Tärinäraidat

Onko mielessäsi nojapyöriin tai nojapyöräilyyn liittyvä kysymys? Haluatko kertoa kokemuksistasi? Kirjoita tänne ja saat varmasti vastauksia.
Härski
Sisällöntuottaja
Viestit: 1626
Liittynyt: 01 Syys 2014, 17:36
Paikkakunta: "satakunta"

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja Härski »

Vuosi sitten uudistui tieliikennelaki ja silloin taisi nuo sanamuodot sinne ilmaantua.

Muistaakseni "liikennepolitiikkaa" - säikeessä juuri noita samoja lauseita silloin jo pohdittiin. Hyvin epämääräisiä käsitteitä ja antaa paljon tulkinnan varaa siitä, että mikä milloinkin on haittaavaa ja milloin ei.

Mua ainakin haittaa hitosti vöhemmän ajaa fillarilla ajoradalla ja joutua silloin tällöin auton ohittamaksi, kuin pelata venöläistä rulettia kelvillä, missä et pysty yhtään ennakoimaan milloin minkäkin puskan takaa eteen ilmestyy jotain..mitävaan pikkulapsesta kuorma- autoon.

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja jori »

rutunen kirjoitti: 23 Kesä 2021, 02:24

Kuuma, ei saa nukutuksi. Luin tieliikennelakia ja tämä pisti silmään:

18 §
Tien eri osien käyttö
Ajoneuvolla on ajettava ajoradalla.

Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää tai muuta moottoritonta ajoneuvoa on kuitenkin ajettava oikeanpuoleisella pientareella.

Taajaman ulkopuolella mopoa on ajettava pientareella tai ajoradan reunalla, jos se käy haitatta päinsä.

Alle 12-vuotias saa ajaa polkupyörää jalkakäytävällä, jollei siitä aiheudu huomattavaa haittaa jalankululle.

Ajoneuvolla saa tilapäisesti ajaa muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat ja siitä ei aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.

Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle.

Eli onkos tuo lihavoitu lainosa nyt muuttunut sen muutaman vuoden takaisen rekkakolarin jälkeen?

Kyllä ne ovat siellä olleet edellisessäkin laissa. Tässä lyhyt kommenttini Velowagonerin onnettomuuden oikeuskäsittelyn hovioikeuden päätökseen 2018, jossa tietenkin sovellettiin onnettomuusaikana 2016 voimassa ollutta lakia:
viewtopic.php?p=119392#p119392

jori kirjoitti: 09 Maalis 2018, 17:15

Ovelasti hovioikeus ei ottanut kantaa siihen käräjänoikeuden virheelliseen perusteluun, että Petjan olisi pitänyt ajaa pientareella. Vetosi vain kauttarantain, että törmäyskohdalla olisi pitänyt, jottei olisi tapahtunut törmäystä. Niinpä tietenkin. Pyöräilijän syy, kun oli pyöräilemässä, siis aiheuttamassa vaaraa.

Pitää oikeudelta kysyä, onko pyöräily ylipäätään laillista, kun se tottakai aiheuttaa vaaraa. Kaikki liikenne aiheuttaa vaaraa -aina. Jos pahantahtoisesti halutaan asiaa katsoa, liikenteen vaarantamisesta voisi edellä kuvatuin perustein kirjoittaa sakon aina tavattaessa ihan kaikille liikennöijille oli kulkupeli mikä tahansa. (Toivotaan, ettei valtiovarainministeriöön kantaudu tämä)

Hovioikeus myöntää, että vaihtaminen pientareelta kaistalle ja taas takaisin on hankalaa ja jopa vaarallista, mutta edellyttää että niin tehdään. Onko se haitatonta, kuten pientareen käytön pitäisi olla, jotta velvollisuus pientareen käyttöön syntyy? :shock:

Missään ei kuitenkaan kirjallisesti huomioitu, että pientareelle ja sieltä pois vaihtaminen edellyttää kolmea raidetta liikkuvan kinnerin kolmen pyörän tärinäraidan ylitystä. Hovioikeus ei tätä mainitse, ettei joudu myöhemmin noloon asemaan päätöksensä suhteen. :twisted:

