Nojapyöräfoorumi

ajou kirjoitti: ↑21 Helmi 2021, 21:01

...Tuosta sisämelusta on kyllä tuolla rakenteella todella vaikea päästä eroon.
Minulla on Arcuksen 1. versiossa käytössä n. 5 mm vaimentava vaahtomuovi koko takakopassa. Auttaa, mutta kolina on etenkin talvella silti melkoinen. Kesällä tasaisella asfaltilla meno sen sijaan on todella nautinnollista.

Täysin eroon ei varmasti pääsekään, kunhan saisi edes vähän pienemmäksi... Selkeitä isoja kolinapaikkoja on jokunen, niitä korjailemalla saanee jo muutosta parempaan.

Jos sähköjä alkaa vaihtaa tehokkaampiin, niin kannattanee samalla luopua ketjuvälityksestä -> yksi huoltokohde vähemmän.
Tarkoittaisi toispuoleisella akselilla varustettua napamoottorikiekkoa.
Tulee lisää jousittamatonta massaa, mutta kai sen sietää tällaisessa urbaanivehkeessä.

Netistä osui silmiin tällaiset napamoottorit (36 V 750 W sekä 48 V 1000 W):
https://www.leafbike.com/products/diy-b ... -1004.html
https://www.leafbike.com/products/diy-b ... -1002.html
Mistähän Euroopan putiikista mahtaisi löytyä vastaavia?
Tuollaisen voisi saada sopimaan nykyisen korin sisään, toisin kuin normaalin napamoottorin molemminpuolisella kiinnityksellä.

EDIT: Pediliossa näkyi olevan tuollainen napamoottori:
viewtopic.php?f=25&t=6719

Upea ilmestys.

Mikäs tuossa sähkövedossa on kuormittamaton nopeus. Laita nopeusmittari sähköllä vetävään pyörään ja aja pyörä ilmassa referenssinopeus. Tämän nopeuden ei kannata olla kovin paljon korkeampi kuin ajattelemasi korkein ajonopeus normaaliajossa. Näyttäisi siltä, että olet valinnut välityssuhteen nopeuttavaksi. TÄmä nostaa moottorin ottamaa virtaa vasrsinkin huonoissa (lumisissa) olosuhteissa. Hitaampi nimellisnopeus nostaa hyötysuhdetta ja parantaa moottorinohjaimen kykyä vastata pahoihin olosuhteisiin lopettamatta vääntöä kesken. Itse valitsisin sähköavun nimellisnopeudeksi enintään 30 km/h.

jori kirjoitti:

Upea ilmestys.

Mikäs tuossa sähkövedossa on kuormittamaton nopeus. Laita nopeusmittari sähköllä vetävään pyörään ja aja pyörä ilmassa referenssinopeus. Tämän nopeuden ei kannata olla kovin paljon korkeampi kuin ajattelemasi korkein ajonopeus normaaliajossa. Näyttäisi siltä, että olet valinnut välityssuhteen nopeuttavaksi. TÄmä nostaa moottorin ottamaa virtaa vasrsinkin huonoissa (lumisissa) olosuhteissa. Hitaampi nimellisnopeus nostaa hyötysuhdetta ja parantaa moottorinohjaimen kykyä vastata pahoihin olosuhteisiin lopettamatta vääntöä kesken. Itse valitsisin sähköavun nimellisnopeudeksi enintään 30 km/h.

Enpä ole kokeillut, kuinka lujaa pyörii ilman rajoitusta, tuossa ollut kaiken aikaa 25 km/h raja päällä...
Jos rajoittamaton nopeus (ilman kuormaa) on esim. yli 30 km/h, niin nopeuden voisi säätää takaketjupyörän koolla alemmaksi -> lisää vääntöä.

