Nojapyöräfoorumi

Härski kirjoitti:

Löytyyköhän foorumin rasitusvauriospezialisteilta syvällisempää analyysia?

Spesialistiksi en ilmoittaudu, mutta voisiko olla taivutuksen (momentin) aiheuttamasta vetojännityksestä.

Todennäköisesti tuossa on karkenema raja . Kannattaa laittaa uuniin seuraavalla kerralla ja antaa päästyä pehmeenmäksi .

Vaurion aiheutti stemmin pään liian jäykkä kiinnitys yläputkeen. Stemmi joustaa ja taipuu eteen ja taakse polkemisen tahdissa ja varsinkin jarrutuksessa taakse ja eteen. Tämän lisäksi ohut ja ei aivan ketjun kohdalla sijaitseva ketjuhaarukka tuottaa yläputkelle taivutuskuormituksen, joka sekin liian jäykän stemminkiinnitysholkin kautta taivuttaa stemmin yläpäätä paitsi taivutuksen, myös väännön suuntaan. Homma korjaantuu lyhentämällä ja löysäämällä yläputken ja stemmin liitosholkkia. Tuo liitoksen pitää antaa hiukan elää, jotta stemmiputki kestää. Siinä on haarukan ruotoputken pää heti alapuolella ja ylijämerä yläputken kiinnitys yĺäpuolella. Onko se ihme, jos ei ohut putki yksin hitsauksen rasittamana jaksa. Vähennä rautaa, niin kestää paremmin.

Oisko kuitenki parempi jäykistää rakennetta ettei mene ihan letkuksi polkiessa?
Ohuet putket juomapullotelineen pohjan kohdalta alas estää ketjuvoimia taivuttamasta yläputkea enää stemmin kohdalta.

Jukka

Mä korjaisin laittamalla ohuen putken haarukan kruunun ja yläputken väliin. Aika monessa ranskalaisessa mbb:ssä se on. Munkin vehkeessä se oli koska haarukka ei kestänyt ilman.
Ei tämmöinen raaseri saa notkua tai teho menee hukkaan Hallitulla joustamisella ei voi korjata kuin kruiserin, jolla nopeus ei ole iso asia

jori kirjoitti:

...joka sekin liian jäykän stemminkiinnitysholkin kautta taivuttaa stemmin yläpäätä paitsi taivutuksen, myös väännön suuntaan. Homma korjaantuu lyhentämällä ja löysäämällä yläputken ja stemmin liitosholkkia. Tuo liitoksen pitää antaa hiukan elää, jotta stemmiputki kestää...

En (vielä) tätä nojapyörän sielunelämää kovin syvältä ymmärrä, mutta näköjään teimme saman tulkinnan halkeaman syystä.

Putkeen syntyvän taivutusmomentin poistamiseksi on esitetty kaksi tapaa: joko muutetaan liitos edes osittain niveleksi, jolloin se ei välitä momenttia tai siirretään syntyvät voimat jotain toista sauvaa pitkin, jolloin voima ei aiheuta sitä taivutusmomenttia.

Teoreettista pohdiskelua kohta kesälomalle jäävältä statiikan ja lujuusopin opettajalta. Alana tosin rakentaminen, joten sovellukset ovat vähän erilaisia.

Jorin ehdotus jäljitellä klemarilla vaakaakselin ympäri pyörivää niveltä on hyvä. Rakennehhan silloin ei hukkaa polkutehoa juurikaan enempää kuin nyt, vaan joustaminen ei siirry puomista klemmarin välityksellä rakenteessa eteenpäin stemmiin, vaan puomi ainoastaan taipuu stemmin taivutusenergian verran enemmän. Energiahukka pysyy näin lähes vakiona.

MUTTA. Käytännössä kovinkaan todennäköisenä helpotuksena vaivaan en muutosta näe, sillä mielestäni puomi on verraten jäykkä joustaen täten todella vähän. Lisäksi em kuva koko pyörästä ei enää vastaa todellisuutta, sillä olen ajoharjoittelun edistyttyä siirtänyt keskiön puomin yläpuolelle, jolloin ketjulinjakin tätänykyä suorastaan hipoo ketjuhaarukkaa.

Heikko paska toi stemmi on! Tana.

Jos keskiön etäisyys haarukkaputkista on nyt esim. 10cm ja se taipuu tosi vähän polkiessa, esim. 0,5mm niin tuostahan voi laskea astekulman paljonko yläputken ja haarukkaputken välinen kulma muuttuu joka polkaisulla, minä sain noin 3astetta. Saman suuruinen nitkuttelu toistuu myös yläputken ja stemmin välissä.

