Sähkön hinta

[ajarmala]

Nyt on tuulivoimaa yhteensä 4576 MW.
Ydinvoimaa tällä hetkellä 2553 MW.

Jori unohtaa tuosta sanoa, että 4576 MW on tuulivoimaloiden nimelliskapasiteetti. Ydinvoimaa taas oikeasti tuotettiin 2553 MW. Tuulivoimalat tuottavat vuositasolla jotain 36 % nimelliskapasiteetistaan eli 1647 MW, joka on samaa luokkaa kuin OL3. Ihan kivasti sekin on, mutta edelleenkin se on valitettavasti sattumasähköä, jota on saatavissa, jos sattuu tuulemaan. Muulloin sitä ei saa. Vähän sama kuin, jos vaikka menisi kapakkaan kaljalle. Mutta olutta ei myytäisikään, jos viiden viimeisen asiakkaan jakaukset eivät olisi olleet vähintään kolme kertaa vasemmalla...

Mutta siis, hyvä lisä se on sähköpalettiimme, ei siinä mitään... Mutta aina sitä ei saa.

[jori]

Nyt on tuulivoimaa yhteensä 4576 MW.
Ydinvoimaa tällä hetkellä 2553 MW.

Jori unohtaa tuosta sanoa, että 4576 MW on tuulivoimaloiden nimelliskapasiteetti. Ydinvoimaa taas oikeasti tuotettiin 2553 MW. Tuulivoimalat tuottavat vuositasolla jotain 36 % nimelliskapasiteetistaan eli 1647 MW, joka on samaa luokkaa kuin OL3. Ihan kivasti sekin on, mutta edelleenkin se on valitettavasti sattumasähköä, jota on saatavissa, jos sattuu tuulemaan. Muulloin sitä ei saa. Vähän sama kuin, jos vaikka menisi kapakkaan kaljalle. Mutta olutta ei myytäisikään, jos viiden viimeisen asiakkaan jakaukset eivät olisi olleet vähintään kolme kertaa vasemmalla...

Mutta siis, hyvä lisä se on sähköpalettiimme, ei siinä mitään... Mutta aina sitä ei saa.

Poimit lauseet kahdesta eri kappaleesta ja panit rinnakkain. Minä en noita rinnastanut, vaan sinä.

Aina ei saa ydinvoimaakaan. Olkikolmonen seisoo nyt ja joudutaan pärjäämään ilman 1600 MW tehoa, kuten on jouduttu pärjäämään 14 vuotta, jonka tuon valmistuminen on myöhästynyt. Silti tuo puuttuva sähkö on hankittava jostain. Ihme juttu, että tuulivoima on sattumasähköä, mutta ydinvoima, joka seisoo, ei ole.

On jotenkin kummallista, että tuulivoimaa ja ydinvoimaa verrataan reaalisina vaihtoehtoina. Eivät ne ole valittavia vaihtoehtoja. Tänään kannattaa paljon paremmin ostaa tuulivoimala kuin ydinvoimala. Jos siitä huolimatta käytettäisiin tuo raha ydinvoimalan hankintaan, sähkön hinta nousisi selvästi ja sitä saataisiin vasta vuosien päästä, johon asti pitäisi sähkö tehdä vieläkin kalliimmalla.

Energiantuotantotavoilla on omat piirteensä ja hintansa. Tällä hetkellä tuulivoima on taloudellisena investointina ylivertainen energiantuotantomuoto. Paljonko arvelisitte sähkön nyt maksavan, jos tuulivoiman nyt tuottama energia olisi tehty polttoaineista?

[jori]

Taas ilmestyi eilen 18 MW lisää tuulivoimakapasiteettia. Nyt sitä on 4598 MW.

[ajarmala]

Taas ilmestyi eilen 18 MW lisää tuulivoimakapasiteettia. Nyt sitä on 4598 MW.

Eilen luin jostain uutisesta, että viime vuonna tuulivoimalla oli tuotettu 8 TWh sähköä. Aika hyvin kuitenkin. Tosin jo pelkät OL1 ja OL2 tuottivat yhteensä 14,4 TWh ja tähän päälle vielä Loviisan voimalat 1 ja 2 ja uusi OL3...