Moottorissa on nyt 36-hampainen ketjupyörä, eikä siihen pienempi mahdu. Takapyörässä 32-hampainen, jolloin lopputulos vastaa 26” kiekkoa. 36-hampainenkin mahtuu taakse vielä jarrun kanssa, siitä isommat tarkoittaa jarrun poistoa. Ei sekään poissuljettu vaihtoehto, jäisihän kuitenkin kolmeen pyörään jarrut...


lisäsin selventävät kuvat -jori

Eikö tuota moottoria sais sen verran siirrettyä, että levyjarrukiinnikkeeseen sais paljon pienemmän rattaan, esim 18 piikkinen?
Todennäköisesti se moottori pyörii rajoittamatta silloinkin ainakin tarpeeksi.
Ota asetuksista pas tunnistin pois päältä -ainakin nyt testien ajaksi- peukkukaasulla on mukavampi fiilistellä koeajotunnelmaa.

Mulla oli Räntiksessä pas päällä, mutta peukkukaasu ohitti poljintunnistimen, niin pahassa paikassa voi tyrkätä urut auki.

tm kirjoitti: ↑21 Helmi 2021, 20:09

• epätasaisella alustalla infernaalinen räminä ja kolina: kori hyppii kannakkeissaan, tuulilasi ja sivulasien alareunat tärisee
• kori veltto, pitäisi ehkä yrittää jäykistää: toisaalta joustosta ei sinällään isompaa haittaa, jos ei meluaisi...

Suosittelen kinnereiden äänenvaimennukseen:

• Avosoluista vaahtomuovia (imee ääntä myös ilmasta)
  (polyeetteri kestää vettä paremmin kuin polyesteri)
  tai jos pitää olla vettymätön,
  Umpisoluista polyeteeniä, kuten telttapatjoissa ja 1CV:n lokasuojissa.
• Koko takapinnaltaan korilevyihin kiinnitettynä (imee värinää korilevyistä)
  tarraliimataustalla tai liimattuna, ei vain liimaraidoilla, koska irrallinen kevyt vaahto ei vaimenna vaan värisee vapaasti ilmaäänen mukana.
  (tarraliimalla on tapana jyrkästi taivutettuna irrota helteessä ja sitten siihen pitää lisätä kontaktiliimaa tms.)
• Mahdollisimman paksua, >10 mm (vastustaa pintalevyjen taipuilua, joka tuottaa korin melun)
• Mahdollisimman kovaa mutta keveää vaahtoa (jarruttaa korilevyn värinää enemmän kuin lisää tärisevää massaa)
  Jos vaahto on liian joustavaa, matala jylinä jää kuulumaan. Jos vaahto on liian kovaa (polystyreeni, polypropeeni), soran rapina jää kuulumaan.
  Tiheydet >n.30 g/l
• Pehmeällä pintakalvolla (helppo pyyhkiä puhtaaksi)
  (kova kiiltävä kalvo ritisee taipuillessaan)
• Tilaa levy ilman reunojen leikkausta suoriksi, koska pintakalvon liikareunat ovat hyödyllisiä korin verhoilun reunoissa ja saumoissa.

Meluton tekee sellaista, pintakalvot ainakin valkoisena ja mustana, myös umpisoluisena.

kuvassa raskaan puoleinen vaahtorouhepuristelevy

Tällainen ilman raskasta heijastin-resonaattori-välikerrosta:

Tampereen vaahtomuovi:

Mahtava.

Tälleen tiukan design osaston kantana kerron että NOKKA EI TARVITSE mitään lisää. Simppeli on uskomattoman tyylikäs!!

tm kirjoitti:

Enpä ole kokeillut, kuinka lujaa pyörii ilman rajoitusta, tuossa ollut kaiken aikaa 25 km/h raja päällä...
Jos rajoittamaton nopeus (ilman kuormaa) on esim. yli 30 km/h, niin nopeuden voisi säätää takaketjupyörän koolla alemmaksi -> lisää vääntöä.

Moottorissa on nyt 36-hampainen ketjupyörä, eikä siihen pienempi mahdu. Takapyörässä 32-hampainen, jolloin lopputulos vastaa 26” kiekkoa. 36-hampainenkin mahtuu taakse vielä jarrun kanssa, siitä isommat tarkoittaa jarrun poistoa. Ei sekään poissuljettu vaihtoehto, jäisihän kuitenkin kolmeen pyörään jarrut...

