Nojapyöräfoorumi

ajarmala kirjoitti: ↑21 Syys 2022, 20:12

Kas! Sehän on Bonne-Juoman tekemää. Se sijaitsee pyöräilyreittini varrella Lohjan asemalla vanhassa meijerissä.

Onko Bonnella tehtaanmyymälää?

Vilijami kirjoitti: ↑22 Syys 2022, 15:01

Onko Bonnella tehtaanmyymälää?

Enpä ole käynyt katsomassa, koska siitä ajetaan aina yli kolmeakymppiä ohi... Jos niitten nettisivulta selviäisi?

Vilijami kirjoitti: ↑16 Syys 2022, 13:26

Loppuun käyneestä kotikaljasta maistoin lasillisen. Vielä ei ollut hiilihappoja oikein kovasti tullut. Maku oli hämmästyttävä happaman makea. Mikään muu ei maistu tällaiselle. En osaa vielä tältä istumalta sanoa oliko tuo hyvää vai pahaa?

Nyt parinviikon jälkeen maistelin taas, niin hiilihappoja oli tullut ja hapanimelä mämminmaku tasoittunut. Tämähän lähentelee oluen makua. No nyt sain vastauksen mieltä askarruttaneeseen kysymykseen. Voiko kotikaljasta saada muutamaa päivää pidempään säilyvän tuotteen? Kyllä voi ja hyvän makuisen, mutta kotikaljalta se ei enää maistu.

Finladia Synkkä oli alussa pistävän makuista, mutta nyt kolmisen viikkoa pullokypsyneenä maku alkaa pehmetä ja väri + vaahto ovat hyvin lähellä Guinnessia. Vielä jokunen viikko odottelua.

Hiivan syvin olemus on edelleen hieman mysteeri. Etsiskelin taas juttuja ja löysinkin joitain.
Voiko se näin olla, että hapellisissa olosuhteissa ei etanolia muodostu?

Kuinka vähän hiivaa tarvii alkuun, jos se kerta lisääntyy saadessaan ruokaa?

Siispä testiin ”Pitkän saaren jäätee” joka sisältää teetä, toisin kuin ulkomaan kielinen nimikaimansa

20 teepussia 6h kylmäuutettu 5 litran vesimäärään.
1kg sokeria luiotettu 1,5 litraan kiehuvaa vettä.
5g Suomen hiivan tuorehiivasta, 30g sokerista ja 4dl vedestä tehty 6h startteri.
Kylmää vettä lisätty niin, että 10 litran kokonaistilavuus on saavutettu.

Vesilukko ei ole pulpahtanut 2vrk kuluessa vielä kertaakaan. Pinnalla on kuitenkin vaahtoa ja koelasillinen porisi kun korvalla kuunteli läheltä. Maistoin ja oli todella suunmyötäinen simamainen maku. Käymistä siis tapahtuu, mutta hitaasti. Vesilukosta näkee, että ylipainetta on astiassa. Odotellaan ja seuraillaan….

Vilijami kirjoitti: ↑09 Loka 2022, 20:30

Voiko se näin olla, että hapellisissa olosuhteissa ei etanolia muodostu?

Juurikin noin. Ei Vilijamistakaan synny etanolia, jos se saa happea.

ajarmala kirjoitti: ↑10 Loka 2022, 09:08

Vilijami kirjoitti: ↑09 Loka 2022, 20:30

Voiko se näin olla, että hapellisissa olosuhteissa ei etanolia muodostu?

Juurikin noin. Ei Vilijamistakaan synny etanolia, jos se saa happea.

Ei taida Vilijamista paljon syntyä etanolia, vaikkei saisikaan happea -vain maitohappoa.
Toisin on ruutanan laita. Se tuottaa talviviinat kroppansa sisällä. Liitän tähän alle jutun.

Uudenkaupungin Sanomat/Maija Karala -17.8.2017 kirjoitti:

Pohjamutaa tonkiva ruutana on harvan suosikkikaloja. Sitkeähenkisyydestä sitä on kuitenkin syytä kunnioittaa. Uusi tutkimus selvitti, kuinka ruutana selviää talvikuukaudet täysin hapettomassa vedessä: se on koko talven humalassa.

Jo aikaisemmin on tiedetty, että ruutana tuottaa talvella alkoholia, mutta yksityiskohdat ovat olleet hämärän peitossa. Viime viikolla julkaistussa artikkelissaan Oslon yliopiston tutkijat selvittivät koko tarinan.

Ihmisenkin elimistö toimii hapettomissa oloissa, mutta vain hetken. Elimistöön alkaa nopeasti kertyä maitohappoa. Pieninä määrinä maitohapoille menneet lihakset ovat vain kipeät, mutta jos hapenpuute jatkuu, siitä tulee hetkessä hengenvaarallinen.

