Nojapyöräfoorumi

Kinneriin tai vaikka matalaan nojapyörään voisi soveltaa Tamperelaisen bensanpihistysporukan Remmi-tiimin ajokeissaan käyttämää tekniikkaa.

Ohjaus on toteutettu kahdella työntö/veto-tangolla, jotka pallonivelien kautta yhdistävät ohjaustangon ja ohjausakselin päähän asennetun vivun. Tangot ovat askarteluliikkeestä ostettua hiilikuituputkea, joka on liimattu ja sokitettu pallonivelpäihin. Kuvassa ohjausvipu on pitkä, koska ohjausliike välittyy vielä tästä eteenpäin vaijereilla, kuten kunnon mäkiautossa pitääkin.
Joka tapauksessa tällainen ohjaustanko mahdollistaa ohjaamisen missä tahasa kuskin toimialueella, eikä estä kulkua istuimelle.

Tällä systeemillä voisi helposti tehdä nojakin, jonka ohjauksen voisi vaihtaa vaikka kesken lenkin alaohjauksesta yläohjaukseksi tai päinvastoin. Välyksen saa pois tankojen väliin viritetyllä kumiköydellä, jos tämän näkee tarpeelliseksi.
http://remmi-team.com/content/action/in ... 5_14_1.jpg
http://remmi-team.com/content/action/in ... 5_14_2.jpg
Kuvat ovat edellisen ajokin ohjauksesta. Uudemmassa R7 mallissa on paljon vähemmän tilaa, joten ohjaustanko kapenee tälläaiseksi.
http://remmi-team.com/content/action/in ... 15_k07.jpg

Muutenkin siellä saattaa olla kiinnostavaa katsottavaa katteiden ja kinnereiden suunnittelijoille.
http://remmi-team.com/content/action/in ... ingremmi7/

Kate on 130 g/m2 hiilikuitukudosta ohuella lasikuituisella pintamatolla ryyditettynä. Keskellä harjaa kulkee kymmenen senttiä leveä kaistale 400 g/m2 hiikikuitukaistale jäykisteenä. Reunaan on liimattu vajaan tuuman kaistale hunajakennoa jäykistämään ylä- ja alaosan liitoskohtaa.

Jos näkyy jotain mielenkiintoista, niin kertokaa minulle, niin voin käydä pyytämässä tarkempia kuvia tai kuvauksia.

Edit: korjasin kuolleet linkit

Kiva huomata tuttu juttu aikojen alusta. Ihailin silloin 1976 pihistysajokkia syksyllä Konetalon aulassa. Ekan ajoneuvon runkona käytettiin neuvostovalmisteista kilpapyörää. Olivat silloin halpoja. Itse en ole ollut mukana muuta kuin seuraamassa koska olen S-76.

Yhdessä versiossa oli polttomoottorin apuna höyrykone hukkalämpöjä hyödyntämässä, ajankohtaista tänäänkin.

mielenkiintoisen näköinen kapistus,
olisi kiva tietää kääntö säde ja kuinka paljon renkaat kääntyvät..

samaten nuista kuvista ei tuo ohjauksen toiminta avautunut nuiden etummaisen pallonivelten jälkeen...

tuo pallonivelissä kiinni oleva T mallinen kapulan täytyy olla kiinteästi kiinni tuossa lattapalkissa alapinnaltaan?

toiseksi tuleeko tuo lattapalkki suoraan eturenkaiden keskelle vai miten vivusto on tuosta palkista eteen päin toteutettu?

Mustasudenkorento kirjoitti:

mielenkiintoisen näköinen kapistus,
olisi kiva tietää kääntösäde ja kuinka paljon renkaat kääntyvät..

samaten nuista kuvista ei tuo ohjauksen toiminta avautunut nuiden etummaisen pallonivelten jälkeen...

Takapyörä ohjaa ja kääntyy n. 7 astetta. Kääntösäde on siis aika suuri ~ 13 m.
T-muotoisen kapulan pitkien varsien päihin kiinnitetään vaijerit, jotka kulkevat ajokin alapintaa pitkin taakse, kääntyvät v-jarrun modulaattoriputken avulla kohti keskilinjaa ja kiinnittyvät moottorin kylkiin.
Moottori, ja koko voimansiirto takapyörineen, on kiinnitetty apurunkoon, joka on nivelöity päärungon taakse virtuaalisella nivelellä. Tämä nivel koostuu kahdesta hiilikuitulevystä, jotka on pultattu vinoon asetoon apurungon etupään sivuille. Levyt ovat sellaisessa asennossa, että niiden linjojen jatkeet leikkaavat takapyörän keskikohdan lähellä ja tuottavat siis sinne virtulaalisen ohjausnivelen.