No nyt sekin on mitattu: takarengas ilmaan kakkosnelosen varaan, ja sähkösetistä maksiminopeuden rajoitus pois hidastamasta. Nopeusmittari näytti takapyörältä lukemaa 33 km/h.

Jos takarattaan vaihtaisi 32 -> 36-hampaiseksi, niin lukema olisi n. 29 km/h. Ja jos vetäisi vähän överiksi, niin vaihtaisi taakse 42-hampaisen, tosin silloin jarrusatula pitäisi irrotella pois.

Jännitteenlisääjän (step-up converter, joka on akun ja moottorinsäätimen välissä) asetus näkyy olevan nyt 43,8 V. Jos sitä ruuvaisi vielä parisen volttia isommalle, niin moottoriin saisi aavistuksen lisää kierroksia kompensoimaan tuota lyhyttä välitystä (etu 36, taka 42). Siinä olisi vääntävin yhdistelmä nykyiselle sähkösysteemille niin, että maksiminopeuden saisi 25 km/h tuntumaan. Jos tuokin tuntuisi vielä vaisulta, niin sitten ei auttaisi muu kuin suunnata moottorikaupoille...

Pastori kirjoitti:

Mahtava.

Tälleen tiukan design osaston kantana kerron että NOKKA EI TARVITSE mitään lisää. Simppeli on uskomattoman tyylikäs!!

Kiitos, uskon tiukkaa design-osastoa... ainakin seuraavan parin viikon ajan .

Tehdastehdas kirjoitti: ↑22 Helmi 2021, 15:56

tm kirjoitti: ↑21 Helmi 2021, 20:09

• epätasaisella alustalla infernaalinen räminä ja kolina: kori hyppii kannakkeissaan, tuulilasi ja sivulasien alareunat tärisee
• kori veltto, pitäisi ehkä yrittää jäykistää: toisaalta joustosta ei sinällään isompaa haittaa, jos ei meluaisi...

Suosittelen kinnereiden äänenvaimennukseen:

• Avosoluista vaahtomuovia (imee ääntä myös ilmasta)
  (polyeetteri kestää vettä paremmin kuin polyesteri)
  tai jos pitää olla vettymätön,
  Umpisoluista polyeteeniä, kuten telttapatjoissa ja 1CV:n lokasuojissa.
• Koko takapinnaltaan korilevyihin kiinnitettynä (imee värinää korilevyistä)
  tarraliimataustalla tai liimattuna, ei vain liimaraidoilla, koska irrallinen kevyt vaahto ei vaimenna vaan värisee vapaasti ilmaäänen mukana.
  (tarraliimalla on tapana jyrkästi taivutettuna irrota helteessä ja sitten siihen pitää lisätä kontaktiliimaa tms.)
• Mahdollisimman paksua, >10 mm (vastustaa pintalevyjen taipuilua, joka tuottaa korin melun)
• Mahdollisimman kovaa mutta keveää vaahtoa (jarruttaa korilevyn värinää enemmän kuin lisää tärisevää massaa)
  Jos vaahto on liian joustavaa, matala jylinä jää kuulumaan. Jos vaahto on liian kovaa (polystyreeni, polypropeeni), soran rapina jää kuulumaan.
  Tiheydet >n.30 g/l
• Pehmeällä pintakalvolla (helppo pyyhkiä puhtaaksi)
  (kova kiiltävä kalvo ritisee taipuillessaan)
• Tilaa levy ilman reunojen leikkausta suoriksi, koska pintakalvon liikareunat ovat hyödyllisiä korin verhoilun reunoissa ja saumoissa....

Kiitokset näistä vinkeistä, jotain korin sisäpintaan tarvii liimailla.
Avosoluista voisin harkita kattoon ja "konepellin" sisäpintaan ym. "kuivempiin" paikkoihin. Muualle umpisoluista.

