Gilbert oli jo käynyt toimeen Oxfordin yliopistoon kuuluvassa, rokotteiden kehittämiseen keskittyvässä Jenner-instituutissa. Hän oli ryhmineen alkanut kehittää menetelmää, jonka tavoitteena on nopeuttaa huimasti uusien rokotteiden tekemistä.

Perinteiset rokotteet sisältävät taudinaiheuttajaa. Sitä laitetaan mahdollisimman turvallisessa muodossa elimistöön, joka oppii siten puolustautumaan itse tautia vastaan.

Gilbertin ryhmän ajatus oli toinen. He olivat kehittäneet kuljettajavirusta, joka veisi ihmisen omille soluille ohjeet siitä, miten nitistää tauti.

Oxfordissa kehitetylle kuljettajavirukselle oli annetut nimi ChAdOx1. Ch tarkoittaa simpanssia, Ad adenovirusta. Simpanssille flunssaa aiheuttava virus oli heikennetty ihmiselle vaarattomaksi, puolustautumisohjeet kulkivat ihmissoluihin sen dna:ssa.

ChAdOx1 vaikutti lupaavalta. Sitä oli kokeiltu useissa rokotteissa, mutta lähinnä laboratoriossa tai eläimillä.

Mers-rokote oli poikkeus. Sitä oli juuri testattu muutamilla sadoilla ihmisillä, onnistuneesti. Myös hengitystieinfektioita aiheuttava mers on koronavirus.

Kiinalaistutkijat latasivat 11. tammikuuta 2020 uuden koronaviruksen perimän julkiseen tietokantaan. Jo muutamaa päivää myöhemmin Jenner-instituutissa tiedettiin, millaista rokotetta alettaisiin kehittää.

Perinteisesti rokotteen kehittäminen on ihmiskokeineen ja myyntilupaprosesseineen kestänyt kymmenisen vuotta. Esimerkiksi hiv-rokotetta on kehitetty yli kolme vuosikymmentä. Siinä ei ole onnistuttu.

Viime kevättalvena alettiin puhua, että koronarokote voisi olla käytössä jo puolentoista vuoden kuluttua, syksyllä 2021.

Yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Moderna oli ollut Gilbertin tiimiäkin nopeampi. Se pääsi aloittamaan koronarokotteensa ihmiskokeet jo maaliskuussa.

Myös Modernan rokote antaa elimistölle ohjeet puolustautumiseen, mutta se ei käytä dna:ta ohjeiden kuljettamiseen. Modernan rokote on niin sanottu mRNA-rokote. Se sisältää lähetti-rna:ta, ribonukleiinihappoa, joka ohjaa solujen toimintaa.

Vastaavaa rokotetta oli tekemässä myös saksalaisyhtiö Biontech.

Modernan ja Biontechin huippumoderneihin rokotteisiin verrattuna Oxfordin menetelmä vaikutti karkealta. Kantajavirusta oli kasvatettava elävissä soluviljelmissä, kun mRNA:ta voitiin valmistaa täysin synteettisesti laboratoriossa.

Oxfordin rokote oli kuitenkin ison askeleen edellä, sillä menetelmää oli testattu ihmisillä.

Yhtäkään mRNA-rokotetta ei ollut vielä olemassa.

Gilbertin ryhmä halusi myös tehdä rokotteen, joka olisi edullinen ja helppo käyttää. Se säilyisi jääkaapissa, toisin kuin syvää pakastusta vaativat mRNA-rokotteet.

Huhtikuussa Oxfordissa alkoivat ihmiskokeet, joihin osallistui 510 henkilöä.

Nämä ensimmäisen vaiheen kokeet selvittävät rokotteen soveltuvuutta ihmisille. Seuraava vaihe laajentaa ja syventää tutkimusta. Vasta kolmannessa vaiheessa tutkitaan rokotteen tehoa pistämällä sitä kymmeniin tuhansiin ihmisiin. Ennen sitä puuttuu olennainen tieto: onko rokotteesta apua.

Tehoa selvittävään tutkimukseen ja sen tuloksiin olisi vielä pitkä matka.

Professori Sarah Gilbert oli kuitenkin optimistinen.

Rokote toimii, olen siitä 80-prosenttisen varma, hän sanoi The Times -lehdessä 11. huhtikuuta 2020.