Kokeile virtuaalinivelen toimintaa teippaamalla pari kynää nivelellisesti päistään pöytään noin 15 cm päähän toisistaan ja teippaa -taas nivelellisesti- kynien vapaiden päiden väliin vaikka tulitikkuaski. Vetkuttelemalla tätä rakennelmaa saat kuvan virtulaalisen nivelen toiminnasta. Nivelpiste on siis kynien linjojen leikkauspisteessä.

Remmin ajokissa nämä kynät ovat siis 15 cm korkeat päistään (mutkistaan) ohuemmat hiilikuitulevyt ja nivelellisyys on taipumajoustoa ohuemmissa mutkapaikoissa.

Tämä on siis takaohjaus ja moottorin painon takia kinemaattisesti labiili. Epästabiilisuutta on korjattu tekemällä hiilikuitulevyistä melko jäykät, joten ohjaus pyrkii jousivoimaisesti keskittämään itse. Lisäksi moottorin paino makaa takahaarukan väliin pujotetun kumitetun tangon päällä, jotta kumin kitka estäisi ohjauksen reagointia kaarrekiihtyvyyksiin.

Ohjaus on pantu takapyörään ilmanvastussyistä. Etupyörien kotelot saadaan näin mahdollisimman umpinaisiksi ja ilmapyörteet vähenevät. Takana pyörteitä on muutenkin enemmän, joten niiden vaikutus vastukseen ei ole niin suuri.

Aivan, minuakin hirvittää, vähintäänkin moottorin paino olisi pitänyt olla ohjausnivelen takapuolella. Kertoivat kuitenkin, että ainakin hitaassa vauhdissa ohjaus käyttäytyy sivistyneesti. Jyrkkä käännös kovassa vauhdissa minua tässä hirvittääkin. Toivotaan parasta.

Jori

heh, jori kirjoittelee taas sellaisille termeillä että piti 3 kertaa lukea...
enkä varmaan siltikään kaikkea ymmärtänyt....

mutta äkkiseltään vaikuttaa toimivalta mutta herää kysymys tuleeko tuossa jossain vaiheessa tilanne jossa tuo renkas töyssyn tai resonassin voimasta alkaa voplaamaan ja suista rakineen vitikkoon ravistettuaan kuskin lounaan ensin housuun....

mutta mielenkiintoinen...

liekö noita oikeasti takaa ohjattavia on saatu ilman tietokone ohjausta stabiiliksi ja toimivaksi?

liekö noita oikeasti takaa ohjattavia on saatu ilman tietokone ohjausta stabiiliksi ja toimivaksi?

Takaa ohjattavan kolmi- tai useampipyöräisen saa kyllä stabiiliksi, kunhan kaarteen keskipakovoimien ei anneta vaikuttaa ohjausliikkeesaan. Ihan ilman tietokonettakin. Maakulkuneuvoissa! Ohjaussuuntaiset joustot pitää kuitenkin olla edessä suuremmat, kuin takana.

Sorppa, jos oli hankala selitys. En kuitenkaan keksinyt, mikä olisi se tuntematon termi. Ehkä tarkoitit v-jarrun modulaattoriputkea. Se on myynnissä juuri tuolla nimellä Bilteman luettelossa. Se on se v-jarruissa käytettävä käyrä putki, joka johtaa vaijerin puristamaan v-jarrua. V, niinkuin "vaakauunnassa". Se modulaattori-osa tarkoittanee siellä sisällä olevaa jousta, joka estää liian rajut jarrutuksen aloitukset. Siis käyrä putki, joka ohjaa vaijerin 90 astetta eri suuntaan.

Jori

jori kirjoitti:

liekö noita oikeasti takaa ohjattavia on saatu ilman tietokone ohjausta stabiiliksi ja toimivaksi?

Takaa ohjattavan kolmi- tai useampipyöräisen saa kyllä stabiiliksi, kunhan kaarteen keskipakovoimien ei anneta vaikuttaa ohjausliikkeesaan. Ihan ilman tietokonettakin. Maakulkuneuvoissa! Ohjaussuuntaiset joustot pitää kuitenkin olla edessä suuremmat, kuin takana.

En kuitenkaan keksinyt, mikä olisi se tuntematon termi.