Vilijami kirjoitti: ↑22 Helmi 2021, 13:42

Eikö tuota moottoria sais sen verran siirrettyä, että levyjarrukiinnikkeeseen sais paljon pienemmän rattaan, esim 18 piikkinen?
Todennäköisesti se moottori pyörii rajoittamatta silloinkin ainakin tarpeeksi.
Ota asetuksista pas tunnistin pois päältä -ainakin nyt testien ajaksi- peukkukaasulla on mukavampi fiilistellä koeajotunnelmaa.

Mulla oli Räntiksessä pas päällä, mutta peukkukaasu ohitti poljintunnistimen, niin pahassa paikassa voi tyrkätä urut auki.

Jos moottori olisi mahtunut noin, niin olisin sen toki niin laittanutkin. Vaan kun ei. Moottori tulisi reilusti kyljestä ulos.

Peukkukaasu on kytkettynä, muttei käytössä viime koeajossa. Tarvinnee viritellä lattialta jonnekin paremmin käsille...

Takakiekon ketjupyörä vaihtoon: 42/32=1,3-kertainen vääntömomentti.
Jännityksellä odotan, miltä tuntuu...

tm kirjoitti: ↑30 Huhti 2019, 22:51

Lisää kikkareita askarreltu. Sähköavun takarattaalle (ketjupyörälle) väkästelin kiinnityslevyn, sekä takajarrulevyille väliholkkeja.
Huomenna jos saisi aikaiseksi kiinnityskorvakkeet takajarrusatuloille.

Jos ihmettelette takajarrulevyjen laittamista öljyisten ketjujen viereen, niin jarrulevyjen suojaksi on tulossa muovilevyt. Muotoilu vähän vielä auki, vajaan millin paksuisesta polykarbonaattilevystä ajattelin.

kuva1.jpg
kuva2.jpg
kuva3.jpg
kuva4.jpg
kuva5.jpg
kuva6.jpg

Pystyisikö kuppimaisella kiinnityslevyllä siirtämään ketjupyörän sijaintia pinnoihin päin niin paljon, että suurempikin ratas ketjuineen ohittaisi jarrusatulan?

Eipä tulleet kuvat näkyviin, mutta tarkoitin 30.4.2019 viestin kuva nro 6, jossa näkyy jarrulevyn ja ketjurattaan asema pinnoihin ja pystytankoon nähden.

MM kirjoitti: ↑24 Helmi 2021, 10:15

tm kirjoitti: ↑30 Huhti 2019, 22:51

Lisää kikkareita askarreltu. Sähköavun takarattaalle (ketjupyörälle) väkästelin kiinnityslevyn, sekä takajarrulevyille väliholkkeja.
Huomenna jos saisi aikaiseksi kiinnityskorvakkeet takajarrusatuloille.

Jos ihmettelette takajarrulevyjen laittamista öljyisten ketjujen viereen, niin jarrulevyjen suojaksi on tulossa muovilevyt. Muotoilu vähän vielä auki, vajaan millin paksuisesta polykarbonaattilevystä ajattelin.

kuva1.jpg
kuva2.jpg
kuva3.jpg
kuva4.jpg
kuva5.jpg
kuva6.jpg

Pystyisikö kuppimaisella kiinnityslevyllä siirtämään ketjupyörän sijaintia pinnoihin päin niin paljon, että suurempikin ratas ketjuineen ohittaisi jarrusatulan?

Eipä tulleet kuvat näkyviin, mutta tarkoitin 30.4.2019 viestin kuva nro 6, jossa näkyy jarrulevyn ja ketjurattaan asema pinnoihin ja pystytankoon nähden.

Eikös Teppo juurikin tehnyt niin asentamalla tuon 42-piikkisen tuon aiemman 32-piikkisen kylkeen.

Ymmärsin tuon kuvan niin, että siinä mallattiin vain rattaan kokoa eikä ratas ole kiinnitetty. Isompi ratas on kiinnityslevyn väärällä puolella offsetin siirtoa ajatellen Mutta tekijähän sen osaa selvittää.