Hän myös ilmoitti uskovansa, että rokote on valmis syyskuussa 2020.

”Siihen on pyrittävä.”

Oxfordin professorit Sarah Gilbert ja Andrew J. Pollard ovat johtaneet koronarokotteen kehittämistä. Gilbert sanoo olevansa tyytyväinen yhteistyöhön Astra Zenecan kanssa.
Oxfordin professorit Sarah Gilbert ja Andrew J. Pollard ovat johtaneet koronarokotteen kehittämistä. Gilbert sanoo olevansa tyytyväinen yhteistyöhön Astra Zenecan kanssa. © PHILIP SINDEN/CAMERAPRESS/MVPHOTOS, PIPPA FOWLES/AVALON EDITORIAL/MVPHOTOS

KANSALLISEN rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja Harri Saxén avasi kokouksen minuuttia yli 10.

Oli 12. toukokuuta 2020. Etätyösuositus oli voimassa, mutta kokoushuoneeseen THL:n päärakennuksessa oli kokoontunut yhteensä 29 ihmistä.

Ryhmä oli pyytänyt lyhyet esitykset kahdeksalta asiantuntijalta, välissä oli salaattia ja leipää.

Virologian professori Olli Vapalahti kertoi, mitä tiedettiin sars-cov-2-viruksesta. Virusopin professori Ilkka Julkunen kertoi sen muodostamasta immuniteetista.

Kolmen suomalaisen yliopiston tutkijat esittelivät kehitteillä olevia kotimaisia rokotteita. Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot olivat alkaneet kehittää nenäsumutteena annettavaa rokotetta. Tampereen yliopistolla oli oma hankkeensa.

Molemmat vaikuttivat lupaavilta, mutta niiden varaan jättäytymistä ei kannatettu.

Ei ollut mitään takeita, että suomalaiset rokotteet olisivat turvallisia ja tehokkaita. Pelkästään laajat ihmiskokeet saattaisivat maksaa sata miljoonaa euroa. Eikä Suomessa ollut edes riittävästi virusta kliinisten tutkimusten tekemiseen.

Tulevien rokotteiden teho ylipäätään mietitytti asiantuntijoita.

Ihannetapauksessa teho voisi olla suunnilleen 70 prosenttia, mutta yhtä hyvin se saattaisi jäädä 30–50 prosenttiin. Silloin korkeintaan puolet rokotteen saaneista olisi suojassa taudilta. Silti rokote kannattaisi ehkä ottaa käyttöön. Influenssarokotteestakin on hyötyä väestötasolla, vaikka sen teho jää joinakin vuosina reilusti alle 50 prosentin. Ainakin riskiryhmät olisi hyvä rokottaa.

Puheenvuorojen jälkeen ryhmän jäsenet kokoontuivat suljettuun keskusteluun, jonka perusteella laadittiin julkilausuma: Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä pitää tärkeänä, että Suomi hankkii tehokkaan ja turvalliseen koronavirusrokotteen niin pian kuin mahdollista.

Sosiaali- ja terveysministeriössä kaavailtiin, että rokotteita hankittaisiin kolmea kautta: maailman terveysjärjestö WHO:n Covax-yhteistyössä, Euroopan unionin yhteishankinnassa ja ostamalla itse.

Kansainvälinen yhteistyö oli selvä asia. Epäonnistuneen maskihankinnan jälkeen viranomaisilla oli jo kokemusta siitä, millaista oli hankkia suojavarusteita unionin yhteistyön ulkopuolella.

Kun suomalaiset asiantuntijat arvioivat, mitä rokotteita Suomen kannattaisi varata, vaatimuksena oli, että kehittäjillä ja valmistajilla on vankka kokemus alalta. Ainakin jonkin rokotteista pitäisi perustua menetelmään, jota oli jo koeteltu käytännössä. Modernan ja Biontechin uusi menetelmä oli kiinnostava, mutta kenties liian suuri riski.

Ranskalaisen Sanofin ja brittiläisen GSK:n yhteinen rokote oli vahvoilla, samoin Oxfordin kehittämä. Sille oli löytynyt rahoitus, lääkeyhtiö Astra Zeneca oli ryhtynyt yhteistyöhön.

