Nojapyöräfoorumi

Nojailija kirjoitti:

Paremmin kuin sykkeestä tehon voi arvata nopeudesta.

Siihenkin saa kyllä muuttujia, ylä-/alamäki, myötä-/vastatuuli, sileä asfaltti/sora/lumi, rengaspaineet...
Tuo 10 lyöntiä suuntaansa on 5-10%, eli varsin tarkka. Pääseekö oikeilla tehomittareilla polkupyörissä yhtään tuon tarkempaan lukemaan?

Jukka

jviirret kirjoitti:

Nojailija kirjoitti:

Paremmin kuin sykkeestä tehon voi arvata nopeudesta.

Siihenkin saa kyllä muuttujia, ylä-/alamäki, myötä-/vastatuuli, sileä asfaltti/sora/lumi, rengaspaineet...
Tuo 10 lyöntiä suuntaansa on 5-10%, eli varsin tarkka. Pääseekö oikeilla tehomittareilla polkupyörissä yhtään tuon tarkempaan lukemaan?

Jukka

Tässä nojailijan tunnin ajon vertailu sykkeen ja wattimittarin kesken.

Nojailija kirjoitti:

taas wattianalyysiä:
31.07.12 Velo
min W km/h min max syke
0 – 10 306 47.6 45.6 50.4 188
10 – 20 277 46.6 45.2 48.5 187
20 – 30 282 46.0 43.8 48.1 189
30 – 40 279 45.6 43.8 48.1 190
40 – 50 277 45.5 43.8 47.7 190
50 – 60 281 46.0 44.1 48.5 194
0 – 60 284 46.2 45.6 50.4 190

Tässä pidemmältä ajalta.

Nojailija kirjoitti:

12h Su.5.8.2012[/b]
Alku hyvä, lopussa rupesi väsyttämään.
Keskariwatit Vastatuuliosuus Ylämäki Km/h syke

1. tunti 210 39.1 155
2. 212 220 280 39.2 152
3. 217 38.9 155
4. 210 220 280 38.2 157
5. 208 37.2 158
6. 200 220 260 36.6 156
7. 201 (tauko 8 min) 35.8 153
8. 190 210 260 35.1 150
9. 184 34.1 146
10. 191 200 250 33.9 146
11. 190 (tauko 5 min) 31.8 146
12. 190 195 250 33.8 146

Kovakuntoisella näyttää pysyvän melko hyvin linjassa. Onkohan sykemittareissa oikeastaan puute. Niissä pitäisi olla Wattinäyttö.

Nojailija kirjoitti:

Pakko valistaa: syke on vain hyvin karkeasti suuntaa antava tehon suhteen, samoilla tehoilla voi syke voi olla +-10 lyöntia, ylös tai alas, keskiarvosta. riippuu ihan kaikesta muusta: pysty/noja asento, lämpötila, kehon kuivuneisuus, veren sokeripitoisuus, kisa vai arki, jne. Paremmin kuin sykkeestä tehon voi arvata nopeudesta. Jos ei halua siis ostaa wattimittaria

Jep. Oikealla tehomittarilla selviää asia paremmin. Mutta kuten sanoit että kun samalla näen vauhdin, sykkeen, tehon ja nousuprosentin, sekä fiilis tuulen voimakkuudesta niin loppu on sitten moottorin motivointia.

Muuten sen tehon tarkasti mittaaminenkin on turhaa. Ei tämä kauramoottori ole ohjelmoitavissa noin vain että nyt 250 W ja kolme tuntia. On liikaa muuttujia ja motivaattoreita vaikuttamassa. Lähinnä mielenkiinnosta mokomaa lukua katselisin, ja voisin yrittää kalibroida jotta tasaisissa olosuhteissa luvulla olisi ehkä jotakin todellisuuspohjaa.

Strava laskee noita tehoja mutta se on kyllä ihan arpajaisia mitä nojakkikuskille saa aikaiseksi. Ja oikea tehomittari on vaan aivan liian kallis ja napamittarit painavia.

jori kirjoitti:

...
Kovakuntoisella näyttää pysyvän melko hyvin linjassa. Onkohan sykemittareissa oikeastaan puute. Niissä pitäisi olla Wattinäyttö.