Jori

Kokeile virtuaalinivelen toimintaa teippaamalla pari kynää nivelellisesti päistään pöytään noin 15 cm päähän toisistaan ja teippaa -taas nivelellisesti- kynien vapaiden päiden väliin vaikka tulitikkuaski. Vetkuttelemalla tätä rakennelmaa saat kuvan virtulaalisen nivelen toiminnasta. Nivelpiste on siis kynien linjojen leikkauspisteessä.

esim toi pölisi vähän yli, ymmärrän kuiten mitä meinaat mutta ,,,

kinemaattisesti labiili

myöskin kun en sanakirjaa jaksanut etsiä

mutta ei siinä mitään, jokainen tallaa tavallaan...

kyllä tuosta silti paljon sai irti vaikka noi menikin yli...

Nivelellinen teippaus:
Teippi kiinni pöydän reunaan, toinen pää kynään ja pyöräytetään kynää siten, että teippi muuttuu väliosaltaan narumaiseksi ja pääsee kääntyään vapaasti. Rakennelma on siis kuin A-kirjain, jonka yläosassa on tämä tulitikkuaski. Pokkiviiva tietysti puuttuu sekin.

Kinemaattisesti labiililla
tarkoitin rakennetta, jonka nivelpisteiden paikat suhteessa koko systeemin painopisteeseen tuottavat yhdessä rakenteen, joka pyrkii kaarteessa lisäämään ohjauskulmaa ja siis jyrkentämään kaarretta.

Sama rakenne voi silti olla todellisuudessa stabiili, kun huomioidaan painon jakautuminen. Varsinkin ohjaavan pyörän mukana kääntyvien osien painopisteen ja ohjausakselin oikean suuntainen etäisyys stabiloi ohjausta.

Esimerkiksi tuossa kyseisessä laitteessa moottorin sijoittaminen ohjausakselin takapuolelle tekisi siitä stabiilin. Moottorin paino pyrkisi keskipakovoiman takia kaarteessa ulkokurviin päin, mikä kääntäisi takapyörää sisäkurviin, mikä puolestaan oikaisisi kurvia = stabiili.
Takapyörän jättö käyttäytyy etupyörään nähden päinvastoin. Negatiivinen jättö stabiloi ohjausta.

Jori

Laitan tähän oman version tästä ohjaussysteemistä, olen kyllä tykänny kolmipyörässäni tästä.

tandemohjus

nojaajokki kirjoitti:

tandemohjus

Screenshot_20181227-220719-1900x1069.jpg

Mitä kuvassa näkyy. Miksei ole linkkiä, jotta voisi edes yrittää ottaa selvää, mistä on kysymys.

jori kirjoitti:

nojaajokki kirjoitti:

tandemohjus

Screenshot_20181227-220719-1900x1069.jpg

Mitä kuvassa näkyy. Miksei ole linkkiä, jotta voisi edes yrittää ottaa selvää, mistä on kysymys.

oonko taas piilotettu? ei ois eka kert internetis, kyl mul kuva näkyy..

tuos samalaine mut suoraohjus.

nojaajokki kirjoitti:

jori kirjoitti:

nojaajokki kirjoitti:

tandemohjus

Screenshot_20181227-220719-1900x1069.jpg

Mitä kuvassa näkyy. Miksei ole linkkiä, jotta voisi edes yrittää ottaa selvää, mistä on kysymys.

oonko taas piilotettu? ei ois eka kert internetis, kyl mul kuva näkyy..

tuos samalaine mut suoraohjus.

1970s-Recumbent-Lowrider-24.jpg

Kuva näkyy kyllä, mutta tuskin olet itse ottanut tuota valokuvaa, vaan joltain sivulta napannut ruutukaappauksen. Miksemme me muut saisi nähdä myös noita sivuja, miksei ole linkkiä tuolle sivulle. Pelkkä yksittäinen kuva ilman linkkiä pitää olla todella hyvä ja yksiselitteinen, tai sisältää paljon selittävää tekstiä, jotta se kertoo jotain merkittävää.

aha ny hokas, tuo kuva ei oo nettisivult vaa videolt jonka kuva sarjana jaoin myös omas aihees, videolikki ku löytyy joka aiemmi oli myös jaettu,

video oli spezi 2014 jos yksittäine kuva ei kerro ideaa, usei pysäytyskuva o paree kui liikkuva mut vaativaa makuu kummatki joka oli viimmone jako valittajil tai ei viitti enempää mestareit häiritä

tuosta kohdasta 70 sekuntia eteenpäin esitellään tuo hauska nelipyörä, josta tuo kardaaniohjaus on kuvattu. Kuva oli niin edestä, etten voinut uskoa sitä todeksi niin suurella kulmalla. Ei se onneksi totta ollutkaan, vaan kuvan perspektiiviharhaa.