Torstaina 28. toukokuuta Britanniassa alkoi testi, joka oli saanut koodinimen COV002. Toisen vaiheen ihmiskokeesta vastasi Sarah Gilbertin kollega, professori Andrew J. Pollard.

Tutkimuksessa käytetty rokote-erä tuli italialaiselta sopimusvalmistajalta. Se käytti rokotteen vahvuuden määrittämisessä eri menetelmää kuin oli käytetty aiemmassa, Oxfordissa valmistetussa erässä.

Seurasi sekaannus. Oxfordin tutkijat luulivat Italiasta tullutta rokotetta liian vahvaksi. He pyysivät Britannian valvovalta viranomaiselta luvan laimentaa sitä.

Se oli virhe.

Pian tutkijat huomasivat, että koehenkilöillä oli omituisen vähän kuumetta, väsymystä ja muita sivuoireita.

Syy selvisi pian. Koehenkilöihin oli pistetty liian laimeaa rokotetta, nämä olivat saaneet vain puolikkaan annoksen. Koehenkilöille virhe oli onneksi vaaraton.

Viranomainen edellytti, että tutkimusasetelmaa muutetaan, mukaan otetaan lisää koehenkilöitä. Kesäkuun 5. päivänä muutokset kirjattiin kaikessa hiljaisuudessa dokumenttiin, joka merkittiin luottamukselliseksi.

Muutamaa päivää myöhemmin koehenkilöt saivat kirjeen, jossa kerrottiin, että tutkimus muuttuisi. Heille selitettiin, että mukaan tulisi toinen ryhmä, jolle annettaisiin jo ensimmäisessä vaiheessa vahvempaa rokotetta. Kaikki saisivat toisen annoksen vahvana.

Virheestä ei mainittu kirjeessä. Koko tapauksen yksityiskohdat tulivat julki vasta myöhemmin, kun uutistoimisto Reuters selvitti asiaa.

Laimennettua rokotetta sai 1?500 koehenkilöä.

Pian tutkijat huomasivat, että koehenkilöillä oli omituisen vähän kuumetta, väsymystä ja muita sivuoireita. Syy selvisi pian: liian laimea rokote.

RANSKA ja Saksa olisivat voineet ostaa rokotteet suoraan lääkeyhtiöiltä. Niin ne aikoivatkin tehdä, rikkaat maat, joilla oli omaa rokotetuotantoa.

Maat olivat alkaneet pohtia yhteistä hankintaa jo huhtikuussa. Kesän alussa ne liittoutuivat Italian ja Hollannin kanssa ja alkoivat neuvotella sopimuksia rokotevalmistajien kanssa.

  1. kesäkuuta nelikko ilmoitti ostaneensa Oxfordin rokotetta valmistavalta Astra Zenecalta ennakkoon lähes 400 miljoonaa rokoteannosta.

Se suututti muita EU-maita. Vasta edellisenä päivänä Euroopan unionin jäsenvaltioiden kaikki terveysministerit olivat antaneet tukensa Euroopan komission suunnitelmalle hankkia rokotteet koko unionin puolesta.

Periaatteessa kaikki maat kannattivat yhteishankintaa. Kun komissio neuvottelisi koko sisämarkkina-alueen puolesta, se voisi painaa rokotteiden hintoja alas ja estää lääkeyhtiöitä kilpailuttamasta jäsenmaita toisiaan vastaan.

Hajauttamalla hankinnan useille valmistajille unioni varmisti, että saisi ainakin jotakin toimivaa rokotetta. Ja rahoittamalla rokotteita etukäteen unioni saattoi nopeuttaa kallista tutkimus- ja testaustyötä. Valmistajat toimittaisivat valmiit, hyväksytyt tuotteet jaeltavaksi EU-maihin.

Etenkin pienille jäsenmaille yhteishankinta oli paras, ellei ainoa tapa varmistaa rokotteiden saanti.

Mutta Euroopan neuvottelut lääkeyhtiöiden kanssa kestivät tuskastuttavan kauan. Britannia ja Yhdysvallat olivat viikkoja edellä.

Toisin kuin liittovaltio, valtioliitto ei voinut vain marssia shoppailemaan rokotteita. Euroopan komission oli ensin pyydettävä lupaa 27 jäsenvaltiolta. Vasta kun Eurooppa-neuvosto oli hyväksynyt hankintasopimuksen, Saksan, Ranskan, Hollannin ja Italian nelikko luovutti komissiolle sopimuksena Astra Zenecan kanssa.