Ruutana hajottaa maitohapon etanoliksi erityisten entsyymien avulla. Etanoli – sama alkoholi, jota ihmiset juovat – puolestaan leviää vaarattomasti kalan kidusten kautta ympäröivään veteen. Näin vaaraa alkoholimyrkytyksestäkään ei ole. Myös lähisukuinen hopearuutana ja kesytetty kultakala pystyvät samaan temppuun.

Ruutanan alkoholintuotanto toimii oikeastaan samalla tavalla kuin olutpanimoissa käytetyn hiivan. Yleensä sellaista ei kuitenkaan nähdä eläimillä.

Norjalaistutkijat osoittivat, että alkoholintuotantoa ohjaa setti geenejä, joiden alkuperäiset tehtävät ovat kaikille eläimille yhteisessä perusaineenvaihdunnassa, soluhengityksessä.

Mutta miten geenit ovat ruutanalla voineet erikoistua viinantekoon, kun sen täytyy kuitenkin pystyä myös hengittämään normaalisti? Vastaus löytyi kalan perimästä. Kahdeksan miljoonaa vuotta sitten ruutanoiden, kultakalojen ja karppien kantalajin koko perimäaines kaksinkertaistui. Näitä tuplaantumisia tapahtuu kasveilla jatkuvasti, mutta eläimillä ne ovat melko harvinaisia.

Kun kaikista geeneistä oli kaksi kopiota, toinen niistä oli vapaa erikoistumaan uuteen virkaan. Ruutanoilla niistä muotoutui konsti selvitä rehevissä lutakoissa talven yli.

Se myös tarkoittaa, että ruutana on todellinen kännikala. Talvet se viettää noin 0,52 promillen humalassa. Onneksi sen elämä ei talvella ole kovin vaativaa, joten pienissä sievissä uiskentelu ei haittaa./ Maija Karala

https://www.uudenkaupunginsanomat.fi/20 ... salaisuus/

Vilijami kirjoitti: ↑09 Loka 2022, 20:49

Kylmää vettä lisätty niin, että 10 litran kokonaistilavuus on saavutettu.

Huomaa myös, että tuo käyttämäsi 10 litran Plastexin muovikanisteri on valmistettu ihan siinä Bonne-juomien naapurissa Lohjan asemalla... Eli siis uutteita ja käymisastioita saa samasta paikasta eli Lohjan asemalta... Molemmista toki ajan kinnerillä neljääkymppiä ohi, koska kovempaa ei saa ajaa, kun nopeusrajoitus on 40.

Lohjan asemahan on siis kotipanijan täyden palvelun paikka

Vilijami kirjoitti: ↑11 Loka 2022, 11:06

Lohjan asemahan on siis kotipanijan täyden palvelun paikka

Voi vain kysyä onko sattumaa että Ari asuu siellä päin suomea?

Vilijami kirjoitti: ↑11 Loka 2022, 11:06

Lohjan asemahan on siis kotipanijan täyden palvelun paikka

Ja jouduin vielä ihan tarkistamaan, että myös Suomen Kotipanimo Oy sijaitsee Lohjan asemalla postilokerossa 36. Ne tuottavat mm. Karahvi -kotiviinipakkauksia - tämä tarkastettu vuoden 2021 herukkaviinini käymisainepaketista...

Vilijami kirjoitti: ↑09 Loka 2022, 20:49

Kuinka vähän hiivaa tarvii alkuun, jos se kerta lisääntyy saadessaan ruokaa?

Siispä testiin ”Pitkän saaren jäätee” joka sisältää teetä, toisin kuin ulkomaan kielinen nimikaimansa

20 teepussia 6h kylmäuutettu 5 litran vesimäärään.
1kg sokeria luiotettu 1,5 litraan kiehuvaa vettä.
5g Suomen hiivan tuorehiivasta, 30g sokerista ja 4dl vedestä tehty 6h startteri.
Kylmää vettä lisätty niin, että 10 litran kokonaistilavuus on saavutettu.

Vesilukko ei ole pulpahtanut 2vrk kuluessa vielä kertaakaan. Pinnalla on kuitenkin vaahtoa ja koelasillinen porisi kun korvalla kuunteli läheltä. Maistoin ja oli todella suunmyötäinen simamainen maku. Käymistä siis tapahtuu, mutta hitaasti. Vesilukosta näkee, että ylipainetta on astiassa. Odotellaan ja seuraillaan….

Tuskastuin ku vesilukko ei pulpahtanut, kaadoin yhden olutpullon pohjahiivat ja yhden kombuchapullon pohjahiivat joukkoon. Tai en suoraan kaatanut, vaan tein nuista 24h startterin. Jokos nyt alkas pulputus?
Mitenkähän tuo eri hiivojen sekoittaminen toimii? Tehostaako ne toisiaan vai lyökö korville?

Vilijami kirjoitti: ↑12 Loka 2022, 18:38

Mitenkähän tuo eri hiivojen sekoittaminen toimii? Tehostaako ne toisiaan vai lyökö korville?

Lyö korville. Niistä nopein valtaa koko satsin ja sillä mennään.

Kiitos tiedosta.