Pisaralla pisimmälle riitelyä

[jori]

No ei. 230 heppaisella pedaali lähellä lattiaa aiheuttaa kaikkea muuta, kuin taloudellista ajoa. Jos taasen mennään vääntökäyrän mukaan, niin on paremmat edellytykset taloudellisuudelle.

Ihan heppaisuudesta riippumatta, se on kaasupedaali ja sen asento lattiaa vasten, jolla se vääntöäyrän paras kohta saavutetaan.

[torneol]

Kyllä, juuri näin. Kaasuläpän auki pitäminen täysin tai lähes täysin ei ole taloudellista.

[jori]

Kyllä, juuri näin. Kaasuläpän auki pitäminen täysin tai lähes täysin ei ole taloudellista.

Tämä on käyty läpi tälläkin foorumilla jo monesti, mutta käydään vielä kerran. Kaasuläppä rajoittaa moottorin saaman ilman painetta. Pienellä kaasulla moottori imee siis alipaineista ilmaa ja puristuksessa paine jää alhaiseksi, jolloin palolämpötilakin jää alhaiseksi. Palolämpötila määrittää moottorin termisen hyötysuhteen siten, että mitä korkeampi on palolämpötila, sitä korkeampi on hyötysuhde. Asian voi tarkistaa vaikka tästä mitatusta autonmoottorin käyrästöstä, jossa pystyakselilla on Sylinterillistä kohti annettu energiamäärä, eli käytännössä kaasun asento. Vaaka-akselilla on moottorin pyörimisnopeus ja käyrät kuvaavat ominaiskulutusta kyseisellä kaasun asennolla ja pyörimisnopeudella.

Kuvasta voidaan nähdä, että alle kymmenesosateholla, jota 280 kW moottorilla lähds kaikki tasaisen nopeuden ajotilanteet ovat, on hyötysuhde vain kolmasosan parhaan hyötysuhteen tilanteesta.

Isomoottorisen auton hyvä polttoainetalous perustuu matalien kierrosten käyttöön. Kuvaajasta on helppo havaita, että moottorin käyttäminen reilun tuhannen kierroksen nopeudella (suurimmalla vaihteella, mutta maltillisella nopeudella) mahdollistaa täydellä kaasulla ominaiskulutuksen alle 300 g/kWh.
Sama teho pienemmällä vaihteella saavutetaan pienemmällä kaasun asennolla ja korkeammilla kierroksilla kuvaajan keskivaiheilla 0,2 korkeudella.

ekvu_4o-20150418.jpg (68.98 KiB) Katsottu 1803 kertaa

Näitä polttomoottorien ominaiskulutuskuvaajia löytyy helpoiten saksaksi hakusanalla "muscheldiagramm". Pystyakselina on milloin keskipaine, milloin sylinterillisen sisältämä energia l. polttoainemäärä tai vääntömomentti, joka taas on sama asia vähennettynä mekaanisilla ja termisillä häviöillä.
Tässä aiempi versio tästä keskustelusta. viewtopic.php?p=142953#p142953

[torneol]

Voihan sen noin teoreettisestikin esittää. Totuus on se, että jos tosta motarin rampista suunnataan pohjoiseen, niin läpän ollessa enemmän auki (kaasu pohjassa tai lähellä, kuten jooseha kirjoitti) sopan kulutus on suurempi, kuin läpän ollessa siinä asennossa, jossa moottorin vääntökäyrän otollisin alue olisi.

Ei ne autotehtaat huvikseen sitä vääntökäyrän parasta aluetta siihen maantienopeuteen tähtää.

[Vilijami]

Tässä sekoitetaan nyt sujuvasti pienin ominaiskulutus ja pienin litraa per 100km kulutus. Ne eivät ole samoja asioita. Huonon ominaiskulutuksen alueella ajaessa voi saavuttaa pienen litraa per 100km kulutuksen.

Jori selittää sitä tapahtumaa, jossa saadaan eniten hevosvoimia polttoainelitraa kohti.

Otetaan karkea esimerkki:
Jos 230 hevosvoimaisella autolla käytetään pienintä ominaiskulutusta koko ajan (eli ajetaan sellaista ylämäkeä, missä auto kulkee kaasu pohjassa 100km/h), niin kulutus on ehkä 50 litraa per 100km.
Jos taas käytetään kymmenesosaa tehosta eli 23 hevosvoimaa (tämän auto tarvitsee kulkeakseen tasaisella 100km/h), niin kulutus on noin 10 litraa per 100km. Teho tippuu kymmenesosaan mutta kulutus vain viidesosaan. Näin huonommalla hyötysuhteella voi saada pienemmän litraa per 100km kulutuksen.