Mutta kuitenkin tuo tuulivoimakapasiteetti pikku hiljaa kasvaa, mikä kuitenkin loppupeleissä on ihan kiva juttu. Silti kuitenkin pitää muistaa se tosiasia, että koskaan ei saada tuota nimelliskapasiteettia tuulivoimaloista ulos ja että keskimääräinen tuotanto on luokkaa 35 % tuosta nimelliskapasiteetista. Ja minimituotto tuulettomana yönä on lähellä 0 MW. Tämä on tuulivoimaloiden ominaisuus, ei vika. Siihen vaan pitää keksiä jokin fiksu ratkaisu. Olisiko aina nerokkaalla Nojapyöräfoorumilla asiaan ehdotuksia?

[jori]

Eräs paljon helpottava ratkaisu tuulettomien kausien matalaan tuotantotehoon, on tuulivoimaloiden hajauttaminen säärintaman kulkusuuntaan. Säärintamat liikkuvat suomen yli reilun vuorokauden, mikä näkyy tuulivoimaloiden tuotantokäyristä. Sijoittamalla tuulivoimaloita itärajan tuntumaan saavat nämä parhaan tuotantonsa nimenomaan länsirannikon voimaloiden minimituotannon aikaan, jolloin sähkön hinta on maksimissaan. Puolustusvoimien tutkahaittahöpötys, joka ei vaikuta länsisuomessa, eikä keskieuroopassa, aiheuttaa siis todella suuren bisneshaitan tuulivoimabisnekselle.

Ratkaisu siihen, että kapasiteettikerroin on 35% on tuulivoimaloiden mitoittaminen suuremmalle kapasiteettikertoimelle. Pienennetään generaattoreita ja vaihteistoja entisestään ja käytetään säästynyt raha tuulivoimaloiden korkeuden ja pyyhkäisyalan kasvattamiseen. Tämä nostaa napakorkeutta kovempien tuulten korkeuksiin ja kasvattaa tuulivoimalan keruualaa hiljaisilla tuulilla, joita luonnollisesti esiintyy tavallisemmin kuin kovia.

Tuulivoimatilastojen käytössä on harhaanjohtava piirre. Tuulivoimakapasiteetti kasvaa nopeasti ja nopeasti kasvan ilmiön suuruuden kertomiseen on harhaanjohtavaa käyttää tilastoja. Ne kun kertovat vain vanhoja tietoja.

Vuonna 2021 tuulivoimaloiden tuotanto oli tosiaan 8061 GWh, eli hieman alle 10% kokonaiskulutuksesta. Nimellisteho oli tuolloin vuoden lopussa 3202 MW.

Tämän vuoden alussa nimellisteho oli tuon 3202 MW ja nyt lähes 4600 MW ja kasvaa vielä kymmenillä megawateille. Tämän vuoden tuotannoksi tulee reilut 11 GWh, eli 13,8% kulutuksesta, tai 17,3% tuotannosta.

Jos rakentaminen jatkuu samalla tahdilla ensi vuonna, ensi vuoden lopulla tuulivoimalla tehdään jo yli 18% kulutetusta sähköstä ja yli 23% tuotetusta.

Tähän vuoteen asti on toiseksi suurin sähköntuotantomuoto ollut tuonti. Kokonaissähkönkulutuksesta (2021) 86,7 TWh itse on tehty 69 TWh. 20,4% kulutetusta sähköstä on ollut tuontitavaraa. Tänä vuonna jo selvästi vähemmän, puhumattakaan ensi vuodesta.

Tässä viime vuoden sähköntuotannon tilasto.

2021-sahkon-tuotanto-600x436.png (131.64 KiB) Katsottu 1148 kertaa

[Vilijami]

Ja minimituotto tuulettomana yönä on lähellä 0 MW. Tämä on tuulivoimaloiden ominaisuus, ei vika. Siihen vaan pitää keksiä jokin fiksu ratkaisu. Olisiko aina nerokkaalla Nojapyöräfoorumilla asiaan ehdotuksia?

