Nojapyöräfoorumi

Ei ne yleensä liukene, mutta ilmastointiteipit yleensä jättää liimaa vanteelle kun joudut sen lopulta vaihtamaan joten en suosittele sitä.

Minulla on läskipyörässä ollut nyt jo monta (5+ ainakin) vuotta gorilla teipillä tiivistetty vanteet. Ei ole sen teipin kanssa ainakaan Stanin litkuilla ollut mitään ongelmaa. Siitäkin varmaan jää kyllä hyvät liimajäämät, jos jostain syystä täytyy joskus uusia.

Kokeilin myös kinnerissä tässä syksyllä/talvella (no ei täällä etelässä ole kyllä talvea vielä näkynyt) tubelessia, kun ajattelin että ehkä homma on tässä vuosien saatossa kehittynyt myös korkeamman rengaspaineet kanssa toimivaksi, kun maantiepyörissäkin tubelessia nykypäivänä kaiketi aika paljon käytetään. Sepeli kun on taas kiusannut, niin ajattelin että ehkä tubeless olisi ratkaisu. Täytyy kirjata kokemuksia vielä tarkemmin paremmalla ajalla, mutta tiivistetysti sanoen ei tubeless omaan käyttöön ainakaan nyt sepelikaudelle käyttöön jää, sitä mieluummin kun ajaisi kuin renkaita pumppaisi.

"Vyörenkaat tekevät tuloa polkupyöräilyyn"
https://tekniikanmaailma.fi/vyorenkaat- ... yorailyyn/

Muistaakseni joku rengasvalmistaja teki jotain erikoismalleja vyörenkaana nopeusennätysten ajajille, siis tavoite ei ollut pito vaan pieni vierimisvastus.

ukram2 kirjoitti:

Muistaakseni joku rengasvalmistaja teki jotain erikoismalleja vyörenkaana nopeusennätysten ajajille, siis tavoite ei ollut pito vaan pieni vierimisvastus.

Michelin, alunperin aurinkosähköautokisoihin, sittemmin niitä käytettiin myös pisaralla pisimmälle -kisoissa, ja kulkeutui niitä jokusia myös lihasvoimalla kulkeviin vekottimiin. Michelin lopetti näiden valmistuksen jokusia vuosia sitten.

janx kirjoitti: 16 Helmi 2026, 12:24

"Vyörenkaat tekevät tuloa polkupyöräilyyn"
https://tekniikanmaailma.fi/vyorenkaat- ... yorailyyn/
Veetire2-e1770997846953.webp

Näissä ei kuitenkaan ole jorin perään kuuluttamaa terästä joka suojaisi paremmin pistoilta.

ukram2 kirjoitti: 16 Helmi 2026, 14:29

Muistaakseni joku rengasvalmistaja teki jotain erikoismalleja vyörenkaana nopeusennätysten ajajille, siis tavoite ei ollut pito vaan pieni vierimisvastus.

Ei kukaan kolmipyöräilijä tarvitse renkaissa pitoa vaan pientä vierintävastusta. Jooko?

Vyörengas ei sovi kaksipyöräisiin polkupyöriin. Pyöriä pitää olla kolme tai neljä, kun ajetaan vyörenkailla. Väittäisin, että vyörengas ei toimi kallistuvissa ajoneuvoissa.

ajarmala kirjoitti:

ukram2 kirjoitti: 16 Helmi 2026, 14:29

Muistaakseni joku rengasvalmistaja teki jotain erikoismalleja vyörenkaana nopeusennätysten ajajille, siis tavoite ei ollut pito vaan pieni vierimisvastus.

Ei kukaan kolmipyöräilijä tarvitse renkaissa pitoa vaan pientä vierintävastusta. Jooko?

Vyörengas ei sovi kaksipyöräisiin polkupyöriin. Pyöriä pitää olla kolme tai neljä, kun ajetaan vyörenkailla. Väittäisin, että vyörengas ei toimi kallistuvissa ajoneuvoissa.

No vyörenkaita on monenlaisia, eri ajoneuvoihin. Harmittavasti ei vielä oikein polkupyöriin, mutta esim. moottoripyörissä ne on tällaisia:
https://www.continental-tires.com/tire- ... struction/

Mitä huonoja puolia vyörenkaassa sitten on? Tuolla moottoripyörärenkaiden osalta mainitaan heikompi kylki, joka maastoajossa on merkityksellistä, mutta miksi ei kaikki polkupyörien muut kuin maastorenkaat olisi vyörenkaita?

Polkumies kirjoitti: 16 Helmi 2026, 22:10

..., mutta miksi ei kaikki polkupyörien muut kuin maastorenkaat olisi vyörenkaita?

Syynä on paineastian muodon ja mittojen vaikutus seinämien kuormitukseen. Tavallisen ristikudosrenkaan muoto on poikkileikkaukseltaan pyöreä. Paineen aiheuttama jännitys tällaiseen toroidin muotoisen polkupyörän renkaan seinämään on verrannollinen renkaan poikkileikkauksen halkaisijaan, eli käytännössä renkaan leveyteen; vaikkapa 47 mm.

Vyörengas poikkeaa ristikudosrenkaasta siinä, että kulutuspinnan alle on kiristetty vyö, joka kiristää renkaan toroidimuodon ulkopinnan litteämmäksi ja renkaan kehän pienemmäksi ja muuttaa renkaan poikkileikkauksen soikeaksi ja matalammaksi. Vyö tavallaan puristaa renkaan jo valmiiksi painuneeseen tilaan, jonka se maata vasten painuessaan saa. Tämä vaatii suurta voimaa ja ja suurta lujuutta vyön materiaalilta.

Kuvitellaan rengas paineastiaksi. Painetta kantava halkaisija on vyörenkaan tapauksessa renkaan ulkohalkaisijan suuruinen, eli esim. 700 mm ja ristikudosrenkaan tapauksessa renkaan poikkileikkauksen leveys, eli vaikkapa 47 mm. Renkaan kudosmateriaalin pitää siis vyössä kantaa 700/47=15-kertainen kalvojännitys ristikudosrenkaan tapaukseen verrattuna.

Polkupyöränrenkaat ovat tässä mielessä erityiset, että niiden leveyden ja ulkohalkaisijan suhde on erityisen suuri. Lisäksi polkupyörän renkaiden paino ei saisi nousta. Siksi vyörenkaita ei vielä ole niin helposti otettu käyttöön.

Tuo 28-tuumaisen polkupyörän renkaan ulkohalkaisija on samaa luokkaa kuin pienessä kuorma-autossa, joten vyön voimatkin ovat samaa luokkaa.

Hyvä muistutus jorilta tuon vyörenkaan vaatimuksista. Rakenne sopisi tänne nojapyöräilyn maailmaan paremmin kun täällä ei rakenteen painoa pidetä samanlaisena mörkönä kuin pystypyörien maailmassa.

Toki rajansa kaikella, jos tosiaan aletaan vaatimaan kuorma-autoilun järeyksiä, voinee renkaista tulla turhan raskaat jopa tännekin. Ilmankos ne Michelinin valmistamat vyörenkaat olivatkin pienihalkaisujaiset ja ainoastaan ratakäytössä.

No fillarikäytössä riittävä kantavuus (kuormankantokyky) on mahdollista saavuttaa onneksi pienemmillä paineilla kuin mitä kuorma-autoissa käytetään. Painehan vaikuttaa suoraan siihen, kuinka järeä rakenteen pitää olla.