Matalaa yrittämään

[irakas]

Ohjaustangoksi ajattelin seuraavaksi kokeilla semmosta leveemmän mallista jos sillä pääsis paremmin vetämään mäet, siis sais tukea tiukkoihin paikkoihin. Tuommosella kapeella jossa kädet on sylissä ei muuta tekoa ole kuin ohjaus.

Sanoisin päinvastoin: ei sunkaan mäkiä ohjaustangosta vetämällä ylös pääse - kädet ja olkapäät sellaisessa vaan kipeytyvät. Oikeasti: kädet rentoina ja turhia puristamatta, mutta kuitenkin sen verran, että tiellä pysyy. Ja poljentaan tukivastusta otetaan tietenkin penkistä. Pyöräilyssähän ei juuri voimaa tarvita - sitä varten fillareissa on vaihteet: pientä silmään ja kadenssia ylös, niin kyllä ne mäet sillä taittuvat kunhan jalat tottuvat uusiin vaatimuksiin.

Tästä asiasta on vedetty köyttä kautta aikain. Minä en voi ymmärtää väitettä, ettei ohjaustangosta ole apua vastamäessä. Eikä olekaan yläohjauksessa, mutta alaohjauksen yksi erinomaisia etuja on, että tiukassa paikassa voi ponnistaa selkänojan lisäksi koko vartalolla ottamalla ojennetuin käsin tukea ohjaustangosta. Tasamailla ajellessa ei tällaista mahdollisuutta tarvita, mutta jyrkät mäet eivät tahdo nousta ilman tätä mahdollisuutta.

Pyöräily tahtoo olla siinä suhteessa yksipuolista liikuntaa, kun siinä käytetään pääasiassa vain jalkoja. Alaohjauksessa, kun ottaa mukaan vartalon ja kädet, vahvistuvat nekin.

Sakari

[PW]

Yksilöllistä se varmaan on kuka mitenkin mäet pinnistää ja kuka tykkää mistäkin. Mie en osaa vielä ottaa kantaa mikä on paras, luultavasti sitä vaan hakee jotain tekemistä myös käsille ja koko ylävartalolle jäänteenä pystypyöräilystä.
Päiväpäivältä menee ylämäet paremmin.
Voihan sitä kokeilla muitakin malleja. Tuo alaohjauskaan ei varmaan ole huono. Yhtä azubia viime keväänä kokeilin jossa oli alaohjaus ja kyllä se heti tuntui käteen sopivalta tosin koeajo oli lyhyt.

[jviirret]

Paljon kiinni penkin selkänojasta ja kaltevuudesta. Jos se ei anna yhtään periksi eikä kuljettaja voimalla polkiessaan kohoa pitkin selkänojaa, niin turhaahan se käsillä kiskominen on. Sakarin penkeissä haettu maksimaalista mukavuutta ja näin ollen ne joustavat. Tällöin on varmasti käsillä kiskomisesta apua tilanteissa joissa kaikki voima on tarpeen.

Jukka

[PW]

Purin osat rungosta, maalasin purkinpohjista löytyneillä sadolukseilla ja kasailin uudestaan.
Ohjauskulmaa jyrkensin vielä kerran. 28" renkaalla kun mittailin jättöä niin tais mennä aika nolliin !
26" rengasta alle istuinkulma loivenee entisestään ja jättö hiukan kasvaa.
Sitten kokeilin taakse 20" rengasta ja eikus ajamaan. Istuin kulma on nyt tosi loiva mutta ajo tuntui oikeen hyvältä. Tietysti pienemmätkin montut tuntuu enemmän ja jossain kohtaa heittää takapyörää tai joskus etupyörää montun jälkeen sivulle ja pitää olla varovainen.

[PW]

Nyt kun tuo ajoasento on noin makaava tunkee kaiken renkaista lentävän hiekan silmiin. Tänään yritin pitää laseja mutt ne tahtoo huurtua. Joo lokasuojat vois tietysti auttaa. Ajaessa ei juuri huomaa niin pientä murusta se on mutta illalla alkaa hiertää ikävästi.
Pitänee etsiä ainakin kunnon lasit. Onko pyöräilyyn omat mallinsa ?