Juridiset vastuukysymykset hidastivat sopimusten tekoa. Esimerkiksi Yhdysvallat antoi valmistajille vastuuvapauden, mutta Eurooppa halusi, että rokotteiden valmistajat olisivat vastuussa mahdollisista haittavaikutuksista.

Sopimuksista ei kerrottu paljoakaan julkisuuteen.

Vasta puoli vuotta myöhemmin saatiin tietää, että eurooppalaisten rokotteet maksavat vain puolet siitä, mitä amerikkalaisten.

Jenner-instituutti, jossa rokote kehitettiin, on Oxfordin yliopiston Old Road -kampuksella. Astra Zeneca
Jenner-instituutti, jossa rokote kehitettiin, on Oxfordin yliopiston Old Road -kampuksella. © VISIONHAUS

MAANANTAI 23. marraskuuta oli suuri päivä. Tutkimukset Astra Zenecan rokotteen tehosta olivat niin pitkällä, että yritys julkisti tulokset. Mukana olivat Britanniassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa tehdyt ihmiskokeet.

Tehotutkimusta oli tehty myös Yhdysvalloissa, mutta sen tulokset eivät olleet raportissa. Työ oli keskeytynyt syyskuussa, kun Britanniassa koehenkilö oli saanut neurologisia oireita. Britanniassa tauko oli kestänyt vajaan viikon, Yhdysvalloissa liki seitsemän viikkoa.

Helpotus, kuvasi professori Pollard raportin valmistumista uutistoimisto Reutersin haastattelussa. Takana oli lähes vuoden puristus.

Rokotteen teho: 70 prosenttia, keskimäärin.

Alkoi myrsky. Syynä oli COV002-testissä tehty virhe, laimennettu rokote.

Niillä, jotka olivat saaneet ensimmäisessä pistoksessa puolikkaan rokoteannoksen, teho oli peräti 90 prosenttia, normaalin annoksen saaneilla 62 prosenttia. Syytä ei tiedetty.

Asiantuntijat älähtivät: koska tutkittavien annokset olivat eri vahvuiset, oli syntynyt kaksi aivan erilaista tutkimusta. Rokotteen teho ei voi olla erilaisten asetelmien keskiarvo. Raportti oli sekava, syiden ja seurausten ymmärtäminen mahdotonta.

Virhe oli sekoittanut koeasetelmaa monella tavalla. Osalla tutkituista ensimmäisen ja toisen rokotuskerran väli oli venynyt, ja se yhdessä laimean ykkösannoksen kanssa näytti tuottaneen parhaan tuloksen. Yli 55-vuotiaille oli kuitenkin annettu vain täysiä annoksia neljän viikon rokotusvälillä. Ei ollut varmuutta, toimisiko puolikas rokoteannos ja pitkä väli myös heillä.

Astra Zeneca yritti puolustautua: tärkeintähän on, että tehokas rokotustapa oli löytynyt. Reuters haastatteli yrityksen varatoimitusjohtajaa Mene Pangalosia.

”Serendipity”, tämä sanoi, onnekas sattuma.

Lääketieteellisessä tutkimuksessa sellainen on epäonnistuminen, hirveä moka.

ENSIMMÄINEN ihminen maailmassa sai kaupallisen koronavirusrokotteen keskiviikkona 8. joulukuuta valokuvaajien saartamana. Hän oli 91-vuotias englantilainen Margaret Keenan jouluaiheisessa t-paidassa. Keenan nojasi rennosti tuolin käsinojaan, kun hoitaja pisti hänen olkavarteensa Biontechin ja amerikkalaisen Pfizerin mRNA-rokotteen.

Kokeelliset mRNA-rokotteet olivat ylittäneet kaikki odotukset. Pfizer oli ilmoittanut marraskuussa rokotteensa tehon olevan yli 90 prosenttia, Moderna reilut 94 prosenttia. Lukemat olivat ennenkuulumattomia.

Keväällä 2020 vauhdikkaimman alun olivat saaneet Moderna ja Oxfordin tutkijat. Pfizer oli kirinyt ohi.

