Itsekantavan katteen paksuus ja materiaali

Suunnitteletko velomobiilin tai polkuauton rakentamista? Täällä voit keskustella projektistasi ja hakea ratkaisua mahdollisiin ongelmiin.
Polkumies
Treenaileva sisällöntuottaja
Viestit: 805
Liittynyt: 09 Helmi 2020, 21:40
Paikkakunta: Vantaa

Itsekantavan katteen paksuus ja materiaali

Viesti Kirjoittaja Polkumies »

Tämä video inspiroi taas kuitukatteen miettimistä:
https://youtube.com/watch?v=0Yaggj16S08

kuitukate.jpg

Kuinkahan paksu itsekantavan kinnerin katteen pitää suunnilleen olla? Paljonko kaupallisissa on paksuutta?

Jos pinta-alaa on 7 neliötä ja komposiitilla tiheyttä 2kg/dm3, 1mm paksu seinämä tekee 14kg. Jos kaupallinen kinneri painaa kokonaisuudessaan 25kg, juuri tuota paksumpaan ei voi mennä.

Tässä spekuloin, voiko lasikuidusta tehdä kohtuullisen painoista ja riittävän jäykkää itsekantavaa kinnerin kuorta, vai onko hiilikuitu ainoa järkevä vaihtoehto. Deltaan, jossa etupyörä katettaisiin ja takapyörät jätettäisiin ulos, joten muoto olisi aika yksinkertainen pötkylä. Jos katteen tavoite olisi vaikka 20kg ja koko vehkeen 30kg.

Suuri merkitys on tietysti katteen geometrialla, kuitujen suunnalla ja sillä, tekeekö katteeseen ontelotiloja lisäämään jäykkyyttä.

Avatar
tm
Pistosuojattu sisällöntuottaja
Viestit: 5020
Liittynyt: 05 Loka 2007, 03:00
Paikkakunta: Nokia

Re: Itsekantavan katteen paksuus ja materiaali

Viesti Kirjoittaja tm »

Kannattaa lähestyä tuota katteen paksuutta kuitukerrosten kautta.
Hiili/lasikuitukankaiden massat ilmoitetaan yleensä muodossa grammaa per neliömetri, eli esim. 200 g/m2.
Hartsia (epoksi tai polyesteri) tulee sitten laminointimenetelmästä riippuen päälle toinen mokoma tai enemmän.

Kerrosten määrä riippuu paljon laminoitavan kappaleen geometriasta, heikentävistä aukoista, jäykisteistä jne...
Kaupallisten kinnereiden kerrosten määrää ja kankaiden neliöpainoja en tiedä.
Niissäkin kuitujen määrä vaihtelee paikan mukaan, kuormitetuissa kohdissa on enemmän.

Itse valitsisin korin tekoon hiilikuidun, en lasikuitua. Saa kevyemmän ja jäykemmän.
Avus-kinnerin koriin laitettiin taannoin 3 kerrosta 200 g/m2 hiilaria. Jäykisteitä tuli sitten lisäksi useaan paikkaan, ja tekniikka kiinnitettiin apurunkoihin. Korin ala- ja yläpuolisko kiinnitettiin toisiinsa ruuvein, mikä oli toki jäykkyyden kannalta huono ratkaisu, mutta ekaan protoon toimiva. Yhtenäisen monokokkikorin kokeilu jäi tekemättä, ja "tuotteen" hiominen jäi muutenkin tuolloin kesken, eli yhteen takaohjattuun protoon, joka oli kovin raakile.
Ans kattoo saadaanko vielä jonain päivänä aikaiseksi toinen yksilö, parempi sellainen.
Juttua Avuksesta löytyy tuolta:
https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... hilit=avus

Kannattaa myös miettiä, kannattaako korista tehdä itsekantava. Erillisellä rungolla voi saada aikaiseksi kevyemmän/jäykemmän kokonaisuuden. Ainakin helpommin muokattavan/kehitettävän, jos lopputuloksesta ei satu tulemaan kerralla hyvä.
Avuksen seuraava yksilö olisi sellainen, jos toteutuu...

Vastaa Viestiin