Korpit siellä toistensa sulkia taas sukivat. :evil: :evil: :evil:

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Avatar
VeloWagoner
Viestit: 38
Liittynyt: 23 Huhti 2017, 13:06

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja VeloWagoner »

En muista olenko tätä Matti Tolvasen asiantuntijalausuntoa täällä jakanut jonka hän minulle hyvän hyvyyttä kolme vuotta sitten teki mutta laitanpa uudestaan koska keskustelu käy vielä siitä. Matti Tolvanen on rikosoikeuden professori ja kirjoitti tohtoriksi nimenomaan tieliikennerikoksista. Tämä lausunto oli kirjoitettu avukseni päästä käsittelemään tapausta korkeimmassa oikeusasteessa.

"Asiantuntijalausunto:

Polkupyöräilijän paikka tiellä ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen

23.4.2018

Lausunto liittyy asiaan Turun HO 1.3.2018

R 17/810

Lausunnon kohde

Otan lausunnossa kantaa siihen, miten tieliikennelain säännöstä polkupyöräilijän paikasta tiellä tulisi tulkita ja tulkinnan vaikutuksesta rikosvastuuseen. Otan kantaa myös siihen, olisiko tähän tulkintakysymykseen perusteltua hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Näyttökysymyksiin en ota kantaa.

Säännös ja sen tulkinta

Polkupyöräilijän paikasta tiellä on säädetty tieliikennelain 8 §:n 1 momentissa. Sen mukaan ajoneuvoja on kuljetettava ajoradalla. Jos tien oikealla puolella on piennar, jolla ajo käy haitatta päinsä, polkupyörää ja muuta moottoritonta ajoneuvoa sekä mopoa on kuitenkin kuljetettava pientareella.

Säännöksen soveltamisessa on olennaista se, mikä merkitys sanoille ”ajo käy haitatta päinsä” annetaan. Tulkinnan kaksi ääripäätä ovat: a) ajaminen ajoradalla on sallittua vain, jos pientareella ajaminen on mahdotonta ja b) ajaminen pientareella tuntuu pyöräilijästä epämukavalta. Selvää on, ettei ensin mainittu tulkintavaihtoehto ole edes säännöksen sanamuotoon mahdutettavissa. Hylkään siten tämän tulkintavaihtoehdon. Myös toinen tässä mainittu tulkintavaihtoehto on ongelmallinen, koska haittaa tulee arvioida objektiivisesti. Liikennesääntöjen tulee olla kaikille samat, eikä tienkäyttäjän mieltymyksille tule antaa tulkinnassa sijaa.

Realistinen tulkintavaihtoehto löytyy äsken mainittujen ääripäiden välistä. Haitta voi ilmetä siten, että ajaminen pientareella on suorastaan vaarallista pientareen kapeuden tai huonon kunnon vuoksi. Haittaa pitää arvioida tapauskohtaisesti. Pientare voi olla ajoon soveltuva kesäkelillä päivällä, mutta turvalliseen liikkumiseen soveltumaton talvella tai pimeän aikana. Varteenotettava turvallisuusriski on laissa tarkoitettua haittaa, joka oikeuttaa kuljettamaan polkupyörää pientareen sijaan ajoradalla. 

Säännöstä on perusteltua tulkita niin, että haitta voi ilmetä muutoinkin kuin suorastaan turvallisuusriskinä. Etenemisen hidastuminen on laissa tarkoitettua haittaa, koska haitan käsitettä ei ole säännöksessä kytketty vain turvallisuuteen. Minkä asteinen kulun hidastuminen on tulkittava haitaksi, jää tapauskohtaisen lain soveltamisen varaan. Tässä arvioinnissa merkitystä on muun muassa sillä, miten pitkä matka pyöräilijän olisi pientareella ajettava ja mikä olisi hänelle siitä aiheutuva ajan menetys. 