Kumpi selittää tehoa paremmin, syke vai vauhti?

Edeltä sijoittelin taulukkolaskentaan nämä :

teho vauhti syke
306 47,6 188
277 46,6 187
282 46,0 189
279 45,6 190
277 45,5 190
281 46,0 194
284 46,2 190
210 39,1 155
212 39,2 152
217 38,9 155
210 38,2 157
208 37,2 158
200 36,6 156
201 35,8 153
190 35,1 150
184 34,1 146
191 33,9 146
190 31,8 146
190 33,8 146

Korrelaatiokerroin vauhdin ja tehon välillä on 0,9777
Korrelaatiokerroin sykkeen ja tehon välillä on 0,9793

Teho = -128.5 + 2.17 * syke

jossa teho saadaan watteina, kun syke on kpl/min.
Keskivirheeksi taulukkolaskentaohjelma sanoo 9 wattia.
Suoraviivainen "köyhän miehen tehomittari" nojailijan luvuilla olisi yo kaavasta seuraava paperilappunen sykemittarin viereen:

syke teho[wattia]
100 89
110 110
120 132
130 154
140 175
150 197
160 219
170 240
180 262
190 284

200 306

mhelander kirjoitti:

...
Muuten sen tehon tarkasti mittaaminenkin on turhaa. Ei tämä kauramoottori ole ohjelmoitavissa noin vain että nyt 250 W ja kolme tuntia. On liikaa muuttujia ja motivaattoreita vaikuttamassa. Lähinnä mielenkiinnosta mokomaa lukua katselisin, ja voisin yrittää kalibroida jotta tasaisissa olosuhteissa luvulla olisi ehkä jotakin todellisuuspohjaa.
...

Monen tunnin maantiematkoilla ohjelmoin kauramoottorini suunnilleen vakioteholle siten, että pidän sykkeen mahdollisuuksien mukaan esim. välillä 100-110 /min. Siinä on tosin hommaa vilkuilla mittaria tai kuunnella äänihälytystä, kun rajat ylittyvät. Aion automatisoida seurannan siten, että sähkömoottori pitää sykkeen annetulla välillä. Arduino mittaa sykettä ja säätää moottorin avustusta sen mukaisesti.

Moi,
korrelaatiokerroihan on hyvä, mutta siinä on oikeastaan vain 2 watti pistettä, 200W+-10W ja 300W+-15W, ja näille pistetille on monta datapointsia jolloin korrelaation neliöpoikkeaman arvo tulee pieneksi... mutta korrelaation on sen verran hyvä että nyt mun täytyy kaivaa koneelta viime kauden keskarisykkeet 150W:stä ylöspäin. palataan asiaan

Nojailija kirjoitti:

Moi,
korrelaatiokerroihan on hyvä, mutta siinä on oikeastaan vain 2 watti pistettä, 200W+-10W ja 300W+-15W, ja näille pistetille on monta datapointsia jolloin korrelaation neliöpoikkeaman arvo tulee pieneksi... mutta korrelaation on sen verran hyvä että nyt mun täytyy kaivaa koneelta viime kauden keskarisykkeet 150W:stä ylöspäin. palataan asiaan

Vähän näillä linjoilla on pääkoppaan muodostunut ajatusta hyödyntää syketietoa ja tehoa. Tilasin tosiaan tuon tehoa laskevan sykevyön. Katsotaan miten toimii kunhan saapuu.

Onko muilla sama ongelma. Se koskee kaikkia pyöriä. Kun laitat mittarin pyörään , niin tuo releanturi piru jää aina liian kauas, kun jostain syystä niissä ei ole minkäälaista anturin korotepaloja valmiina. Jolla säätää sen korkeutta pinnoihin nähden. Millain olette tän ongelman ratkaisut. Nytkin täytyisi Stern 3:n saada 10mm lisää tavaraa väliin . Onko olemassa valmiita säätimiä tähän .
Toinen ongelma on ettäjohdot on kovin lyhyitä , miksi ne on nykyään niin lyhyitä. No ne on helpo jatkaa , kun huolehtii vesitiiviydestä.