GSK-Sanofilta oli odotettu paljon. Yhtiö kuitenkin ilmoitti 11. joulukuuta, että sen rokote ei anna iäkkäille riittävästi suojaa. Suomelle tieto oli pettymys. Rokoteasiantuntijaryhmän oli ollut juuri tarkoitus käsitellä rokotteen hankintaa.

Pian rokotuksia alettiin pistää myös Kanadassa, Kiinassa, Venäjällä.

Sitten Israelissa ja Yhdysvalloissa.

Lopulta, 27. joulukuuta Euroopassa, myös Suomessa.

Euroopan lääkevirasto EMA antoi ensimmäisen myyntiluvan Pfizerin rokotteelle. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esiintyi voitokkaana.

”Tänään käännämme uuden sivun vaikean vuoden jälkeen”, von der Leyen hehkutti.

”Tämä on koskettava yhteen tulemisen hetki ja eurooppalainen menestystarina.”

Yksi päivän sankareista oli EMA. Sen rullaavan arvioinnin ansiosta rokotteet oli saatu tutkittua tarkasti mutta nopeasti.

Neuvojat ja arvioijat olivat pitkin syksyä paneutuneet useiden rokotteiden tutkimuksiin. Protokolla oli silti sama kuin normaalisti: rokotteelle nimetään arviointiryhmät kahdesta kansallisesta lääkevirastosta, ja toisistaan tietämättä ne kampaavat läpi jopa satatuhatsivuisen dokumentaatiopaketin.

Yhdessä suhteessa arviointi poikkesi normaalista: yleensä aikaa läpikäyntiin ja kysymysten esittämiseen hakijalle on yhteensä 210 päivää. Nyt tavoitteena oli vain saada valmista niin nopeasti kuin suinkin. Vapaapäiviä ei pidetty, jouluna ja uutenavuotenakin tiimit tekivät jopa neljätoistatuntisia työpäiviä.

Kun rokotetta oli saatavilla, kaikille tuli hillitön kiire saada sitä. Rokotettujen määrää alettiin mediassa tarkkailla päivittyvillä pylväiköillä.

Suomessakin näytti siltä, että iäkkäimmät saataisiin rokotettua jo huhtikuun loppuun mennessä. Olisi ollut aihetta juhlia, mutta rokotusasiantuntijoiden ryhmässä ei ehditty.

Kesällä vietettäisiin jo ihan tavallista juhannusta.

SIMPANSSIEN muokatut adenovirukset kasvoivat Astra Zenecan tuotantolaitosten soluviljelmissä, tuhannen tai kahden tuhannen litran bioreaktoreissa. Mutta ne eivät kasvaneet tarpeeksi.

Yhdestä reaktorista saadaan jokunen litra rokotteen vaikuttavaa ainetta. Määrä vaihtelee, sillä siihen vaikuttavat muun muassa kosteus, lämpö ja viljelmän puhtaus.

Alkuvuodesta 2021 Belgian-viljelmät tuottivat huonosti. Rokotetta syntyi suunniteltua hitaammin.

Tammikuun 21. päivänä Astra Zeneca ilmoitti ongelmistaan. Se ei pystyisi toimittamaan EU:lle 80–100 miljoonaa rokoteannosta, jotka se oli luvannut alkuvuoden aikana.

Raivostuneet Italia ja Puola uhkasivat Astra Zenecaa oikeustoimilla, Euroopan komissio ilmoitti harkitsevansa vientirajoituksia.

Rokotteiden kehittäminen ja arviointi oli sujunut huippuvauhtia, mutta valtavan tuotannon nopea käynnistäminen tuotti ongelmia. Siitä raportoi alkuvuodesta myös Pfizer, kylmää vaativan rokotteen pakkaaminen yski.

”Tällaista ei ole tehty koskaan ennen”, sanoi Astra Zenecan toimitusjohtaja Pascal Soriot La Repubblica -lehdelle. ”Skaalaamme satoihin miljooniin, miljardeihin rokoteannoksiin erittäin kovalla nopeudella.”

Kun Euroopan lääkevirasto viimein tammikuun lopussa myönsi Astra Zenecan rokotteelle ehdollisen myyntiluvan, syytä iloon oli kovin vähän.

Sen jälkeen ongelmat vain jatkuivat.

