Luin tänään pitkään ja huollellisesti yhden valeuutisen, joka suureksi yllätyksekseni oli julkaistu varsin hyvämaineisen lehden, Helsingin Sanomien, tiedesivuilla. Artikkeli tuotti minulle ratkihauskoja naurunremakoita, joista riemuitsin vedet silmissä lattialla kierien ja vatsaani pidellen... Näin hauskaa minulla ei ole ollut pitkiin aikoihin. Mitä pidemmälle juttua luin, yhä enemmän aloin epäillä, että aprillipäivä onkin siirretty huhtikuusta joulukuun loppuun.
Jutussa on ainakin yhdeksän naurettavaa aivonyrjähdystä tai muulla tavalla jotenkin hassusti kirjoitettua aihetta. Lukekaapa artikkeli ja kokeilkaa, miten monta niistä löydätte! Lopettakaa tämän viestin lukeminen tähän ja käykää lukemassa HS:n juttu sivuilta B8 - B9 ennen kuin jatkatte tämän lukemista, koska aion alla listata artikkelin virheelliset väittämät.
.
.
.
Seuraavat valetotuudet jutussa on:
Kenties paras niistä on, minunkin kemistinsydäntäni lähellä oleva: hapen ytimessä on kymmenen protonia. Noh, ainakin ennen vanhaan hapen ytimessä oli kahdeksan protonia - onhan se alkuaine numero 8. Jos siellä olisi 10 protonia, se ei olisi happi vaan neonatomi.
Jää muka kelluu veden pinnalla siksi, että nestemäinen vesi on raskaimmillaan neliasteisena? Höh! Jää kelluu siksi, että vesi laajenee voimakkaasti jäätyessään, joten jäästä tulee selvästi kevyempää kuin vedestä eli jään tiheys on pienempi kuin veden.
Se, että vesi on raskaimmillaan neliasteisena, on täällä pohjoisessa erinomaisen hyödyllinen ominaisuus, koska se saa aikaan järvissämme kevät- ja syyskierron. Järvivedet siis sekoittuvat pohjiaan myöten kahdesti vuodessa. Näin myös syvänteisiin saadaan uutta hapekasta vettä.
Vesimolekyyleihin tulee ylimääräisiä neutroneita auringonvalon vaikutuksesta. Että mitä? Tällaisesta en ole koskaan kuullutkaan...
Deuterium puoliintuu herkästi. Jaaha. Minun mielestäni se on tritium, kun puoliintuu herkästi ja on sen takia radioaktiivinen.
Tritiumia saadaan meristä. Ikävää, jos merissä olisi suuria määriä radioaktiivista tritiumia. Se on deuterium, jota saadaan meristä tai mistä tahansa muustakin vesistöstä.
Deuteriumia valmistetaan reaktoreissa. No ei ainakaan täällä Nummelassa. Se on tritium, jota saadakseen pitää reaktorissa hajottaa ydinreaktiossa litiumia.
Tähtienvälisessä avaruudessa japanilaisen tutkimuksen mukaan paljon orgaanista ainesta, josta kertymäkiekkoihin tulisi suuria määriä vettä aurinkokuntien syntyessä. Ei sunkaan?
Avaruuden vetypilviä ei todellakaan jäähdytetä vedellä. Vesi on huono jäähdytysaine kaasumaisessa olomuodossaan.
Vesi ei todellakaan vaikuta maailmankaikkeuden valoisuuteen vaan tähdet ja niissä oleva vety, josta tähden ydinfuusiossa syntyy heliumia ja energiaa.
Kas, niitä vääräväittämiä olikin kymmenen... Löydättekö vielä lisää?