Säännöksen tulkinnassa on otettava huomioon myös se, onko polkupyöräilijän kulku ajoradalla ennakoitavissa. Tässä on kysymys ennen kaikkea ajoradalla ajamisen vaikutus RL 23 luvun 1 §:n tulkintaan. Kun kysymys on pimeässä tai hämärässä ajamisesta, on tietysti lähdettävä siitä, että polkupyörän varustus on lainmukainen. Polkupyörässä täytyy olla ajoneuvolain 25 §:ssä säädetyllä tavalla tarpeelliset valaisimet ja heijastimet. Näistä seikoista on määrätty yksityiskohtaisemmin Trafin määräyksellä (TRAFI/20118/03.04.03.00/2016, kohdat 5.2. ja 5.3.).  Jos polkupyörän varustus täyttyy tämän määräyksen vaatimukset, polkupyöräily pimeälläkin on sallittua ja pyöräilijä voi perustellusti olettaa muiden tienkäyttäjien ottavan lukuun sen, että liikenteessä voi olla myös polkupyöräilijöitä. 

Tulkinnassa on relevantti myös TLL 30 §, jossa on säädetty varovaisuusvelvollisuudesta kevyttä liikennettä kohtaan. Pykälän mukaan ajoneuvon kuljettajan on kohdatessaan tai ohittaessaan muun muassa polkupyöräilijän annettava tälle ajoneuvon koko ja nopeus huomioon ottaen turvallinen paikka tiellä. Velvollisuus turvallisen tilan antamiseen koskee erityisesti moottoriajoneuvon kuljettajia. Tieliikennelain 23 §:n 1 momentti puolestaan korostaa tilannenopeuden merkitystä ja ajo-olosuhteiden huomioon ottamista. Jos näkyvyys on pimeän takia heikko, ajoneuvon nopeutta on alennettava niin, että kuljettaja kykenee hallitsemaan ajoneuvonsa kaikissa ennakoitavissa olevissa tilanteissa. Jos polkupyöräilijä ilmestyy kuljettajalle ”yllättäen” eteen, kuljettajan on katsottava laiminlyöneen sovittaa ajoneuvonsa nopeus TLL 23 §:n 1 momentissa säädetyn mukaiseksi.

Hovioikeuden tuomiossa on ihmetystä herättävällä tavalla otettu arvioitavaksi myös tieliikennelain 8 §:n 3 momentti, joka ei ole tässä tapauksessa lainkaan relevantti. Momentti tulisi sovellettavaksi tapauksessa, jossa pientareella ajo kävisi haitatta päinsä, mutta pientareella olevan tilapäisen esteen takia pyöräilijä olisi pakotettu siirtymään pientareelta ajoradalle. Momentti ei sen sijaan sovellu lainkaan tapaukseen, jossa pyörää kuljetetaan koko ajan ajoradalla siksi, ettei pientareella ajaminen käy haitatta päinsä. Tämän momentin ottaminen mukaan tapauksen arviointiin hämärtää sitä, että ensi sijassa tapaus on ratkaistava TLL 8 §:n 1 momentin tulkinnalla. Pykälän 3 momentti koskee kaikkia ajoneuvon kuljettajia, se on siis yleinen poikkeussäännös verrattuna pykälän 1 momenttiin.

Tieliikennelain 8 §:n 1 momentin soveltaminen ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen

Liikenneturvallisuuden vaarantamiseen syyllistyy tienkäyttäjä, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä siten, että se on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisten turvallisuudelle (RL 23:1). Huolellisuusvelvollisuus liikenteessä määritellään liikennesäännöillä. Liikennesääntöjen mukaan toimiva ei syyllisty rikokseen, koska hän ei riko rikosvastuun edellytyksenä olevaa huolellisuusvelvollisuutta.  Jos pyöräilijällä tulkitaan olleen oikeus kuljettaa pyörää ajoradalla ja jos pyörän varustus on ajoneuvolain 25 §:n ja sitä täsmentävän Trafin määräyksen mukainen, pyöräilijä ei ole tahallaan tai huolimattomuuttaan rikkonut tieliikennelakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.