Piirsin voimanuolet kuvaan, jos joku ei sanallista selitystä ymmärrä

Eli kun kammesta polkaisee niin ketjuvoima taivuttaa yläputkea punaisen nuolen suuntaan.
Koska haarukkaputket estää sen taipumisen koko pituudeltaan alaspäin niin taipuu niiden takapuolelta ylös, keltaisen nuolen suuntaan.
Stemmi taas estää tankoja nousemasta ylöspäin, joten ne taipuu alaspäin. Eli yläputki taipuu kuin jousipyssyn kaari polkaistaessa.

Jukka

Kuten edellä kuvassa näkyy, voima putkelle ei siirry ketjun kohdalta vaan keskiöstä. Jäykistykselle oikea paikka olisi keskiön kohdalta alas akselille. Onko sille jotain muuta estettä kuin että muotoilussa pitää ottaa kampien pyöriminen huomioon? Ulkonäkö? Suunnittelufilisofia? Totuttu tapa?

Kyllä se voima puomiin keltjun kohdalle kohdistuu, vaikka keskiön välityksellä siihen siirtyykin.

Aika ja rautalanka loppuu nyt tällä erää..

hjv1527 kirjoitti:

Jäykistykselle oikea paikka olisi keskiön kohdalta alas akselille. Onko sille jotain muuta estettä kuin että muotoilussa pitää ottaa kampien pyöriminen huomioon? Ulkonäkö? Suunnittelufilisofia? Totuttu tapa?

Kait tuolla hakevat helposti toteutettavaa keskiön siirtämistä. Uusi kotimainen tapa. Historian ei pitäisi olla rasitteena Pystärin ketjuputket menevät keskiöltä navalle eli tilaa on.

Härski kirjoitti:

Kyllä se voima puomiin keltjun kohdalle kohdistuu, vaikka keskiön välityksellä siihen siirtyykin.

Aika ja rautalanka loppuu nyt tällä erää..

Mielelläni tutustuisin siihen rautalankaan, jos jossain vaiheessa saat aikaa sen vääntämiseen. -Ihan jo akateemisesta mielenkiinnosta, mutta myös oppiakseni ymmärtämään nojapyörää.

Härski kirjoitti:

Kyllä se voima puomiin keltjun kohdalle kohdistuu, vaikka keskiön välityksellä siihen siirtyykin.

Aika ja rautalanka loppuu nyt tällä erää..

Mä voin jatkaa ja piirsin oikein kuvankin. Tai siis ei mulla oo vastausta, mutta tarkentava kysymys

Kuvassa kaksi ketjupyörää(musta) ja niiden välissä ketju (vihreä). Punaiset ovat rakennelman runkoputkia.
Jos etummaista hammasratasta väännetään nuolen osoittamaan suuntaan niin taipuuko runkoputken yläpää
a) oikealle koska ketju voima välittyy keskiön kautta runkoon ja väännättää keskiötä vasemmalle vai
b) vasemmalle, koska ketjuvoima vetää runkoputken liitoksen yläpuolelta

Mä en tiedä, veikkaan A:ta

Jukka

Tuo olisi ollut paljon helpompi hahmottaa, kun olisit piirtänyt alapuolen ketjun löysälle. Näin kuvasta olisi heti hahmottunut, että eturatas on kiinni systeemissä vain kahdesta pisteestä yläketjun oikeassa päässä ja kampiakselinavastaan rungossa.

Jos kohdistat momenttia johonkin, voit korvata momentin mielessäsi voimaparina, jossa kaksi vastakkaissuuntaista voimaa sijoitetaan vaikutuskohtiinsa osoittamaan omiin toisilleen vastakkaisiin suuntiinsa. (Näin siis vain jos kyseessä on puhdas momentti)

Jos yläketjussa esiintyy vetoa oikealle yläviistoon, esiintyy toisessa kontaktipisteessä akselilla vastakkaissuuntainen ja yhtä suuri voima vasemmalle alaviistoon. Kun sijoitat tämän voiman akselille, on aivan helppo hahmottaa, että pystyputki pyrkii oikealle, kun haarukkaputken liitos toimii nivelenä.
...joo, kuva olis ollu hyvä lisä.

jori kirjoitti:

Jos yläketjussa esiintyy vetoa oikealle yläviistoon, esiintyy toisessa kontaktipisteessä akselilla vastakkaissuuntainen ja yhtä suuri voima vasemmalle alaviistoon. Kun sijoitat tämän voiman akselille, on aivan helppo hahmottaa, että pystyputki pyrkii oikealle, kun haarukkaputken liitos toimii nivelenä.
...joo, kuva olis ollu hyvä lisä.

Minä hahmotan voimat niin, että ketju kiskoo hammasratasta vasemmalle. Tasapainon vuoksi keskiössä on voima oikealle. Tämän voiman vastavoima kohdistuu hammasrattaasta/akselista runkoon. Eli siis vasemmalle ja siten siirtää yläpäätä oikealle. Sama lopputulos.