Astra Zeneca ei ole toimittanut EU:lle lupaamiaan rokotteita, mutta on jatkanut alueella valmistamiensa annosten vientiä muualle. ”Astra Zeneca on suututtanut koko Euroopan”, sanoo europarlamen- taarikko Sirpa Pietikäinen.

HELMIKUUN lopusta saakka Euroopan komission ja parlamentin yhteinen ryhmä on kokoontunut joka viikko käsittelemään EU:n rokotetilannetta.

Ryhmään kuuluu keskeisten valiokuntien ryhmävastaavia, suomalaisista mepeistä vasemmiston Silvia Modig, vihreän ryhmän Ville Niinistö ja liberaalien Nils Torvalds. He seuraavat muun muassa rokotetoimitusten ja sopimusten tilannetta ja kuulevat EU:n komissaareja.

Suomen Kuvalehti kysyi heiltä ja muilta Suomen mepeiltä arvioita yhteisen hankinnan onnistumisesta.

Melkein kaikki ajattelevat, että EU:n yhteinen hankinta oli oikea ratkaisu. Suomi ei olisi välttämättä saanut vieläkään rokotetta, jos olisi ryhtynyt hankkimaan sitä yksin. Ja vaikka olisikin, rokotteet olisivat luultavasti maksaneet selvästi enemmän kuin komission neuvottelemina. Lisäksi EU:n tuki nopeutti rokotteiden kehittämistä.

Mutta melkein kaikkien mielestä hankinnassa tehtiin myös virheitä.

Useimpien vastauksissa ongelmat tiivistyvät tavalla tai toisella avoimuuden puutteeseen ja Astra Zenecaan.

Euroopan komissio käytti paljon rahaa rokotteiden kehittämiseen, mutta aliarvioi sen, miten vaikeaa rokotetuotannon laajentaminen olisi.

Vielä kriittisempää oli, ettei se asettanut rokotesopimuksissaan yhtiöille sanktioita, vaan ainoastaan velvoitti niitä ”tekemään parhaansa” lupaamiensa rokotteiden toimittamisessa.

Pfizerin, Modernan ja Johnson?&?Johnsonin kanssa siitä ei ole tullut ongelmaa, sillä ne ovat noudattaneet sopimusta.

Astra Zenecaa sen sijaan syytetään sopimusrikkomuksesta.

Vaikka yhtiö ei ole voinut toimittaa EU:lle lupaamiaan rokotteita, se on jatkanut alueella valmistamiensa annosten vientiä kaikkialle muualle.

”Astra Zeneca on suututtanut koko Euroopan oikealta vasemmalle ja pohjoisesta etelään. Se ei ole ollut fiksu veto, sillä yhtiöllä on tuotanto- ja pääpaikat täällä”, keskusta-oikeistolaisen EPP:n Sirpa Pietikäinen sanoo.

”Sille on iskenyt hetkellinen ahneus.”

Pietikäinen kannattaa unionin asettamia vientirajoituksia rokotteille, vaikka periaatteessa suhtautuu niihin ”happamasti”. Astra Zeneca on erityistapaus. On perusteltua, että unioni yrittää estää sitä viemästä EU:ssa valmistettuja rokotteita pois alueelta ennen kuin se on toimittanut EU:lle lupaamansa annokset. Maaliskuun alussa Italia esti ensimmäisenä EU-maana rokotteen viennin Australiaan.

Oxfordin rokotetta kehittänyt professori Sarah Gilbert ei ole menettänyt uskoaan Astra Zenecaan.

”Me tarvitsimme kumppania, joka jakoi tavoitteemme tehdä rokote koko maailman saataville. Astra Zeneca on ponnistellut tavattomasti työskennellessään useiden valmistuslaitosten kanssa eri puolilla maailmaa tavoitteen toteuttamiseksi”, hän vastasi Suomen Kuvalehdelle maaliskuun puolivälissä.

Gilbert sanoo, että kahden suuren yhteistyö on aluksi aina hankalaa.

”Meillä ei ollut aikaa tutustua rauhassa toisiimme.” Yhteiset päämäärät kuitenkin auttoivat. ”Olemme nopeasti luoneet yhteistyötavan, joka hyödyntää molempien organisaatioiden asiantuntemusta optimaalisesti.”

Tiistaina 23. maaliskuuta Astra Zenecan piti vihdoin saada myyntilupa Yhdysvaltoihin. Sitten maan viranomaiset alkoivat syyttää yhtiötä rokotteensa tehon liioittelusta ja tulosten valikoinnista.