[Teemu Kalvas]

Lasit huurtuu jos ajaa liian hiljaa. Rajanopeutta saattaa hieman siirtää se, millaiset lasit on, mutta pääsääntöinen totuus on, ettei hidasvauhtisessa ajossa voi käyttää talvella/syksyllä/kostealla laseja, koska niistä ei näe läpi.

[PW]

jaa kun on liian huono kunto niin lasit siis pysyy huurussa

[jviirret]

Totta joka sana tuossa Teemun viestissä. Mulla on suojalasihyllystä ostetut ajolasit, ne pysyy ajaessa auki, mutta 10sek pysähdys niin ei enää läpi nää. Parhaiten auki pysyy lasit joissa on kunnon raot joka puolella, suojaavat kyllä ajoviimalta mutta alta päin tuleva rapa lentää silmiin.

Jukka

[Mustasudenkorento]

Nyt kun tuo ajoasento on noin makaava tunkee kaiken renkaista lentävän hiekan silmiin.

taiteile lokasuoja eturenkaaseen tai runkoon niin se kerää enimmät romut.
itse olen käyttänyt muovista läpinäkyvää lippaa ajoviimalta suojautumiseen talvella mutta sekään ei suojaa romulta..
ja sekin huurtuu kun vauhti hidastuu.

[Teemu Kalvas]

Joo, edessä kannattaa kyllä olla lokasuoja ja kuraläppä maahan asti. Se vähentää kuran määrää kuskissa ja voimansiirrossa huomattavasti.

Jos ei pelkää pientä askartelua, luulisin, että sähkölämmitys ajolaseissa pitäisi ne melko hyvin huurteettomana. Menee kyllä minun säätöinnostani yli. Itse olen vain totuttautunut ottamaan lasit päästä kun alan hidastaa valoihin, ja laitan ne sitten takaisin kun pääsen uudestaan matkavauhtiin. Tai näin työmatkalla tähän vuodenaikaan ei lasit ole edes mukana. Mutta kovilla pakkasilla minulla taas putoaa silmät päästä jos ajan koko ajan laseitta.

[PW]

Joo kyllä nuo lasit ihan suhtkoht toimii. Makaavassa asennossa pöllähtelee hengityshöyryt suoraan lasin alta sisäpuolelle mutta kovassa vauhdissa höyry kyllä häviää nopeesti. Pystymmässä asennossa hengitysilma kulkee poskien ohi ja jää taakse, luulen.
Penkin yläosaa nostin ja pehmustin joten ajoasento on pystympi ja alkaa nyt tuolle rengaskoolle olla aika sopiva.
Nyt joudun varmaan oikeesti tekemään uuden pyörän kun meijän nuorin poika 15 v just opetteli tuolla protolla ajamaan ja saattaa olla ettei miulle enää pyörää jääkään : )
Pojat on kaikki kolme tuota kokeilleet mutta yllättäen ei se niin helppoo oo ollutkaan ku vois nuorilta miehiltä olettaa. Tosin ne kokeilut on yleensä oleet pimeän aikaan jolloin hahmotus ympäristöstä on alussa vaikeempaa .

[PW]

Jori kirjoitti Raptobike keskustelussa etuvaihtajan tarpeellisuudesta :
Ihan kätevä systeemi on laittaa eteen useampi ratas, mutta hoitaa vaihtaminen ketjunsuojaputkesta käsin siirtämällä tai kantapäällä, kuten minä hoidan etuvaihteen käytön. Turhaa painoa koko etuvaihtaja kiinnitysoksineen, vaijereineen ja kahvoineen. Ei sitä ihan yhtenään tule näin käytettyä, mutta aluevaihtajana se toimii hyvin noinkin.
Tuo oli minusta oiva vinkki ja asia on hautunut päässä. Nyt jos laittaisin tuohon eteen kaksi ratasta, niin mietin vaan kuinka se onnistuu kantapäällä vaihtaminen ? Eikö ketjujen pidä pyöriä samalla kun ketjua siirretään ? Kädellä en yletä ketjua siirtämään. Voisiko jori vääntää rautalankamallin ?