Rikosvastuu ei sitä paitsi perustu pelkästään objektiiviseen arvioon siitä, oliko liikennesääntöjä noudatettu. Pitää myös kysyä, oliko sääntöjen rikkomisesta epäillyllä mahdollisuus toimia tapauksessa toisin. Jos pyöräilijä turvallisinta pyörän kuljettamisen tapaa punnitessaan päätyy pitämään turvallisimpana ajoradalla ajamista, hänet voidaan vapauttaa rikosvastuusta myös subjektiivisella perusteella. Näin siitä huolimatta, että jälkikäteisarvioinnissa tuomioistuin päätyisi haitan tulkinnassa toiseen käsitykseen kuin pyöräilijä. Huolimattomuutta pitää arvioida sen tiedon perusteella, joka rikoksesta epäillyllä oli ennen vahinkotapahtumaa. On kysyttävä, oliko pyöräilijän toiminta sellaisena kuin se näyttäytyi hänen käytettävissään olevan tiedon ja taidon perusteella pyöräilijälle ennen vahinkotapahtumaa, omiaan aiheuttamaan laissa tarkoitettua vaaraa. Jos vastaus tähän kysymykseen on kielteinen, syyte pitää hylätä. Ankara, syyllisyydestä riippumaton rikosvastuu ei kuulu suomalaiseen oikeusjärjestelmään. On myös muistettava, että liikennerikoksiinkin sovelletaan tuomitsemiskynnystä, jonka mukaan syyttäjän pitää näyttää syyte toteen niin, ettei syyllisyydestä jää varteenotettavaa epäilyä. 

Ennakkoratkaisun tarve

Nyt puheena olevasta tulkintaongelmasta ei ole KKO:n ennakkoratkaisua. Ongelmaa on käsitelty oikeuskirjallisuudessa sangen suppeasti (esimerkiksi teoksessa Tolvanen, 2018, Tieliikenteen käsikirja lähinnä säännöksen sanamuoto toistaen). Ennakkoratkaisun tarve on kuitenkin ilmeinen, koska pyöräily on lisääntymässä muun muassa siksi, että pyöräilyä helpottavat sähköavusteiset polkupyörät ovat yleistymässä. Voi olettaa, että juuri näillä uusilla pyöräsovelluksilla tullaan liikkumaan moottoriajoneuvoliikenteen joukossa ja myös pimeällä. Olisi sen takia ensiarvoisen tärkeää saada KKO:n arvovaltainen tulkinta siihen, miten termiä ”ajo haitatta päinsä” tulisi tulkita RL 23 luvun 1 §:n kontekstissa.

Matti Tolvanen

OTT, rikos- ja prosessioikeuden professori

Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos

Kirjallisuutta:

Matti Tolvanen: Tieliikennerikokset (1999), Tieliikennerikokset ja kriminaalipolitiikka (1999), Tieliikenteen käsikirja (2018), Liikennerikokset teoksessa Keskeiset rikokset (2014)

Jussi Tapani–Matti Tolvanen: Rikosoikeuden yleinen osa, Vastuuoppi (2013)

Reino Ellilä: Uusittu liikennerikosoikeus (1974)

Ari-Matti Nuutila: Rikosoikeudellinen huolimattomuus (1996)

Dan Frände: Yleinen rikosoikeus (2012)"

Avatar
PW
KOM
Viestit: 17765
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja PW »

Oliko vielä mahollista saada yliajotapaus korkeimmanoikeuden käsittelyyn?

Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

Avatar
Wacky
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 3839
Liittynyt: 14 Heinä 2010, 12:38
Paikkakunta: Helsinki, Vesala

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja Wacky »

PW kirjoitti: 25 Heinä 2021, 13:34

Oliko vielä mahollista saada yliajotapaus korkeimmanoikeuden käsittelyyn?

Kyseinen tapaus on loppuunkäsitelty, eli ei.