Vaikeudet jatkuivat Euroopassakin.

EU ilmoitti laajentavansa rokotteiden vientikieltoa esimerkiksi maihin, joissa rokotukset ovat jo ilmankin pitkällä.

Keskiviikkona 24. maaliskuuta viranomaiset löysivät rokotteita pullottavalta tehtaalta Italiasta lähes 30 miljoonan annoksen erän, josta heille ei ollut kerrottu.

Ne olivat Astra Zenecan rokotteita, lähdössä maailmalle.

Maaliskuun lopussa yhtiö vaihtoi rokotteensa nimen. Se on nyt Vaxzevria.

Juttua muutettu 1.4.2021 kello 14:59. Lisätty tieto rokotteen nimen muutoksesta.

Juttua varten on haastateltu kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtajaa Ville Peltolaa ja entistä puheenjohtajaa Harri Saxénia, THL:n ylilääkäriä Hanna Nohynekia, Mika Rämetiä Rokotetutkimuskeskuksesta, Jukka Sallista Fimeasta, rokotehankinnan valmisteluun osallistuneita virkamiehiä STM:stä ja Astra Zenecan edustajaa. Lähteenä on käytetty myös muun muassa tiedelehti Lancetin artikkelia Astra Zenecan rokotteen turvallisuudesta ja tehokkuudesta.

"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and ride." -janx (Kotisivut)
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & Spectri (03/19-)
Keskustelukanavat - #recumbents:matrix.org ja #nojapyorat:matrix.org

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja jori »

Hyvä Janx, tärkeä teksti jakaa mahdollisimman monelle. Teksti on kuitenkin niin pitkä, ettei sitä -siitäkään huolimatta, että se on saatavilla- monikaan lue.

Lyhyesti. Uusi testaamaton menetelmä yritetään kovalla paineella koheltaen ja mutkia oikoen saada markkinoille, koska markkinoilla on aivan ennennäkemättömän valtava kysyntä. Paljon lupauksia, jotka osoittautuvat yksi kerrallaan "markkinointipuheeksi" -myös turvallisuus.

Tilanne on tuttu hypealojen tuotekehitysprojekteista. Yleensä ovat päätyneet näyttävään mahalaskuun ja rahanhukkaan. Nyt on vaarassa paitsi rahat, myös henki.

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Avatar
janx
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 4619
Liittynyt: 24 Elo 2008, 11:33
Paikkakunta: Pohjois-Helsinki
Viesti:

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja janx »

jori kirjoitti: 02 Huhti 2021, 12:31

Hyvä Janx, tärkeä teksti jakaa mahdollisimman monelle. Teksti on kuitenkin niin pitkä, ettei sitä -siitäkään huolimatta, että se on saatavilla- monikaan lue.

En joutanut sitä äsken referoimaan. Lisäksi se katosi (meni maksumuurin taakse) oman IP-osoitteeni tavoittamattomista kertalataamisen jälkeen, mutta sain sen toista reittiä vielä kerran kokonaan näkyviin ja talteen txt- ja pdf-tiedostoon.

"The haters gonna hate and the lovers gonna love. I just lean back and ride." -janx (Kotisivut)
CLWB2008c (09-12), Nazca ePaseo (06/12-), 20/26 SWB Fenix (08/17-) & Spectri (03/19-)
Keskustelukanavat - #recumbents:matrix.org ja #nojapyorat:matrix.org

Avatar
PW
KOM
Viestit: 17765
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja PW »

https://johannakohvakka.medium.com/mit% ... afd69337e0
Tuommoinen pitkä kirjoitus tuli vastaan, en kokonaan vielä jaksanut lukea, edes lihavoituja tekstejä mutta vaikutti kovin järkevältä. Lopusta löytyy lähteet ja haastatellut henkilötkin.

Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
Vilijami
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 7072
Liittynyt: 27 Maalis 2014, 09:19
Paikkakunta: Oulu

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja Vilijami »

Havahduin nyt siihen seikkaan, että yhtään terroristi-uutista en ole koronan aikana kuullut radiosta tai nähnyt telkkarista tai lukenut netistä.
Ovatko terroristit päättäneet rauhoittaa tilanteen koronan vuoksi, vai mikä tässä on homman nimi?

