Niskatuen teko on helppoa. Tällien vastaanotto millä tahansa nojapyörällä on masokismia, lukkopolkimet mahdollistaa polkimesta työntämisen ilman lipeämisriskiä, jolloin jalkojen ja hartioiden varassa peffa ilmassa polvet joustavat kuten pystärissä peffan satulasta nostaessa. Ilmainen iskunvaimennus. Ajan täysjousitetussa pyörässä ja ei satu hartioihin, kun polvet joustavat.
Toimitusaika voi olla ongelma, kun yleensä pyörillä on odotusaika. Myyvät niin tiheässä ja varastoa on niin vähän, että usrimmiten kai tuote tulee tehtaalta Englannista, kun tehdas ehtii tehdä pyörän.
Viperiä "ajoin" Tukholman liikkeen varastossa 10 cm. Syvään pitää kyykätä penkkiin päästessä ja noustessa. Varmasti auttaa tuulta vastaan noin matalalla istuminen. Penkki oli kooltaan mukava ja hyvin muotoiltu 171 cm pitkälle. Ohjaustangot osuvat äkkiä reisiin tämänkokoisella, joten kääntösäde on aika suuri. Ei ihanteellista 90 asteen tiukoissa mutkissa kaupungissa. Kannattaa setviä kääntösäde ja en ole löytänyt sitä valmistajan sivuilta ja firman pyörittäjä ei ollut paikalla, joten ei voinut kysyä.
Pyörässäni jousituksesta huolimatta tai siitä johtuen heh nokka pomppaa ylös joissain katukiveyksissä. 20" 40mm leveä eturengas.
Mukavuuden tunne ajamisessa on aivan ylivoimainen pystäriin verrattuna ja niin kauan kuin navigointi katukivien ja muiden esteiden ohi ei ole ongelma, on rentous ja ergonomia parempaa kuin kaksipyöräisellä nojapyörällä. No brainer oli ensituntuma hipparion jalkaohjattuun pyörään, jota huhujen mukaan jalkaohjauksesta pelkäsin ja ihan höpönlöpöä oli trikessä pelot. Sikahelpolta tuntui tasamaalla ajo. Käsin ohjattu trike on vielä helpompi ohjata.
Hasea olen kuullut säilytettävän takarenkaiden ja penkin selkämyksen varassa pystyssä. Eikö penkissä ole vahvike tätä varten? Muistaisin sellaista lukeneeni.
Huollosta perusasiat ovat aika helppoja ja netistä löytyy ohjeita myös kotimaisella. Täältä saa vinkkejä myös.