TMS
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 959
Liittynyt: 17 Kesä 2008, 09:34
Paikkakunta: Kirkkonummi

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja TMS »

Tuo asiantuntijalausuntohan on mielestäni erittäin hyvä, ja kuten siinä sanottiinkin niin olisi kyllä korkein oikeus saanut ottaa kantaa tähän pientareen käyttämiseen kun lain sanamuoto on hyvin monitulkintainen. Ilmeisesti asiaa ei kuitenkaan pidetty niin yhteiskunnallisesti merkittävänä että käsittelylle olisi ollut tarvetta. Kai tämä siitä kertoo ettei pyöräilyä edelleenkään pidetä oikeana liikennemuotona.

Avatar
smilodon
Viestit: 128
Liittynyt: 15 Huhti 2015, 17:15
Paikkakunta: Lahti

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja smilodon »

Laitilassa on 14.8. mielenilmaus pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden puolesta. Tämä tiehän jossa kuorma-autoilija jyräsi 14-vuotiaan, on hengenvaarallinen tärinäraidoilla pilattuine kapeine pientareineen.

https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/20 ... -puolesta/

Liitteet
Screenshot_20220809_112023.jpg

Sahi

Avatar
smilodon
Viestit: 128
Liittynyt: 15 Huhti 2015, 17:15
Paikkakunta: Lahti

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja smilodon »

Mielenilmauksessa oli n. 150 osallistujaa. Pääsin vetämään ensimmäistä 10 hengen joukkoa kun poljettiin Kodjalasta takaisin Kalantiin. Oli siellä ainakin paikallislehden toimittaja, minua ei haastatellut. Moni osallistujista tuli kyselemään kinneristä.

Liitteet
pyörämarssi.jpg

Sahi

Avatar
trike76
Viestit: 190
Liittynyt: 21 Helmi 2019, 17:36
Paikkakunta: Vehmaa Varsinais-Suomi
Viesti:

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja trike76 »

smilodon kirjoitti: 09 Elo 2022, 11:30

Laitilassa on 14.8. mielenilmaus pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden puolesta. Tämä tiehän jossa kuorma-autoilija jyräsi 14-vuotiaan, on hengenvaarallinen tärinäraidoilla pilattuine kapeine pientareineen.

https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/20 ... -puolesta/

Paikallislehdessä oli nyt tälle tielle oikein luvassa toimenpiteitä, pyöräilijän näkökulmasta kylläkin melko vähäisiä.

  • Tärinäraita kokeilu loppuu tällä tieosuudella, saa nähdä koska oikeasti poistuvat
  • Lisäksi kyseisen kohdan 100 kilometrin kesänopeusrajoitus poistuu ja muuttuu ympärivuotisesti 80km/h

Siinä merkittävimmät lyhyen aikavälin toimenpiteet.

AZUB, ICE, HASE, HP Velotechnik, VeloMotion ja Toxy nojapyörien edustus ja maahantuonti
http://www.nojabike.com/
https://www.facebook.com/nojabike/
https://www.youtube.com/@nojapyorapintelioy1442
Ginkgo-Veloteile osien ja tarvikkeiden edustus

Avatar
PW
KOM
Viestit: 17765
Liittynyt: 09 Touko 2009, 21:22
Paikkakunta: Imatra

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja PW »

Pyöräliitto vastasi fasebookissa tärinäraitakommenttiini, että Väylävirasto on heidän välisissä keskusteluissa luvannut, ettei tärinäraitoja enää tehdä.

Petri

Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.

jori
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 13787
Liittynyt: 15 Syys 2006, 19:00
Paikkakunta: Tampere, Petsamo

Re: Tärinäraidat

Viesti Kirjoittaja jori »

PW kirjoitti: 26 Syys 2022, 11:21

Pyöräliitto vastasi fasebookissa tärinäraitakommenttiini, että Väylävirasto on heidän välisissä keskusteluissa luvannut, ettei tärinäraitoja enää tehdä.

