Totta. Kyllä nopeuskilpailut pitäisi ajaa tasamaalla ja mielellään vielä molempiin suuntiin tunnin kuluessa.
Kyllä tuollainenkin 0,6 %:n alamäki auttaa asiaa kivasti. Nojakkihan rullaa sellaista polkematta alaspäin vakionopeudella, ei kovaa, mutta kuitenkin. Esim. minun midracerini rullaisi sitä n. 10 km/h.
Ja vielä: 1400 m korkeus merenpinnasta on myös aikamoista feikkiä.
T. Ari
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Kyllä tuollainenkin 0,6 %:n alamäki auttaa asiaa kivasti. Nojakkihan rullaa sellaista polkematta alaspäin vakionopeudella, ei kovaa, mutta kuitenkin. Esim. minun midracerini rullaisi sitä n. 10 km/h.
Paljonko tuollaisen alamäen vaikutus on arviolta noissa 60-120km/h nopeuksissa? Vaikuttaako siellä käytännössä enää muu kuin ilmanvastus ja siihen korkeus merenpinnasta?
No hei, näitä toki kirjataan ihmisen polkemiksi (tai veivaamiksi) maailmanennätyksiksi...
Mutta kisa käydään aina samassa paikassa. Oli alamäkeä tai ei on paikka kaikille kilpailijoille sama. Jokaisella on mahdollisuus värkätä kalusto kuntoon ja mennä paikalle.
Kovasti ovat keskustelleet muista pykälät täyttävistä vaihtoehdoista. HPV-väellä on hyvin tiedossa mitkä muuttujat vaikuttavat nopeuteen ja miten mahdollisimman kovia nopeuksia saadaan aikaiseksi.
Yleinen konsensus on korkea ilmanala (matalampi paine & tiheys -> pienempi aerodynaaminen kitka), pieni ilmankosteus. Ja tietysti moottorin pitää olla tottunut moisiin olosuhteisiin. Ei voi myöskään väheksyä radan pinnoitteen laatua ja sen vaikutusta rengastuksen valintaan (koko & gummi).
Paljonko tuollaisen alamäen vaikutus on arviolta noissa 60-120km/h nopeuksissa? Vaikuttaako siellä käytännössä enää muu kuin ilmanvastus ja siihen korkeus merenpinnasta?
0,6% alamäki on 100 kg ajoneuvon kokonaispainolla ja 72 km/h nopeudessa 6N x 20 m/s = 120 W Vaikutus on lineaarinen, joten nopeuden ja vastustehon suhde pysyy vakiona. 10 m/s vauhdissa se on siis 60 W jne.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Johtunee siitä että kisa on Amerikassa. Siellä kaiken pitää olla suurempaa. Jos ei muuten niin rukataan sääntöjä.
Aatelkaas miten tää menis Euroopassa.
Suomessa ollaan tosi tarkkoja asiasta ja varmuudeksi voitaisiin ajella pieneenn ylämäkeen ettei tulisi sanomista
Ruåttissa ei päästäis ajamaan koska kokous jossa radasta päätetään kestää edelleen
Italiassa kisat pitäis keskeyttää koska kilpailijat suistuisivat jyrkässä alamäessä tieltä.
.
Kostetaan niille! Tehdään eukonkantokisaan sellaiset säännöt, että jenkit ei edes tule paikalle! Maailmanennätystulokset sitten nettiin ihan KAIKKIEN pällisteltäviksi. Jeh.
Paljonko tuollaisen alamäen vaikutus on arviolta noissa 60-120km/h nopeuksissa? Vaikuttaako siellä käytännössä enää muu kuin ilmanvastus ja siihen korkeus merenpinnasta?
0,6% alamäki on 100 kg ajoneuvon kokonaispainolla ja 72 km/h nopeudessa 6N x 20 m/s = 120 W Vaikutus on lineaarinen, joten nopeuden ja vastustehon suhde pysyy vakiona. 10 m/s vauhdissa se on siis 60 W jne.
öö, nyt mun lyhyt fysiikka loppuu kesken. Miten nopeus tuohon vaikuttaa, eikö se kaikissa nopeuksissa kevennä tuon 6N voimalla ja näin ollen alamäen suhteellinen vaikutus pienenee sitä mukaa kun kuljettaja lisää omaa voimankäyttöään?
Paljonko tuollaisen alamäen vaikutus on arviolta noissa 60-120km/h nopeuksissa?
Jukka
Vaikuttaa se. Mitä pienempi ilmanvastus kulkuneuvossa on, sitä enemmän alamäki parantaa vauhtia. En uskalla arvata esim Varna Diablon ilmanvastuskerrointa, mutta jos otetaan vaikka Milan SL:n arvot (teho nopeuden funktiona on julkaistu vebbisivuilla):
kulkee tyynessä tasamaalla 120 km/h teholla 879 W
oletetaan alamäki 0,65 %:
tässä alamäessä 120 km/h tulee jo vain 439 watilla
jos tässä alamäessä käytetään tuo 879 wattia, niin nopeus on runsaat 131 km/h
Suurilla nopeuksilla loivakin alamäki vaikuttaa nopeuteen, koska suurella nopeudella loivassakin mäessä korkeuden muutosta kertyy aikayksikössä melkoisen paljon.
T. Ari
--
T. Ari
Helkama Kulkuri 14 (1990), Performer Agenda (2009), Insera Reflex (2010), Milan SL (2012), Yosemite 20" Folding (2014), Rossano cyclocross (2018)
Suurilla nopeuksilla loivakin alamäki vaikuttaa nopeuteen, koska suurella nopeudella loivassakin mäessä korkeuden muutosta kertyy aikayksikössä melkoisen paljon.
Aivan, tuopa jäi mulla huomioimatta. Yllättävän suuri vaikutus näyttää olevan ja suhtautuminen noihin BM:n nopeusennätyksiin muuttui. Missä pystypyöräilijät ajaa näitä ennätyksiään, onko siellä tasaista?
Eli tarkoittaako tuo nyt sitten sitä että nuo amerikan maalla ajavat pojat ei pysty tasamaalla ajamaan 60kmh lujempaa?
Jos Sam oli maanantaina ajellut jotain noin 124kmh huiput niin jos sen laskee siihen "ylläannetulla kaavalla" niin himpun yli 60kmh olis vauhti tasamaalla...
Teillä on nyt kaavoissa vikaa. Nojailija ajoi oliko se 50 km/h kennoille ja itsekin pystyin taannoin pystärillä spurttaamaan 70+ km/h. Ja nyt puhutaan katetuista streamlinereista joissa ilmanvastus on mitätön verrattuna meidän kattamattomiin.