Nojapyöräfoorumi

Nojanalle kirjoitti:

Jo aikanaa 1920 luvulla näitä ovaaleja laittoivat pyöriin ja eipä näytä saavan mitään suurempaa kysyntää, niin eikö sekin todista jotain näidenhyöryllisyydestä.

Älä älä vedä tätä korttia koskaan nojapyörä keskusteluun Jo aikanaan 1930luvulla on ollut nojapyöriä ja eipä näytä saavan mitään suurempaa kysyntä...

Jukka

jviirret kirjoitti:

Nojanalle kirjoitti:

Jo aikanaa 1920 luvulla näitä ovaaleja laittoivat pyöriin ja eipä näytä saavan mitään suurempaa kysyntää, niin eikö sekin todista jotain näidenhyöryllisyydestä.

Älä älä vedä tätä korttia koskaan nojapyörä keskusteluun Jo aikanaan 1930luvulla on ollut nojapyöriä ja eipä näytä saavan mitään suurempaa kysyntä...

Jukka

OT.
Jukka on selkeesti mukana politiikassa kun unohtaa sen että nojapyörät kiellettiin kilpailutoiminnasta. Lievähkö kysyntään vaikuttava tekijä

Kyllä verän jos haluan ja jos ärsyttää ei se haittaa. Keskustelu on vapaata ja jos ei se ketään loukaa niin se on rakentavaa.
kehitystä ei tapahdu jos ei voi ritisoida.

Pastori kirjoitti:

OT.
Jukka on selkeesti mukana politiikassa kun unohtaa sen että nojapyörät kiellettiin kilpailutoiminnasta. Lievähkö kysyntään vaikuttava tekijä

Saa kai nojakeilla kilpaa ajaa Ei tosin ihan kaikissa pystypyörien kilpailuissa, kuten ei kuulakisoihinkaan saa osallistua moukarilla.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Pastori kirjoitti:

OT.
Jukka on selkeesti mukana politiikassa kun unohtaa sen että nojapyörät kiellettiin kilpailutoiminnasta. Lievähkö kysyntään vaikuttava tekijä

Saa kai nojakeilla kilpaa ajaa Ei tosin ihan kaikissa pystypyörien kilpailuissa, kuten ei kuulakisoihinkaan saa osallistua moukarilla.

Jukka

Mä viittaankin tässä tähän, jos UCI ei olisi kieltänyt nojapyröriä virallisesta kilpailutoiminnasta 30 luvulla. Olisi laji mahdollisesti kehittynyt silloin ylivoimaisen nopeiden pyörien suuntaan. Nojapyöriä olisi siis todennäköisesti enemmän käytössä nykyään.

Kävin romikselta hakemassa alumiinia. Paksuus jotain 2.5 ja 3 mm väliltä, noin 24x95 cm palanen maksoi 5€,
ja biltemasta tarttui matkaan porakoneelle teline.

Tämän hetkinen suunnitelma olisi tehdä rattaat (hampaita/ovaalisuus prosentti)
26/30 - 37/15 - 48/10

Mutta tämä projekti tuskin etenee kovin pian, ensin on tuo alaohjaus, ja noiden rattaiden kokokin saattaa vielä muuttua kun käyn taas ajelemassa.

tavasti kirjoitti:

Kävin romikselta hakemassa alumiinia. Paksuus jotain 2.5 ja 3 mm väliltä, noin 24x95 cm palanen maksoi 5€,
ja biltemasta tarttui matkaan porakoneelle teline.

Tämän hetkinen suunnitelma olisi tehdä rattaat (hampaita/ovaalisuus prosentti)
26/30 - 37/15 - 48/10

Mutta tämä projekti tuskin etenee kovin pian, ensin on tuo alaohjaus, ja noiden rattaiden kokokin saattaa vielä muuttua kun käyn taas ajelemassa.

