Sähkön hinta

[tavasti]

Sinulla on sopimus yhtiön kanssa joka meni konkurssiin, joten eihän se sopimus enää sido ketään.

Ehkä konkurssipesää? Tai sitten ei?

No sillähän se velvollisuus on, mutta kun rahaa ei ole, niin ei sille kukaan myy sähköä jota se voisi sinulle toimittaa. Kun rahat on loppu, niin peli loppuu siihen.

[PW]

Sinulla on sopimus yhtiön kanssa joka meni konkurssiin, joten eihän se sopimus enää sido ketään.

Ehkä konkurssipesää? Tai sitten ei?

No sillähän se velvollisuus on, mutta kun rahaa ei ole, niin ei sille kukaan myy sähköä jota se voisi sinulle toimittaa. Kun rahat on loppu, niin peli loppuu siihen.

Ehkä joku meille joskus laskun laittaa
Tai sitten ei kuten Imatran Seudun Sähkö joku vuosi sitten jätti meijät kokonaan energialaskutuksen ulkopuolelle

[Vilijami]

Ehkä joku meille joskus laskun laittaa
Tai sitten ei kuten Imatran Seudun Sähkö joku vuosi sitten jätti meijät kokonaan energialaskutuksen ulkopuolelle

Nyt tarkkana. Jos sähköä tulee töpselistä, niin älä kysele keltään yhtään mitään. Äläkä kerro tästä kenellekään. (Me luvataan unohtaa) Tuollaisissa konkurssitilanteissa voi käydä niin että sähkö jää päälle, koska sen katkaisevalle asentajalle ei oo varaa maksaa palkkaa. Hipihiljaa vaan nautiskelet maksuttomasta sähköstä………No hei, eihän näin voi tietenkään tehdä. Itse en tekis ainakaan

[ajarmala]

Tuulettomia pakkaspäiviä on vain muutama vuodessa, eikä sen takia kannata rakentaa koko lopun vuoden kallista sähköä tuottavaa voimalaa. Sitä varten on erityisiä vain huipputehopiikkeihin käynnistettäviä voimaloita, jotka yleensä ovat toimineet maakaasulla. Ne tuottavat normaalilla maakaasun hinnalla sähköä summittain samaan hintaan kuin nyt keskipäivän kalleimmat tunnit ovat, eli 40 c€/kWh.

Minä en halua kyhjöttää kylmässä ja pimeässä edes muutamaa päivää talvessa. Jos nuo päivät ovat peräkkäin, niin talon vesijohdot jäätyvät ja jää rikkoo putket, mikä johtaa vesivahinkoon. Tuskinpa vakuutusyhtiöni If sitä korvaa vaan vetoaa force majeure -tilanteeseen ja evää korvaukset. Siinähän sitten ihmettelet, että sähköyhtiö perkele... Kun sähköt on poikki, ei toimi sähkölämmitys, ei toimi maalämpö, ei toimi vesi-ilmalämpöpumput eikä toimi kaukolämpö. Revi siitä sitten - vaikka sähköä saisikin hyvin 99 % vuodesta, niin se puuttuva 1 % on aika ratkaiseva.

[Vilijami]

Nyt kannattas vaihtaa lämmitys- ja ruoanlaittoenergia matkailukulkineista tuttuun nestekaasuun. Nestekaasun energiasisältö 12,8kWh kilossa. 11kg pullon täyttö 25€, jos vähänkään katsoo mistä ostaa. 25€/140kWh = 0,18€/kWh.

Suomi on ainoa maa euroopassa (maailmassa?), missä nestekaasua ei saa käyttää liikennepolttoaineena. Päästöt olisivat merkittävästi pienemmät vrt. bensa/diesel polttoaineisiin.
Onko edes laillista vapaan liikkuvuuden euroopassa estää nestekaasulla kulkeva henkilö- ja tavaraliikenteen tulo tänne? Euroopassa on kuitenkin enemmän nestekaasu- kuin maa-/biokaasuautoja.

[Jarcco]

Voisi olla kysyntää myös nestekaasu aggregaatille.