Kun tämä ketju avattiin 11 vuotta sitten, olivat tärinäraidat vain kokeiluja siellä täällä. Nojapyöräilijät huomasivat tärinäraitojen vaarat heti ja niistä keskusteltiin kiivaasti heti ketjun ensimmäisellä sivulla.

Väylävirasto (silloin Liikennevirasto) oli tuolloin päättänyt aloittaa tärinäraitojen rakentamisen. Se perusteli päätöstään kokeilujen perusteella tehdyn tutkimuksen johtopäätöstekstillä, vaikka saman tutkimuksen varsinaiset tulokset olivat johtopäätöstekstin kanssa ristiriidassa. Väylävirasto päätyi tekemään tärinäraitoja käytännössä kaikkialle, minne vain mitenkään sellaisia sai mahdutettua.

Muutaman viime vuoden aikana on tärinäraitarakentaminen järkevöitynyt ja tärinäraitojen määrät ja sijoittelut olleen jo järkevämpiä ja vähemmän haitallisia. Hyödyllisiä ne ovat olleet vain rakennusurakoitsijoille, jotka niitä teihin jyrsivät.

Nyt 11 vuoden ja useamman suoraan tärinäraidoista johtuneen pyöräilijän kuoleman jälkeen ovat sitten tulleet siihen johtopäätökseen, että alkuperäinen tutkimus, jonka perusteella tärinäraidat päätettiin rakentaa oli oikeassa, vain sen johtopäätösosa väärässä. "Pientareen puolen tärinäraidat lisäävät myös sivullisille vaarallisia suistumisia vastakkaisen kaistan yli tien vasemmalle puolelle", kuten tutkimus osoitti jo kokeilun aikana kaksitoista vuotta sitten, puhumattakaan niistä onnettomuustyypeistä, joita ei huomioitu tutkimuksessa, mutta jotka nyt ovat nousseet esiin.

Nyt on osoittautunut myös keskiviivan tärinäraita vaaralliseksi, varsinkin yhdessä pientareen tärinäraidan kanssa. Autoilijat eivät halua ylittää keskiviivan tärinäraitaa ohittaessaan, piennarta tai tien laitaa liikkuvaa liikennettä, vaan ajavat omaa kaistaansa vaarallisen läheltä ohitettaviaan, jotka taiteilevat tärinäraidan molemmin puolin sen mukaan onko tärinäraidan pientareen puolella mahdollista ajaa vai ei.

Onnettomuustyyppejä on siis ilmaantunut paljon lisää alkuperäisessä tutkimuksessa käsiteltyjen lisäksi. Tutkimus rajattiin vain suistumisonnettomuuksiin. Tästä syystä Liikennevirasto on päätynyt tekemään sen, joka oli jo ensimmäisen tutkimuksen tuloksissa selvästi näkyvissä, vaikka tutkija itse oli kirjoittanut tutkimuksensa johtopäätösosaan omien tulostensa vastaisen lausunnon, jonka perusteella tuo kymmenen vuoden idioottimaisuus toteutettiin.

Liikennevirasto halusi tutkimuksesta tuloksen, joka oikeutti tärinäraitojen rakentelun ja sen sai, vaikka tutkimuksen tulokset kertoivat päinvastaista. Oliko tämä huolimattomuutta, vai määrätietoista tutkimuksen manipulointia, sitä on vaikea selvittää, mutta joka tapauksessa korruptiota se oli. Tiede ei ohjannut hallinnon päätöksiä, vaan pikemminkin päinvastoin. -Eikä ole ainoa tapaus. :evil:

PS. Väylävirasto oli 2010-2018 Liikennevirasto, eikä vanhat linkit mm. tuohon tutkimukseen toimi. Nimeä ja organisaatiorakennetta muuttamalla jäljet vanhoihin synteihin katoavat. Ehkä juuri siksi tällaiset julkiset, paljon rahaa käyttävät, instanssit vaihtavat nimiään niin usein.

Jori

On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma

Vastaa Viestiin