Tuulivoimayhdistyksen propagandassa kerrotaan, että kyseistä ongelmaa ei ole.
https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-t ... lee-eniten
” Suomessa tuotetaan eniten tuulivoimaa kylminä talvikuukausina, jolloin myös energiankulutus on suurinta. Vaikka tuulettomiakin pakkaspäiviä on, ei yleinen harhaluulo tyynistä pakkaspäivistä useinkaan pidä paikkaansa, etenkään modernien tuulivoimaloiden napakorkeudella 100-150 metrissä. Kylmällä ilmalla ilma on tiheämpää ja sama tuuli tuottaa myös enemmän energiaa kuin lämpimällä ilmalla. ”

[ukram2]

https://www.youtube.com/watch?v=6gcaGLBxRrw&t=1656s

Tuommoinen hyvä kylmäfuusion teorian kuvaus löytyi, selittää teorian ilman laskukaavoja.

[Nebulus]

Ja minimituotto tuulettomana yönä on lähellä 0 MW. Tämä on tuulivoimaloiden ominaisuus, ei vika. Siihen vaan pitää keksiä jokin fiksu ratkaisu. Olisiko aina nerokkaalla Nojapyöräfoorumilla asiaan ehdotuksia?

Tuulivoimayhdistyksen propagandassa kerrotaan, että kyseistä ongelmaa ei ole.
https://tuulivoimayhdistys.fi/tietoa-t ... lee-eniten
” Suomessa tuotetaan eniten tuulivoimaa kylminä talvikuukausina, jolloin myös energiankulutus on suurinta. Vaikka tuulettomiakin pakkaspäiviä on, ei yleinen harhaluulo tyynistä pakkaspäivistä useinkaan pidä paikkaansa, etenkään modernien tuulivoimaloiden napakorkeudella 100-150 metrissä. Kylmällä ilmalla ilma on tiheämpää ja sama tuuli tuottaa myös enemmän energiaa kuin lämpimällä ilmalla. ”

tuulivoima.jpg (183.51 KiB) Katsottu 1013 kertaa

Ohessa tuulivoiman tuotanto viime tammikuussa ja lämpötila keskellä Suomea (Oulussa) viime tammikuussa. Kyllähän tuo tuotanto näyttää keskimäärin käyvän kovin alhaalla kovimmilla pakkasilla.

[ajarmala]

Ohessa tuulivoiman tuotanto viime tammikuussa ja lämpötila keskellä Suomea (Oulussa) viime tammikuussa. Kyllähän tuo tuotanto näyttää keskimäärin käyvän kovin alhaalla kovimmilla pakkasilla.

Nappasin Ilmatieteen laitokselta tammikuun 2022 lämpötilat ja tuulet Kemi-Tornion lentoasemalta. Eikös sielläkin päin ole aika paljon niitä myllyjä...

Tuntimittauksista näkee, että tuulet tyyntyvät, kun lämpötila laskee ja senhän kaikki suomalaiset tiesivätkin jo ennestään...

Kuvakaappaus - 2022-10-25 16-29-06.png (54.53 KiB) Katsottu 977 kertaa

[jori]

Pakkasjaksot ovat lyhyitä, siksi noita täppiäkin on noin vähän kovien pakkasten kohdilla.
Tammikuun keskilämpötila Helsingissä oli samaan aikaan -2,1 astetta, eli aika kovien tuulten kohdalla. Kemin tai Tornion keskilämpötilaa en vielä löytänyt. Siikajoella tammikuun keskilämpötila oli -7,2 astetta.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tammikuu

[ajarmala]

Tammikuun keskilämpötila Helsingissä oli samaan aikaan -2,1 astetta, eli aika kovien tuulten kohdalla. Kemin tai Tornion keskilämpötilaa en vielä löytänyt. Siikajoella tammikuun keskilämpötila oli -7,2 astetta.

Minulla kun on tuo tammikuun data imutettuna (745 mittausarvoa), niin äkkiä siitä laskee LibreOffice Calcilla keskiarvon: -8,57 astetta.