[jori]

Viestini on, että kaasun asento ei ole se olennaisin asia, vaan vaihdekepin. Suurella vaihteella kaasu pohjassa auto kuluttaa huomattavasti vähemmän kilometriä kohti, kuin sama auto pienemmällä vaihteella kaasu ylempänä. Tolkullisuus tietenkin huomioiden.

Luultavasti tätä on vaikea käsittää siitä syystä, että ihmiset ovat antaneet pois mahdollisuuden valita vapaasti se vaihde, jolla autoaan ajaa. Jos automatiikka hoitaa kaiken, ei ole muuta tehtävissä kuin painaa varovasti sitä kaasua.

Bensanpihistyskisoissa ajetaan suurimmalla vaihteella 40 km/h nopeudesta lähtien. Kiihdytetään täydellä kaasulla ylämäet ja rullataan alamäet. Näin nuo kisat voitetaan. Oikeissa bensanpihistysajoneuvoissa ei ole edes olemassa koko kaasuläppää.

[jooseha]

Jos taloudellisuusajo kiinnostaa, kannattaa katsoa tämä kilpailijan ja ammattilaisen tekemä 18 minuutin video Nummelan kierros taloudellisuusajo harjoittelureitti. Siinä on hyvä selostus periaatteista. Toimii autolla kuin autolla. Kiihdytyksen maksimikierrokset vaan vaihtelee moottorista riippuen ja bensa-autolla kaasupoljinta ei paineta aivan pohjaan, mutta melkein.
Ja huomiokaa että Lupossa(myös tässä viritetyssä) on maksimivääntö selvästi alempana kuin tuo videon ohje vedättää kolmeentonniin. Yleinen nyrkkisääntö vaihtaa vaihdetta maksimikierrosten kohdalla on vain yksinkertaistettu peukalosääntö ennestään epätaloudellisesti ajaville normaali-ihmisille

[Vilijami]

Bensanpihistyskisoissa ajetaan suurimmalla vaihteella 40 km/h nopeudesta lähtien. Kiihdytetään täydellä kaasulla ylämäet ja rullataan alamäet. Näin nuo kisat voitetaan. Oikeissa bensanpihistysajoneuvoissa ei ole edes olemassa koko kaasuläppää.

Ei pidä sekoittaa huippu-urheilua tavalliseen arkielämään. Pihistysajoneuvoissa on erittäin pienet moottorit, mutta sarjavalmisteisissa henkilöautossa aivan törkeästi ylimitoitetut. Näinpä samoja ajo-ohjeita ei voi suoraan tarjota.

Oikeissa henkilöautoissakaan ei ole kaasuläppää

[torneol]

Omat kirjoitukseni perustuvat oletukseen, että kyseessä on normi ihminen manuaalivaihteisella autolla arkiajossa. Kulutus lasketaan l / 100 km, kuten tehtaat sen ilmoittaa.

Jos joku väittää, että arkisessa ajossa "kaasu pohjassa tai lähellä" ajaen auton kulutus on näin toimien pienin ja tankkausväli suurin, niin mielellään kuulen asiasta raporttia. Yleisesti on tiedossa, että rivakka kiihdytys ajonopeuteen on tie taloudellisuuteen, mutta esim. joosehan kirjoituksesta voi ymmärtää, että tulisi jatkuvasti ajaa "urku auki".

Spekulaatiot ja pilkun viilaamiset on erikseen.

[jooseha]

Yleisesti on tiedossa, että rivakka kiihdytys ajonopeuteen on tie taloudellisuuteen, mutta esim. joosehan kirjoituksesta voi ymmärtää, että tulisi jatkuvasti ajaa "urku auki".

Mä laitan tähän tuon kommenttini tähän alle näkyville, koska se on jäänyt viestiensiirtelyn takia vanhaan ketjuun. Uudet lukijat saavat siten vetää omat johtopäätöksensä

Akun pitkäikäisyys ei ole kaikille relevantti asia. Vähän sama, kuin auton hevosvoimat. Kun niitä on, niin helposti tulee käytettyä. Tästä aiheutuu lisäkuluja esim. lisääntyneenä kulutuksena. Sama sähköpyörässä.

Mutta autollahan pitää juuri käyttää niitä hevosvoimia, jos haluaa edetä polttoainetaloudellisesti. Polttomoottori on taloudellisimmillaan sen tyypistä riippuen joko kaasu pohjassa tai lähes pohjassa

[torneol]

Joo, hyvä lisäys. Tuosta voi alkaa vedellä johtoisia päätöksiä.