Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://nojapyorafoorumi.fi/
https://tuuliwoima.fi/ Paljon keskustelua ollut auringon voimasta. Entäs tuulesta saatava pienvoimalat .
Joko yksin , tai aurinkosähkön rinnalle . Luulisi ainaskin maaseudulla olevan sellaiseen kiinostusta.
Avaampa tässä uuden keskustelun .
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta luennolla Janne Käpylehto sanoi pientuulivoimalan olevan käytännössä hyödytöntä harrastelua. Hänellä kokemusta myös aurinkovoimasta. Oleellista on, että tuulee.
On hän kirjoittanut aiheesta kirjankin, mutta näin muistan hänen silti sanoneen. "MÖKILLE SÄHKÖT AURINGOSTA JA TUULESTA – RAKENNA ITSE"
https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/mokille_sahkot/
Edit: Täältä voisi ehkä löytyä aiheesta laajemmin näkemystä: https://ilmaisenergia.info/foorumi/forums/tuulivoima.3/
Edit2: Vääntö on ainakin tutunoloista. 
"Toimiiko tuulivoima sisämaassa tehokkaasti?": https://ilmaisenergia.info/foorumi/thre ... asti.2561/
Tuulivoimaloissa -niin suurissa kuin pienissäkin- pätee sääntö; mahdollisimman vähällä materiaalilla mahdollisimman suuri pyyhkäisypinta-ala tuulta haltuun. Pahin ongelma on, että tuijotetaan suunnitteluvaiheessa maksimitehoon ja kuvitellaan siksi liikoja saadusta tuotosta.
Pientuulivoimaloiden ongelma on tuulennopeuden suuret vaihtelut ja ennen kaikkea lähellä maan pintaa mitättömän hidas yleisin tuulennopeus. Isoissa voimaloissa tämä korjaantuu luonnostaan, koska näiden tornit ovat nykyään jopa parinsadan metrin korkuisia. Noissa korkeuksissa tuulee tasaisesti ja paljon kovemmin kuin matalalla.
Toisaalta pienvoimalan tehostaminen tornin korkeutta lisäämällä maksaa paljon ja haittaa huoltotöitä. Korkealle torniin asennetun pienvoimalan täytyy sitten kestää myrskyt omin voimin, kun sitä ei pääse helposti pelastamaan myrskyltä suojaan. Tämä johtaa luonnostaan pienikokoisiin monisiipisiin ja raskasrakenteisiin voimaloihin, joiden rakenteista tulee niin kalliita, etteivät taloudellisesti kannata.
Minä näkisin parhaana mahdollisimman kevyen ja tehoonsa nähden suurikokoisen tuulivoimalan, joka viikattaisiin myrskyn ajaksi pakettiin. Tietenkin paikka pitää olla tuulinen, jotta tällainenkaan voimala pyörisi. Ideana on etsiä tuulinen paikka läheltä maan pintaa ja käyttää tornin sijaan suurin efortti tuulipinta-alan kasvattamiseen. Yrittämättäkään tavoitella suurten tuulennopeuksien korkeita (teoreettisia) maksimitehoja.
Oma haaveeni tällaisen toteuttamiseen perustuu pystyakseliseen H-Darrieus-tyyppiseen, tai yksisiipiseen potkurimalliseen tuuliturbiinirakenteisiin, joista jälkimmäinen tosin vaatii jonkinmoisen tornin rakentamisen.
Ideana on käyttää tuuliturbiinia aurinkopaneeliston apuna, mikä onkin yhdistelmänä hyvä, sillä tuulivoiman määrä kovempien tuulien ja korkeamman ilmantiheyden takia on talvella lähes kaksinkertainen aurinkoiseen kesäkauteen verrattuna.
Laitetaan kuva tästä h darrieus turbiinista. Kumpaan suuntaan tuo pyörii?
Tämän etuina ovat toiminta tuulen suunnasta riippumatta ja kardaanilla saa tekniikan alas huoltoja ajatellen.
Taajama-alueella johtaa melkoisiin vaaratilanteisiin kun se rikkoontumisen riski on aina olemassa. Lapa ku irtoaa ja sujahtaa naapurin peltikatosta läpi niin ei paljo hampaita naurata 
Sitten on savonius-roottori, kauppanimi windside. Käynnistyy n.2m/s ja kestää jopa 60m/s myrskyn.
Käyntiääneksi ilmoittavat 5db.
Pyörii siiven pyöreä puoli edellä, vrt, lentokoneen siipi.
https://www.youtube.com/watch?v=PJ_kGtsY-mc
Jarcco kirjoitti: ↑17 Tammi 2021, 21:51Pyörii siiven pyöreä puoli edellä, vrt, lentokoneen siipi.
https://www.youtube.com/watch?v=PJ_kGtsY-mc
Mutta lentokoneen siiipihän tuottaa nostovoimaa eikä työntövoimaa?
Darrieus on nimenomaan nostovoimalla toimiva turbiini. Se tuottaa positiivista vääntömomenttia vasta kun siiven nopeus on noin nelinkertainen tuulennopeuteen nähden, eli siiven kohtaama tuuli tulee sen etuviistosta vuorotellen vasemmalta ja oikealta +-14° kulmassa. Tämä tarkoittaa, että Darrieus pitää käynnistää, ennen kuin se alkaa tuottaa tehoa. Sen paras etu on, että se hyödyntää puuskaisen ja suuntaa vaihtavan tuulen parhaiten.
Aina nämä kuvat piirretään väärin. Vastusvoima piirretään aivan liian suureksi, jolloin ei analyyttiselle katsojalle hahmotu, miksi se pyörii. Oikeasti vastusvoima on vain muutama prosentti nostovoiman suuruudesta (liitoluku).
Vilijami kirjoitti: ↑18 Tammi 2021, 10:20Jarcco kirjoitti: ↑17 Tammi 2021, 21:51Pyörii siiven pyöreä puoli edellä, vrt, lentokoneen siipi.
https://www.youtube.com/watch?v=PJ_kGtsY-mcMutta lentokoneen siiipihän tuottaa nostovoimaa eikä työntövoimaa?
Tuossa kuvassa näkyy, miten ilmavirta tuottaa pyörittävän voiman akselille.
