Nojapyöräfoorumi

jooseha kirjoitti: ↑28 Tammi 2021, 13:22

Tälleen usean pyyttonin ja mbb:n omistaneena uskallan olla vahvasti eri mieltä, jos on tarkoitus ajaa tosissaan mahdollisimman kovaa.

Flevotrikellä ja Luggarionilla kun polki kovasti ylämäkeen, niin ääritianteessa pito loppui asfaltilla ennen tangon tarvetta. Oliko väärin poljettu?

Vilijami kirjoitti: ↑28 Tammi 2021, 16:50

Oliko väärin poljettu?

Katulaittomat tehot reisissä

Vilijami kirjoitti: ↑28 Tammi 2021, 16:50

Flevotrikellä ja Luggarionilla kun polki kovasti ylämäkeen, niin ääritilanteessa pito loppui asfaltilla ennen tangon tarvetta. Oliko väärin poljettu?

No kun kerran kysyt, niin mun mielestä oli
Meillähän oli mäessä selvä ero sun flevolla. Mä nousin ongelmitta mäen, jota sä et päässyt ylös. Siinä flevossa oli tilannetta pahentavana ongelmana, että etujousituksen sai pompottamaan runttaamalla. Pomppivan keulan pito on olematon.

jooseha kirjoitti: ↑28 Tammi 2021, 17:26

No kun kerran kysyt, niin mun mielestä oli
Meillähän oli mäessä selvä ero sun flevolla. Mä nousin ongelmitta mäen, jota sä et päässyt ylös. Siinä flevossa oli tilannetta pahentavana ongelmana, että etujousituksen sai pompottamaan runttaamalla. Pomppivan keulan pito on olematon.

Meillä oli silloin noin 50kg painoeroa
Nykyisin öbaut 30kg kevyempänä nousee mäet ihan eri tavalla.
Totta tuo jousitushomma. Koko ajan jäykistin jousta. Lopulta niin ettei se joustanut oikeastaan yhtään, jolloin mäen nousu parani, mutta silti pidon sai loppumaan ennen tangon tarvetta.

Vilijami kirjoitti: ↑28 Tammi 2021, 17:41

Lopulta niin ettei se joustanut oikeastaan yhtään, jolloin mäen nousu parani, mutta silti pidon sai loppumaan ennen tangon tarvetta.

Todistaako tämä sen, että tankoa ei tarvi vai sen, että tuotat voimaa epätasaisesti? Mä voin aivan hyvin valita loppuuko voima vai pito ensin. Pyörittämällä pito riittää asvaltilla vaikka puuhun, mutta runttaamalla sutii alamäessäkin. Oma valinta.

Tuli Puuilossa käytyä ja mittasin huonekaluputket. Eihän ne seinämät mitään 1,25mm ole kuten nettisivu väittää vaan 1,5mm (ainakin 40mm ja 50mm putkissa). Tärähti heti lähemmäs 20% lisää painoa runkoon. Kiloissa tekee 1,3kg, joka ei onneksi tunnu paljolta, kun lokareineen ja tarakoineen koko pyörä menee varmaan jonnekin 15kg-20kg.

Se eka omatekoinen täysjousitettu nojakki vaan painaa niin hirveästi, ettei vastaavaa halua rakentaa uudestaan.

Polkumies kirjoitti: ↑05 Helmi 2021, 20:04

Tuli Puuilossa käytyä ja mittasin huonekaluputket. Eihän ne seinämät mitään 1,25mm ole kuten nettisivu väittää vaan 1,5mm (ainakin 40mm ja 50mm putkissa). Tärähti heti lähemmäs 20% lisää painoa runkoon. Kiloissa tekee 1,3kg, joka ei onneksi tunnu paljolta, kun lokareineen ja tarakoineen koko pyörä menee varmaan jonnekin 15kg-20kg.

Se eka omatekoinen täysjousitettu nojakki vaan painaa niin hirveästi, ettei vastaavaa halua rakentaa uudestaan.

Ei sillä painolla niin kauhesti väliä . Ylämäessä pistää hantiin vähän , kun kunto nousee ei se kauheesti haittoo .
Siinä teräsputkessa on vaan niin paljon muita etuja .

Mistähän löytäisi teräksisenä 68mm BSA-keskiöputken? Kaikissa halpiksissa taitaa olla 73mm. Joku vanha maantiepyörä, muttei niin vanha, että siinä on fauber-keskiö?

Ainakin Sinkkoselta, jollet romuista jaksa etsiä.

Onkohan toi varmasti terästä... En nähnyt mainintaa siitä. Näyttää vähän "alumiiniselta"

Polkumies kirjoitti: ↑27 Huhti 2021, 14:55

Onkohan toi varmasti terästä... En nähnyt mainintaa siitä. Näyttää vähän "alumiiniselta"

Paino mainitaan ja 180g kuulostaa aika painavalta ollakseen alumiinia, mut kai se voi olla.

Tossa osaläjässä olisi kaksiosaiset maantiekammet (Truvativ Elita nimeltään, vetopuolen kammessa kiinteä ontto akseli), jotka voisin laittaa tähän projektiin. Ne eivät taida sopia 73mm keskiöputkeen mitenkään?

Muutenkin jos olisi halua saada eteen iso 53-hampainen ratas, onko sen toteuttamiseen vaikeampi löytää osia, jos keskiöputki on maastotyylinen 73mm?

Tehtävänä on venyttää tähän pyörään etuhaarukka ja saada levyjarrujen kiinnikkeet vielä kohdilleen. Haarukan piikkeihin pitää siis saada S-kaaret ja alapäähän riittävän pitkä pätkä samaan kulmaan kuin venyttämättömässä haarukassa. Pientä sivuheittoa voi varmaan korjata ohuilla prikoilla, koska levyjarrukiinnitys on tuota tyyppiä, jossa haarukassa on akselin suuntaiset reiät, joihin tulee levyn koon mukaan adapteri ennen itse jarrun kiinnitystä. Toisaalta levyllekin pitää jäädä tilaa pyöriä ja mieluusti kapasiteettia 180mm levylle.

Sitä varten on nyt tällainen piinapenkki haarukalle. Tuonne haarukan piikkien yläpäähän sivuille on kaarevat puupalikat, joiden avulla saadaan taivutettua siisti kaari ulospäin. Sitten haarukan piikkien keskivaiheille sisäpuolelle laitetaan puupalikka, kierretanko laitetaan dropparien väliin ja haarukan piikkeihin kiskotaan kaari sisäänpäin. Näin syntyy haluttu muoto. Toivottavasti.

Tavoite tämä

Vaikuttava härveli. Ite tein vaan tälleen niinku itäsuomen malliin eli nopsasti.