Tässä keskustelussa puhutaan aidanseipäistä, kun puhe on oikeasti aidasta. Itsekin tuossa edellä provosin Viljamille.
Tässä ei todellakaan ole kyse ilmanvaihdon tekniikasta, tai välttämättä edes sen käytöstä, vaan virheherkästä rakennetekniikasta, johon kuuluu illuusio täysin tiiviistä ( ) höyrysulusta seinissä ja yhtä tiiviistä kosteuseristyksestä märkätiloissa.
Vuoto kaakelisaumoissa, tai repeämä höyrysulussa ei ollut ongelma ennen muovikalvoaikaa. Ei kerrostaloissakaan ollut mitään homeongelmaa ennen kuin tultiin polymeeriaikaan. Joku tietenkin sanoo, että sitä ei vain siihen aikaan huomattu, kun oli totuttu siihen että homeita oli joka paikassa. Tämä on täysin totta, mutta oli totuttu vain niihin pieneliöihin, joita oli ennen muovikalvoaikaa.
Oli totuttu homeisiin, jotka kasvoivat kivien ja puiden pinnoilla. Eläimet (ihmiset) olivat näihin tottuneet ja sopeutuneet satojen tuhansien vuosien aikana. Kuvitelkaa nyt vaikka karhu, joka viettää talvensa puujuurakon, tai maan kolossa. Ei ole homeista pulaa. Miksei saa allergiaa. Tai mikä tahansa sateen pieksämä villieläin. Ihmisetkin asuivat näin aivan iloisina ennen muovikalvoaikaa. Lahosieniin oltiin sopeuduttu, samoin kiven pinnoilla kasvaviin homeisiin ja muihin eliöihin.
Sitten keksittiin muovikalvot ja samaan aikaan lasivilla. Lasivilla ei johda kosteutta ulos, vaan kosteuden täytyy poistua villan sisällä liikkuvan ilman mukana. Eristeen tarkoitus on nimenomaan sitoa ilma paikoilleen, eli estää ilmaa liikkumasta, joten ei se kosteuskaan pääse ulos*. SIksi alettiin käyttää muovikalvoa estämään vesihöyryn pääsy villan sekaan. Piti vain tehdä rakenne, joka ei päästä yhtään vesihöyryä ohitseen.
Höyryä läpäisemättömiä rakenteita ei ole muualla kuin suunnittelijan unelmissa. Kaikissa höyrysuluissa on reikiä, jollei rakentamisvirheen takia, niin viimeistään myöhemmin käyttövirheen, tai vain kosteus- ja lämpöliikkeen tekemiä. VUosi vuodelta enemmän. Miksi ihemeessä sitten tehdään rakenteita, joissa tälläiset täysin väistämättömät virheet aiheuttavat katastrofin.
*Hygroskooppisen villan, esim. selluvillan. kosteuskäytös on aivan toinen.