[jori]

Tuulettomia pakkaspäiviä on vain muutama vuodessa, eikä sen takia kannata rakentaa koko lopun vuoden kallista sähköä tuottavaa voimalaa. Sitä varten on erityisiä vain huipputehopiikkeihin käynnistettäviä voimaloita, jotka yleensä ovat toimineet maakaasulla. Ne tuottavat normaalilla maakaasun hinnalla sähköä summittain samaan hintaan kuin nyt keskipäivän kalleimmat tunnit ovat, eli 40 c€/kWh.

Minä en halua kyhjöttää kylmässä ja pimeässä edes muutamaa päivää talvessa. Jos nuo päivät ovat peräkkäin, niin talon vesijohdot jäätyvät ja jää rikkoo putket, mikä johtaa vesivahinkoon. Tuskinpa vakuutusyhtiöni If sitä korvaa vaan vetoaa force majeure -tilanteeseen ja evää korvaukset. Siinähän sitten ihmettelet, että sähköyhtiö perkele... Kun sähköt on poikki, ei toimi sähkölämmitys, ei toimi maalämpö, ei toimi vesi-ilmalämpöpumput eikä toimi kaukolämpö. Revi siitä sitten - vaikka sähköä saisikin hyvin 99 % vuodesta, niin se puuttuva 1 % on aika ratkaiseva.

Minähän kirjoitin tuossa yllä, että tätä tarvetta varten on näitä nopeasti käynnistettäviä, tai teholtaan säädettäviä kalliimpia polttoainevoimaloita. Nuo tuulettomat pakkaspäivät eivät suinkaan ole ainoat sähköntuotannon ongelmat, joita varten noita varavoimaloita rakennellaan ja pidetään yllä.

Joka päivä on tilanteita, joiden aikana joudutaan hankkimaan sähköä muualta kuin jatkuvasti käyvistä suurvoimaloista, tämän takia se sähkön hinta heilahtelee. Jos käyttämääsi logiikkaa sovellettaisiin esim. ydinvoimalaan, olisi sähköt poikki kaksi kertaa päivässä. Ensin aamupiikin aikaan kuudesta yhdeksään ja iltapäivällä viidestä kahdeksaan.

Ei sähköjä sen takia katkaista, ettei sähköä ole riittävästi. Aivan väärä mielikuva, jonka levittämistä en koskaan ole ymmärtänyt. Sähköntuotantokapasiteettia on moninkertainen määrä kulutukseen nähden. Näiden harvemmin käytettävien tuotantotapojen hinnat vaan ovat niin korkeat, että niitä ei haluta käyttää usein.

Aivan samalla tavalla sähköverkkoa ylläpidetään tuotannon vajavuuden, kuin kulutuksen lisääntymisen kohdalla -käynnistämällä kalliimpia tuotantokeinoja, tai ostamalla ulkomailta kalliimmalla hinnalla.

[Vilijami]

Joka päivä on tilanteita, joiden aikana joudutaan hankkimaan sähköä muualta kuin jatkuvasti käyvistä suurvoimaloista, tämän takia se sähkön hinta heilahtelee. Jos käyttämääsi logiikkaa sovellettaisiin esim. ydinvoimalaan, olisi sähköt poikki kaksi kertaa päivässä. Ensin aamupiikin aikaan kuudesta yhdeksään ja iltapäivällä viidestä kahdeksaan.

Ei sähköjä sen takia katkaista, ettei sähköä ole riittävästi. Aivan väärä mielikuva, jonka levittämistä en koskaan ole ymmärtänyt. Sähköntuotantokapasiteettia on moninkertainen määrä kulutukseen nähden. Näiden harvemmin käytettävien tuotantotapojen hinnat vaan ovat niin korkeat, että niitä ei haluta käyttää usein.

Aivan samalla tavalla sähköverkkoa ylläpidetään tuotannon vajavuuden, kuin kulutuksen lisääntymisen kohdalla -käynnistämällä kalliimpia tuotantokeinoja, tai ostamalla ulkomailta kalliimmalla hinnalla.

Onko nämä jutut todennettavissa jostain, vai ovatko ne paras arvaus?
En siis väitä vastaan, vaan kiinnostava aihe.