[tavasti]

Sijoittamalla tuulivoimaloita itärajan tuntumaan saavat nämä parhaan tuotantonsa nimenomaan länsirannikon voimaloiden minimituotannon aikaan, jolloin sähkön hinta on maksimissaan. Puolustusvoimien tutkahaittahöpötys, joka ei vaikuta länsisuomessa, eikä keskieuroopassa, aiheuttaa siis todella suuren bisneshaitan tuulivoimabisnekselle.

Se 'höpötys' liittyy ihan sellaiseen asiaan kuin venäjän raja: sitä ei ole länsisuomessa eikä keskieuroopassa. Ukrainassa on juuri havaintoesitys aiheesta mitä venäjä voi aiheuttaa. Tässä tilanteessa kun puhutaan 'Puolustusvoimien tutkahaittahöpötyksestä' niin kovasti mietityttää onko kyseessä raha vai ihanko ilman rahaa olet noin pahasti harhautunut putinin puudeliksi?

[jori]

Jos haluaa, että suomalaiset saavat edullista sähköä riittävästi on Putinin puudeli, joka istuu ruplasalkun päällä. Nyt kai pitää haluta, että energia loppuu ja hinta nousee niin korkeaksi kuin suinkin, jottei haukuta Putinistiksi.

Se kai sitten jotenkin parantaa suomalaisten puolustuskykyä, kun energiansaantiin tulee ongelmia ja hinta nousee älyttömän korkeaksi. Helmikuussa tiukentuneet venäläisiin kohdistuvat talouspakotteetkin ovat vain nostaneet ruplan kurssia. Se on nyt 57% korkemmalla kuin helmikuussa. Onko lännen poliitikotkin Putinisteja, kun tekevät tällaista.

Paikoillaan pysyvät esteet ja häiriöt on kyllä osattu häivyttää tutkakuvista jo 80-luvulla. Liekö kokonaan kadonnut 40 vuoden kehitys suomen ilmavalvonnasta. Kaiken kaikkiaan suomalaisten puolustusvoimien kannattaisi hajauttaa tutka-asemiaan ja rakentaa niitä lisää, eikä suunnitella mitään aitaa itärajalle.

t. Putinin puudeli

[ajarmala]

Helmikuussa tiukentuneet venäläisiin kohdistuvat talouspakotteetkin ovat vain nostaneet ruplan kurssia. Se on nyt 57% korkemmalla kuin helmikuussa.

Nykyinen Venäjän rupla on lähestymässä Neuvostoliiton ruplaa: vaihtokurssi on kyllä olevinaan hyvä, mutta ruplilla ei voi ostaa dollareita - ei ainakaan tuohon viralliseen kursiin. Muistan, että 70- ja 80-luvuilla ruplan kurssi oli jotain 7 markkaa, mutta mustassa pörsissä kurssi oli vain 2 markkaa ja myöhemmin allekin.

Kuvakaappaus - 2022-10-27 12-40-11.png (95.17 KiB) Katsottu 792 kertaa

Kas, tämän tietokannan vaihtokurssit alkavat vasta vuodesta 95... No, vuonna 96 viidellä ruplalla sai dollarin, nyt tarvitaan 60 eli 12 kertaa enemmän, mutta maaliskuussa kurssi oli jo 110...

[jori]

Tarkoitatko Ari, että länsi on aloittanut pakotteet 90-luvun alussa?
Jos pidetään kiinni siitä, että nämä pakotteet ovat Venäjän hyökkäyksen seurausta, ruplan kurssi on noussut myös dollariin nähden 43% sen jälkeen, kun uusimmat pakotteet aloitettiin. Sittemmin ero on hieman pienentynyt Euro-Dollari-suhteen pienenemisen takia.

Dollareita ruplalla

Eurolla dollareita

Kaupankäynnin estäminen haittaa aina molempia osapuolia, tai käytännössä ihan kaikkia. Eritoten tässä tapauksessa Suomea. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että haitta kohdistuu selvästi enemmän pakoteiden julistajaan EU+USA, ei niinkään paljon Venäjään.