Samat ongelmat. Anturin väliin sopivan vahvuista kumia, joko Kuljetin mattoa tai pyörän kumia, mikä nyt oikean vahvuista sattuu olemaan. Piuhaa on tosiaan helppo jatkaa.
Vuosia tosin olen ajellut ilman mittaria, on sillai rennompaa. Jos mittauksia tekee niin gps on kätevämpi, se tosin on geokätkön haku reissuilla muutenkin mukana ja mittaa lenkin pituuden suuntaa antavasti.

Jukka

Nojanalle kirjoitti:

Millain olette tän ongelman ratkaisut.

Ei o kaunis. Mutta toimii.

Vähän tuohon malliin miekin sitä olen aina tehny, nyt ajattelin tehdä vähän hienonman . Taitaa taas mennä sellaiseksi nävertämiseksi , no se sopii mies kuvaan.

http://www.bikeshop.fi/Pyoramittarit_na ... ppa/g7220/ Näyttää Miollakin oleva pyöräilyyn sopiva malli. Onko kellään mitään tietoo .

Nokialta ostin langattoman mittarin, pelannut tähän asti ihan hyvin mutt nyt huomasn ett näyttää vähintään tupla nopeuksia - johtuukohan pakkasesta ?
Malli on Techwell Beatle 9w tuli just vaan mieleen ett nuo uudet valolle virtansa antavat magneetit saattaa vaikuttaa asiaan ku ne on samoilla kohdin pinnoissa
Vähän semmonen melikuva ett tuo mittarivirhe olis ollu kerran jo aikasemmin pittää testailla.

Petri

PW kirjoitti:

Nokialta ostin langattoman mittarin, pelannut tähän asti ihan hyvin mutt nyt huomasn ett näyttää vähintään tupla nopeuksia - johtuukohan pakkasesta ?
Malli on Techwell Beatle 9w tuli just vaan mieleen ett nuo uudet valolle virtansa antavat magneetit saattaa vaikuttaa asiaan ku ne on samoilla kohdin pinnoissa
Vähän semmonen melikuva ett tuo mittarivirhe olis ollu kerran jo aikasemmin pittää testailla.

Eipä se reed rele laitteiston tyhminmpänä osana tajua mikä mangeetti on sille tarkoitettu ja mikä ei, paiskoo vaan singaalia mittarille aina ku joku mangeetti menee sopivasti ohi. Sen omankin mangeetin kun asentaa huolella väärin niin saa näyttämään tupla nopeuksia. Ala-asteen ympräistöoppituntien antia kun muistelee niin hoksaa että mangeettien päissä on tavallaan kaksi mangeettikenttää, tulee tupla pulssi anturille...

Jukka

Jänskä homma mutta mun työmatka tuntuu pidentyvän... Kaksipyöräisellä muistelen työmatkan olleen lyhimmillään 22,25 km ja siinä mittarivirhe oli muistaakseni 1% luokkaa, vaihtelua on ollut muistaakseni maks. 400 metriä, yleensä vähemmän. Nyt kinnerillä lyhimmillään matka on ollut 22,6 km ja tänään 23,36 km eli vaihtelu on huomattavasti isompaa, mittarivirheen tarkistus jäänee Nokialle, ennen sitä varmaan pitää opella ajamaan suoraan niin työmatka lyhenee myös ajallisesti Vähän enemmän kyllä hakee ajolinjoja ja sileää asfalttia kaistan keskeltä ja tien reunasta mutta ei se paljoa selitä. Kilometrikisan kannalta mutkittelu on kyllä pelkästään positiivista

Muistanko väärin, vai oliko joku jostain löytänyt ANT+ sensorit erikseen nopeudelle ja kadenssille? Muistaakseni siitä oli ihan kunakin mutta ei nyt sattunut silmään enkä setä Google:n avullakaan löytänyt.