[Wacky]

Muistakaa et huippukulutus hetket vaihtelee maiden välillä osittain aikavyöhykkeiden mukaan joten kulutushuippu aalto rullaa euroopan yli joka myös helpottaa tuota ongelmaa.

[jori]

Joka päivä on tilanteita, joiden aikana joudutaan hankkimaan sähköä muualta kuin jatkuvasti käyvistä suurvoimaloista, tämän takia se sähkön hinta heilahtelee. Jos käyttämääsi logiikkaa sovellettaisiin esim. ydinvoimalaan, olisi sähköt poikki kaksi kertaa päivässä. Ensin aamupiikin aikaan kuudesta yhdeksään ja iltapäivällä viidestä kahdeksaan.

Ei sähköjä sen takia katkaista, ettei sähköä ole riittävästi. Aivan väärä mielikuva, jonka levittämistä en koskaan ole ymmärtänyt. Sähköntuotantokapasiteettia on moninkertainen määrä kulutukseen nähden. Näiden harvemmin käytettävien tuotantotapojen hinnat vaan ovat niin korkeat, että niitä ei haluta käyttää usein.

Aivan samalla tavalla sähköverkkoa ylläpidetään tuotannon vajavuuden, kuin kulutuksen lisääntymisen kohdalla -käynnistämällä kalliimpia tuotantokeinoja, tai ostamalla ulkomailta kalliimmalla hinnalla.

Onko nämä jutut todennettavissa jostain, vai ovatko ne paras arvaus?
En siis väitä vastaan, vaan kiinnostava aihe.

En ihan ymmärtänyt, mikä tuossa on tietoa, joka pitäisi todentaa. Jos tarkoitat moninkertaista tuotantokapasiteettia, kuulin sen energiaverkkohommissa olleelta opiskelukaveriltani 90-luvulla. Tiettävästi osa noista tuotantolaitoksista on suljettu ja osa jopa purettu, kuten esim. Inkoon hiilivoimalaitos, mutta varmasti kapasiteettia riittäisi, jos olisi rahaa pitää niitä käynnistysvalmiina jatkuvasti. Nykyisin verkkoa on laajennettu tehokkailla siirtoyhteyksillä valtakunnan rajojen yli, jolloin varavoima voi sijaita samassa verkossa kauempanakin.

Joka tapauksessa nopeaa varavoimaa tarvitaan verkon suurimman sähköntuottajan verran sellaisen yhteyksien päässä, että kompensointi onnistuu. Ennen varavoimalat piti olla suurempia, kun hälytys tehtiin puhelimella. Nyt kaikkea ohjaa tietokoneet, joten nykyään saman homman voi hoitaa kokonainen verkosto pienempiä voimaloita. Teollisuuslaitosten ja jopa sairaaloiden varageneraattorit voivat olla tällaisessa verkossa.

Käsittääkseni iso osa varavoimakapasiteetista on eteläsuomalaisen kaupunkien maakaasulla toimivia kaasuturbiinilaitoksia, jotka on käynnissä vain pakkaskauden huippuaikoina, kun niiden hinta on aiempiin hintoihin nähden ollut liian korkea. Nyt sähkön hinta on tuolla tasolla lähes joka päivä, eikä maakaasua muutenkaan ole juuri nyt tarjolla oikein mihinkään hintaan.

Varavoimaloita pitää olla ydinvoimaloiden verkosta putoamista varten käynnistysvalmiudessa vähintään suurimman tuotantolaitoksen verran nopealla aikavälillä. JOssain tuolla Fingridin sivuilla oli niistä kartta.

Tuo kaikki on seurausta vaihtosähköverkon ominaisuuksista. Jos sähköä on tarjolla enemmän kuin kulutetaan, verkon taajuus nousee, jos vähemmän se laskee. Kun verkot on kytköksissä toisiinsa, ei taajuuden sovi heilua, koska muuten käy niin, että välissä menevät kaapelit joutuvat liian tiukoille.

TUo on vähän vaikea selitettävä lyhyesti, mutta sähköverkko on kiikkerä järjestelmä, jota pitää huolellisesti hoitaa koko ajan. Tästä syystä noita varavoimalan varavoimaloita on olemassa ja niille sopimukset, että tulee riittävästi rahaa, että tehdään äkkinäisiä operaatioita.