Nojanalle
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 4799
Liittynyt: 09 Touko 2010, 07:33
Paikkakunta: Jyväskylä

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja Nojanalle »

Vilijami kirjoitti: 11 Huhti 2021, 09:39

Havahduin nyt siihen seikkaan, että yhtään terroristi-uutista en ole koronan aikana kuullut radiosta tai nähnyt telkkarista tai lukenut netistä.
Ovatko terroristit päättäneet rauhoittaa tilanteen koronan vuoksi, vai mikä tässä on homman nimi?

Kyllä niitä on uutisoitu , eikä ne ole hävinneet . Afrikassa tilanne pahenee, ainaskin koko ajan . Johtuu mitä uutisia seuraa. Itse katson DW:n uutisen kanavalta , kanavalta 75 kaapeliteeveestä . Suomen tietolähteet ei yleensäkään kerro mitään .

wwhv
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 822
Liittynyt: 27 Kesä 2017, 13:35
Paikkakunta: vaasa

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja wwhv »

joo, suomessa uutiset on kyllä hiukan "outoja":
eilen muun muassa usa:n kirjeenvaihtajan raportti
kuinka siellä on pulaa ulkoimaisista opiskelijoista.
ihanko totta? pitäiskö tästä(kin) huolestua...
täällä suomessa.

Avatar
terppa
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3614
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 16:02
Paikkakunta: Lahden perämetsä

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja terppa »

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fbb ... d5d9c5a3c8

"Norjan johtava koronakieltäjä sairastui koronaan ja kuoli

Taudin uskotaan levinneen miehen järjestämässä tilaisuudessa, jonka seurauksena jo kaksi ihmistä on kuollut."

Nojasyklismiä vuodesta 2010

"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
Vilijami
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 7072
Liittynyt: 27 Maalis 2014, 09:19
Paikkakunta: Oulu

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja Vilijami »

terppa kirjoitti: 13 Huhti 2021, 11:24

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fbb ... d5d9c5a3c8

"Norjan johtava koronakieltäjä sairastui koronaan ja kuoli

Taudin uskotaan levinneen miehen järjestämässä tilaisuudessa, jonka seurauksena jo kaksi ihmistä on kuollut."

"Viranomaisten mukaan Gaarderin tarkka kuolinsyytutkimus valmistuu kahden kuukauden sisällä."

Avatar
terppa
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3614
Liittynyt: 09 Huhti 2010, 16:02
Paikkakunta: Lahden perämetsä

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja terppa »

Vilijami kirjoitti: 13 Huhti 2021, 13:52
terppa kirjoitti: 13 Huhti 2021, 11:24

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/fbb ... d5d9c5a3c8

"Norjan johtava koronakieltäjä sairastui koronaan ja kuoli

Taudin uskotaan levinneen miehen järjestämässä tilaisuudessa, jonka seurauksena jo kaksi ihmistä on kuollut."

"Viranomaisten mukaan Gaarderin tarkka kuolinsyytutkimus valmistuu kahden kuukauden sisällä."

"Maaliskuun lopulla Gaarder oli järjestänyt maatilallaan tilaisuuden, jonka mahdollisia tartuntaketjuja jäljitetään parhaillaan. Jo todettuja tartuntoja on ainakin 12. Yksi tilaisuuden vieraista, noin 70-vuotias, niin ikään koronaan sairastunut nainen, kuoli sunnuntaina. Hänkin kieltäytyi läheisten mukaan koronatestistä ja sairaalahoidosta."

Hassuja sattumia jos on molemmat nuhaan kuollu.

Nojasyklismiä vuodesta 2010

"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"

Quidquid latine dictum sit, altum videtur.

Avatar
Vilijami
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 7072
Liittynyt: 27 Maalis 2014, 09:19
Paikkakunta: Oulu

Re: Korona

Viesti Kirjoittaja Vilijami »

terppa kirjoitti: 13 Huhti 2021, 14:21

Hassuja sattumia jos on molemmat nuhaan kuollu.

Eikö tuo nuha liene yleensä se viimeinen niitti?
Onko edelleenkään yhtään tapausta, jossa korona olisi ollut yksin ja kiistatta ainoa kuolinsyy?

Vastaa Viestiin