[tavasti]

Jori kirjoitti Raptobike keskustelussa etuvaihtajan tarpeellisuudesta :
Ihan kätevä systeemi on laittaa eteen useampi ratas, mutta hoitaa vaihtaminen ketjunsuojaputkesta käsin siirtämällä tai kantapäällä, kuten minä hoidan etuvaihteen käytön. Turhaa painoa koko etuvaihtaja kiinnitysoksineen, vaijereineen ja kahvoineen. Ei sitä ihan yhtenään tule näin käytettyä, mutta aluevaihtajana se toimii hyvin noinkin.

Itsellä on takana DualDrive, ja edessä 3 ratasta ilman vaihtajaa. En minä ainakaan ilman vaihtajaa kovin kätevästi saa vaihtumaan rattaalta toiselle, etenkään halutulle. Ketjun saaminen keskimmäiselle rattaalle tuntuu olevan kaikista vaiken. Jos olisi vaihtajalle putki, laittaisin vaihtajan.

[jori]

Voisiko jori vääntää rautalankamallin ?

Ei ole nyt rautalankaa tarjolla, mutta yritän selittämällä.
Kantapäätekniikalla pienemmälle vaihtaminen tapahtuu seuraavasti: 1. Irrotetaan oikean jalan lukko auki. 2. Poljetaan oikea poljin kauimmaiseen asentoonsa ja pysäytetään polkeminen hetkeksi. 3. Nostetaan oikean jalan sisäsyrjä, tai minulla yhä enemmän kengän pohja, ketjua vasten. (Nykyään tuen vaihtamisen aikana vaihtajajalan päkiää ja jalkapohjaa keskiörattaaseen paremman hallittavuuden saavuttamiseksi.) 4. Poljetaan vasemmalla jalalla varovasti eteen päin painaen samalla oikean jalan kantapäällä ketjua kohti pyörän keskilinjaa. 5. Kun ketju putoaa isoimmalta rattaalta sen sisäpuolelle, voi kantapäällä paimamisen lopettaa. 6. Poljetaan varovasti eteenpäin, kunnes ketju on pykälää pienemmällä rattaalla.
Ylöspäin vaihdetaan vastaavasti, paitsi eri jaloilla. 1. Vasen jalka polkaistaan suoraksi ja irrotetaan lukko. 2. Siirretään vasemman jalan kantapää rataspakkaa vasten hieman ketjulinjan alapuolelle. 3. Oikealla jalalla polkaistaan varovasti antamalla vasemman jalan kantapään seurata rataspakan mukana, kunnes ketju nousee kantapään nostamana ylemmäs ja putoaa isommalle rattaalle. Kantapään asento määrää, nouseeko ketju yhden vai kaksi pykälää kerrallaan.

Tämä vaatii hiukan harjoittelua mieluusti tasaisella tai loivassa alamäessä, mutta opittuasi tempun onnistuu se myös ylämäessä. Joskus kovin kuoppaisella tiellä saattaa ketju hypätä alas päin vaihtaessa liian kauas, jopa ohi pienimmältä keskiörattaalta. Mukana pyörivä ketjusuoja ulomman rattaan ulkopuolella estää ketjua putoamasta isoimman rattaan ulkopuolelle. Muutaman kerran on ketjut pudonneet kokonaan rattailta (useimmiten sisäpuolelle), mutta tätä sattuu yhä harvemmin. Oppiminen on hauskaa!

Oikeastaan ainoa haittapuoli tästä kantapäävaihtamismenetelmässä on kenkien mustuminen. Mustien nahkakenkien tapauksessa tästä on vain hyötyä, mutta valkoiset kengät, tai kuten minun vaalean vihreät crocsit, menevät nopeasti suttuisen näköisiksi.

Selitys on pitkä ja mutkikkaan oloinen, mutta temppu itse ei ole kummoinenkaan, kunhan sitä hiukan harjoittelee

Jori

[PW]

Joo näin tietenkin, varsinaista akropatiaa. Siis voi vähentää kenkien lankkausta