Kiire on siksi, että sähköverkossa käyvät tahtigeneraattorit ovat käydessään, nimensä mukaisesti, verkon tahdissa ja verkon taajuuden muuttuessa sen jokainen tahtigeneraattori (tai -moottori myös) muuttaa myös pyörimisnopeuttaan. Valtava määrä yhteen kytkettyjä generaattoreita on melkoinen hitausmassa, joka toimii vauhtipyöränä sen aikaa, että saadaan varavoimaa käyntiin. Tällä hetkellä Suomen sähköverkon inertia on 199 GWs. Inertia on viime aikoina kovasti laskenut, kun niin suuri osa sähköstä syötetään verkkoon muulla tavalla kuin tahtigeneraattorilla. Nyt kohta neljänneksen sähköntarpeestamme tuottava tuulivoima syöttää sähkönsä verkkoon inverttereillä, jolloin tällaisen tuotannon inertiaominaisuus on nolla.

Eihän sen sinänsä tarvitsisi olla, sillä voisihan noiden invertterien ohjauksen laatia sellaiseksi, että ne lisäävät tehoa, kun taajuus laskee. Kyse on vain nykytilanteesta. Jos tuo muuttuu ongelmaksi, riittää asian korjaamiseen ohjelmistopäivitys.
Fingridin sivuilla voi tutustua tähän verkon taajuuden ylläpitohommaan.
https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainf ... formaatio/

[tavasti]

Minähän kirjoitin tuossa yllä, että tätä tarvetta varten on näitä nopeasti käynnistettäviä, tai teholtaan säädettäviä kalliimpia polttoainevoimaloita. Nuo tuulettomat pakkaspäivät eivät suinkaan ole ainoat sähköntuotannon ongelmat, joita varten noita varavoimaloita rakennellaan ja pidetään yllä.

Joka päivä on tilanteita, joiden aikana joudutaan hankkimaan sähköä muualta kuin jatkuvasti käyvistä suurvoimaloista, tämän takia se sähkön hinta heilahtelee. Jos käyttämääsi logiikkaa sovellettaisiin esim. ydinvoimalaan, olisi sähköt poikki kaksi kertaa päivässä. Ensin aamupiikin aikaan kuudesta yhdeksään ja iltapäivällä viidestä kahdeksaan.

Ei sähköjä sen takia katkaista, ettei sähköä ole riittävästi. Aivan väärä mielikuva, jonka levittämistä en koskaan ole ymmärtänyt. Sähköntuotantokapasiteettia on moninkertainen määrä kulutukseen nähden. Näiden harvemmin käytettävien tuotantotapojen hinnat vaan ovat niin korkeat, että niitä ei haluta käyttää usein.

Aivan samalla tavalla sähköverkkoa ylläpidetään tuotannon vajavuuden, kuin kulutuksen lisääntymisen kohdalla -käynnistämällä kalliimpia tuotantokeinoja, tai ostamalla ulkomailta kalliimmalla hinnalla.

Fingridillä on varavoimaa 1300MW (2019, lähde https://www.fingridlehti.fi/varavoima-2/ ) ja normaalisti meillä ollutta tehoreserviä ei ole lainkaan tulevana talvena. Nämä ovat tehoa joka on varattu siihen että sähkön uhatessa loppua polkaistaan käyntiin.

Toinen millä sähkön riittävyyttä säädellään on käyttö, on isoja asiakkaita jotka vähentävät sähkön käyttöä kun on tiukka paikka. Kasvihuoneet ovat olleet noin puolet tuosta joustavasta käytöstä, ja tulevana talvena huomattava osa kasvihuoneista ei ole käytössä, koska sähkö on liian kallista. Eli meidän säätöpotentiaalista käytön suhteen katoaa huomattava osa

Juuri tällä hetkellä kun kirjoitan sähkö maksaa liki 45 senttiä, ja meille tuodaan enemmän sähköä kuin viedään. Suurin sähkön tuonti tulee pohjois-ruotsista, jossa sähkö on halpaa. Ei taida kovin paljon olla joutilasta tuotantokapasiteettia kun ei tälläkään hinnalla lähde käyntiin.