Muista ostaa kunnon poranterät. Itse hain IKH:lta ammattilaislaatuiset 3mm 8mm ja 10mm terät. Otin pienimpiä pari kolme mutta varakappaleita ei tarvittu, ja pienellä siis tein ohjausreiät.

Kun poraat niin suosittelen että käytät sinolia leikuun jäähdyttimenä ja terä ei tukkeudu. Muuten saat poistaa koko ajan terästä kokkareita. Vinkinsi vaan.

Nojanalle kirjoitti:

Kun poraat niin suosittelen että käytät sinolia leikuun jäähdyttimenä ja terä ei tukkeudu. Muuten saat poistaa koko ajan terästä kokkareita. Vinkinsi vaan.

Tuon kun ois tienny/muistannu niin helepommalla olis päässy.

On muuten aika roima ovaalius pikku rattaissa... Olethan sillä M$-softalla ja BCD huomioiden laskenut että ketjulle jää tilaa kampien kiinnityssormien kohdalla ?

Minun 144 BCD aiheutti sen että 42-hampainen ei onnistunut ja tein 43-hampaisen. Jälkeen päin voin todeta että 44-45 olisi ollut vielä järkevämpi. Taitaa seuraavista tulla 56/45. Sen verran vakuuttava toi uusi 9-lehtinen 12-23 takapakka on.

Nojanalle kirjoitti:

Kun poraat niin suosittelen että käytät sinolia leikuun jäähdyttimenä ja terä ei tukkeudu. Muuten saat poistaa koko ajan terästä kokkareita. Vinkinsi vaan.

Jaa nimenomaan sinolia? Terään ettei tulisi kokkareita vai poraajaan että jaksaa niitä poistaa?

mhelander kirjoitti:

On muuten aika roima ovaalius pikku rattaissa... Olethan sillä M$-softalla ja BCD huomioiden laskenut että ketjulle jää tilaa kampien kiinnityssormien kohdalla ?

Joo, softa sanoo että onnistuu, ja on mulla tuossa itseasiassa printattuna 26/40% kuviakin. Sisimmälle rattalle 4-pulttinen, ilmeisest 64mm bcd. Nyt siinä on 22 hampainen pyöreä ratas.

Vähän se nyt on hakusessa millaisia tekisi. Mietin, että jos nyt ovaalit tekee, niin kokeilee ainakin tehdä niin ovaaleja että eron huomaa.
Lähtökohtana oli http://www.highpath.net/highpath/cycles ... tml#choose ja sieltä 'Touring' jossa ehdotettu prosentit olivat 40-30-20,
mutta aivan noin radikaaliin en heti ajatellut hypätä, vai pitäisikös kuitekin...
Tuossa sopivassa ovaalisuudessa on ilmeisesti kadenssi se ratkaiseva. Jos ajaa kovilla kadensseilla, niin voi käyttää vain lievästi ovaaleja.
Itse taidan enimmäkseen ajella 75-90 rpm seutuvilla.

Oikean kulman hakeminenkin on oma hommansa. Tuohon pienimpään rattaaseen ei kovin tiheään saa reikiä mitenkään.
Pitäisikö lähestyä siitä suunnasta, että maksimi voima (jalan ojentamisen loppupuolikas) osuisi korkeimmalle harjalle,
vai että minimivoima (jalka suorana) osuisi mahdollisimman tarkasti oikein matalimmalle kohdalle. Nuohan ovat vähän eri asia,
suurimman ja pienimmän voiman kohdan vaihe-ero on ehkä luokkaa 60 astetta? Eli oikeastaan säännöllinen ovaali on väärä muoto?
Toisaalta, riippuu paljonko osaa toisella jalalla vetää. Veto lienee voimakkain jalan ollessa vähän koukistuneena?
Jos oikein viimeisen päälle tutkitaan, niin se optimimuoto taitaisi riippua kuskista, ja pitäisi olla välineet voiman mittaamiseen eri vaiheissa.