sahkoverkko.jpg (22.43 KiB) Katsottu 764 kertaa

Kun ei tuotanto eikä käyttö jousta, aletaan katkaista sähköjä asuinalueilta. Kiertävät sähkökatkot ovat keino turvata sähkön riittävyys. Jos näin ei tehtäisi, kaatuisi koko sähköverkko. Suomen sähköverkon kaatumisesta ei ole kokemuksia, mutta on arveltu, että kaatumisesta takaisin pystyyn nostaminen kestäisi joitakin päiviä. Eli kun sähköä ei riitä, niin kyllä sähköt katkeavat. Toki, eivät päiväkausiksi, vaan tulee kiertäviä sähkökatkoja.

Mitä tulee heittoihisi ydinvoimasta: maailmassa on ollut yksi merkittäviä haittoja aiheuttanut ydinvoimalaonnettomuus, Tsernobyl. Siinä oli kyseessä vaarallisesti tehty venäläinen voimala, jota vielä käytettiin aivan pähkähullusti.

Ja ydinvoimalan tehoakin voidaan säätää, Ranskassa ydinvoiman tehoja säädetään, koska heidän energiantuotannostaan suurin osa on ydinvoimaa. Suomessa ei säädetä, koska ydinvoimaa on niin vähän suhteessa kulutukseen että niitä on järkevää ajaa täysillä kaiken aikaa. https://fissioreaktori.wordpress.com/20 ... nseuranta/

[jori]

Varavoimaksi määritellään laitokset, jotka kyetään käynnistämään alle vartissa. Mihin unohtuivat kaikki suomen hiilivoimalat. Kylmän hiilivoimalan käynnistäminen vie viikon pari. Ainakaan Fingridin mukaan yksikään hiililauhdevoimaloista ei nyt käy. Hiilivoiman lisäksi nyt kuristetaan myös turvevoimaloita. Puolustusvoimilla on omia voimalaitoksiaan, joita aletaan putsailla varastorasvoista vasta kun on oikeasti pulaa voimalaitoskapasiteetista. On sitä voimalaitoskapasiteettia riittävästi. Sitä ei vain kannata käyttää, kun voi ostaa muualta halvemmalla.

Ydinvoimaloita voi toki ajaa vajaalla teholla, mutta tällöin jokainen tehonmuutos aiheuttaa paksuseinäisiin paineastioihin lämpöjännityspiikin, joka väsyttää rakennetta ja syö siltä käyttöaikaa ja tekee siten sähköstä kallista. Katsopa, mitä se Ranskan ydinsähkö on maksanut ja maksaa nyt.

[jori]

Siinä mielessä voimalakapasiteettia on kyllä juuri tässä akuutissa tilanteessa edellisiä vuosia vähemmän, että valtaosa noista huippukuormituksen ajaksi -yleensä vain talvisin- käynnistettävistä voimaloista on käynyt maakaasulla, joka on nyt poliittisista syistä lakannut olemasta kosheria.

Näitä laitoksia voinee ajaa myös öljyllä, mutta sekin on haram, siksi sitä ei haluta mainostaa julkisesti. Lisäksi öljyn varmuusvarastot ajettiin alas Kataisen, Stubin hallituskaudella ja öljy pitäisi siis ostaa markkinoilta entiseen nähden todella kalliiseen hintaan.

Tuossa mielessä reservissä seisovaa voimalaitoskapasiteettia on selvästi vähemmän, muttei vieläkään olla tilanteessa, etteikö sähköä riittäisi, jos riittäisi poliittista tahtoa sen tekemisen sallimiseen.

Polttoöljy taitaa nykyisin olla 2 euron paikkeilla litralta. Litrassa on karkeasti 10 kWh energiaa, josta saadaan kaasuturbiinilaitoksissa noin 4 kWh sähköä. Sähkön hinnaksi tulee siis noin 40-45 c€/kWh, kun huomioidaan se, että lämpö voidaan useissa näissä kulutushuipuissa käyvissä laitoksissa ajaa kaukolämpöverkkoon ja saada siitä muutama sentti kilowattitunnilta.