Tuohon keskusteluun 'miksi eivät ole yleistyneet' saattaa olla yksi vastaus juuri näissä erilaisissa ajotyyleissä.
Tarvittaisiin liian monenlaisia rattaita, ja oikeaan kohtaan säätäminenkin on vaikeaa.
Kisakäytössä kovilla kadensseilla voidaan käyttää vain lievästi ovaaleja, mutta ilmeisesti siellä ne ovat nousussa.
Taas retkipyöräilyyn tarkoitettuja rohkeammin ovaaleja ei ole saatavilla.

Jos joudut viilaileen on niinsanottu yksihakkuinen viila hyvä ja siihen kannattaa välillä vedellä liitua. Niin alumiini ei takerru kiini. Yksi hyvä työkalu on niinsanottu koriviila, tai toiselta nimeltään muottiviila. Leikkaa alumiinia tosi hyvin.

Nojanalle kirjoitti:

Jos joudut viilaileen on niinsanottu yksihakkuinen viila hyvä ja siihen kannattaa välillä vedellä liitua. Niin alumiini ei takerru kiini. Yksi hyvä työkalu on niinsanottu koriviila, tai toiselta nimeltään muottiviila. Leikkaa alumiinia tosi hyvin.

No jos nyt joskus siihen asti päästään, niin pitää kokeilla ensin sillä viilalla mikä löytyy, ja jos on ongelmia niin alkaa perehtyä erilaisiin viila-tyyppeihin. Sehän on jo varmaa, että viilaamiselta ei välty.

tavasti kirjoitti:

Nojanalle kirjoitti:

Kun poraat niin suosittelen että käytät sinolia leikuun jäähdyttimenä ja terä ei tukkeudu. Muuten saat poistaa koko ajan terästä kokkareita. Vinkinsi vaan.

Jaa nimenomaan sinolia? Terään ettei tulisi kokkareita vai poraajaan että jaksaa niitä poistaa?

Sen lisäksi että sinoli helpottaa poraamista niin estää alumiinin hapettumisen:

Pinnan viimeistelystä:

Olen käyttäny seuraavaa menetelmää ja voin suositella:

Puhalluksen jälkeen huolellinen pesu ja kuivaus, sen jälkeen "maalaus" tentulla (Sinol) ja annetaan rauhassa kuivua ja kas, alumiini osa ei hapetu enää ikinä.

Kemistin mukaan ilmiö perustuu kemialliseen hapettumiseen eli tenttu reagoi puhtaan alupinnan kera ja tekee kuivuessaan ohuen ja näkymättömän aluoksidipinnan kappaleen suojaksi. Edullinen "pintakäsittely" ja toimii.

http://www.intruderclubfinlandry.fi/clu ... oitus.html

Jukka

Aikanaan kun olin muottipajalla töissä Nokialla. Niin siellä mestari selitti että sota-aikaan kun oli vähän pulaa kaikesta ja konstit piti kehittää kotikutoisiksi. Oli hän käyttänyt väkevää virsaa alumiinin kovettamiiseen ja samalla alumiini sai eloksoinin kaltaisen tumman pinnan. Sitä hän kyllä sanonut kuinka pitkään osia liotettiin tässä liuoksessa. Mutta kehu kyllä tämän toimivan. Ja onhan virtsa tosin aika emäksinen aine. Tässä tämmönen kuulopuheisiin perustuva kikka. En tosin ole viellä koittanut ja voi olla että tämä on samanlainen juttu kuin keskiajalla käytetty punatukkasten poikien virtsan käyttäminen karkaisuun. Mutta eihän sitä tierä jos ei kokeile. Olisi hyvä tietysti hyvä kun olisi itse osallinen osa tätä alumiinin käsittelyä kemiallisesti.

perskuta jos ensin jois sen sinoolin ja sitten odottelis niin kauan notta rakko meinaa poksahtaa niin siitä se vasta kuningashappo saattas syntyä