[Vilijami]

[Jos tarkoitat moninkertaista tuotantokapasiteettia, kuulin sen energiaverkkohommissa olleelta opiskelukaveriltani 90-luvulla.

Joo, just tämä kiinnostaa kovasti.
Uskon helposti että 90-luvulla tilanne on ollut tuo. Silloinhan neljäs ydinvoimala Olki2 oli jo valmistunut, eikä ihmisillä ollut sähköä kuluttavia laitteita kuin murto-osa nykyisestä.
Paljonko keskimääräinen kulutus on kasvanut tuosta ajasta? Kaksin-, kolmin- vai viisinkertaiseksi?
Oma sähkönkulutukseni on noussut 30-vuodessa noin 10 kertaiseksi.

Onko Suomen sähköntuotannosta ja -kulutuksesta edes tiukkaa faktaa olemassa, vai perustuuko ne vaan mittakaava-arvioihin? (Ja politiikkaan….?)
Miltei kaikissa pienen ihmisen käsityskyvyn ylittävissä asioissa mittakaava-arvio on se virallinen totuus.
Tähän olen törmännyt joka kerta, kun olen alkanut jotain suurenluokan numeroarvon paikkansapitävyyttä selvittämään.

[jori]

[Jos tarkoitat moninkertaista tuotantokapasiteettia, kuulin sen energiaverkkohommissa olleelta opiskelukaveriltani 90-luvulla.

Joo, just tämä kiinnostaa kovasti.
Uskon helposti että 90-luvulla tilanne on ollut tuo. Silloinhan neljäs ydinvoimala Olki2 oli jo valmistunut, eikä ihmisillä ollut sähköä kuluttavia laitteita kuin murto-osa nykyisestä.
Paljonko keskimääräinen kulutus on kasvanut tuosta ajasta? Kaksin-, kolmin- vai viisinkertaiseksi?
Oma sähkönkulutukseni on noussut 30-vuodessa noin 10 kertaiseksi.

Onko Suomen sähköntuotannosta ja -kulutuksesta edes tiukkaa faktaa olemassa, vai perustuuko ne vaan mittakaava-arvioihin? (Ja politiikkaan….?)
Miltei kaikissa pienen ihmisen käsityskyvyn ylittävissä asioissa mittakaava-arvio on se virallinen totuus.
Tähän olen törmännyt joka kerta, kun olen alkanut jotain suurenluokan numeroarvon paikkansapitävyyttä selvittämään.

Joo, minäkin epäilen virallisia tilastoja, mutta meillä ei ole muuta keinoa selvitellä suuria kuvia.

Ihmisen käsityskyky perustuu aina oman mielen malliin kyseisestä asiasta, siksi se niin helposti vääristyy laajentamaan oman kokemuksen yleiseksi tiedoksi. Näkökulmaharha, vai mikä tämä nyt olikaan nimeltään.
Tässä tilastokeskuksen käyriä kokonaisenergiankulutuksen kehittymisestä suomessa 70-luvulta lähtien.

suomi_ene001.gif (33.59 KiB) Katsottu 690 kertaa

Tuossa fossiiliset polttoaineet on laskettu mukaan koko energiasisällöllään, joten se ei kerro täysin sähkönkulutuksesta, vaan kokonaisenergiankulutuksesta. Fossiilisilla Suomessa tehdään kovin vähän sähköenergiaa, joten lasku on loivempaa, mutta viime vuosikymmenet ovat olleet loivaa laskua.
90-luvulta on toki hieman noustu, muttei mitenkään dramaattisessa määrin.

Käyrät ovat hieman vanhoja, joten tuosta puuttuu koronan opettama etätyön vaikutus, joka tulee pienentämään toimistotyön sähkönkulutusta, kun toimisotilaa ei tarvita enää niin paljon, kun osa työstä tehdään kotona. Sama seikka vähentää myös liikennettä ja sen energiankulutusta.

ehk_2020_2021-12-16_kuv_006_fi_001.gif (30.74 KiB) Katsottu 678 kertaa