Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://nojapyorafoorumi.fi/
No, ehkä se on sitten käytännöllistä ja järkevää kuljetella mukana spraypulloa, vaikka sylkemällä hoituu se ja moni muukin asia -jopa paremmin. Ja onhan se tietysti hienompaa, jos on oikein ostettu tuote tuohon hommaan, varsinkin jos joku sattuisi näkemään.
Ei sitä mihinkään tarvi kuljetella. Remontinkorjausta suoritetaan enemmän kotona ku reissussa. Tuo voitelu/irroitusspray on paljon monikäyttöisempi kuin pelkkä venttiilin voiteluaine.
Aamulla rengas viel ehjä ja venttiilikin pitää. Samoin pari muutakin tyhjentynyttä rengasta - nyt on taas pihassa muutama pyörä joilla lähteä
Ketjut tippu takarattaalta, en saanu tien päällä niitä takas. Pihassa sain ketjut paikoilleen, suistajan kiinnityspultti oli löysällä mutta suistaja on edelleen vinossa kiristämisen jälkeenkin. En hahmota, onko korvake vääntyny vai itse suistaja? Onhan se voinu olla pidempäänkin vinossa, joillakin vaihteilla on takaa kuulunu ylimäärästä rahinaa. Kuvassa vaihteet suurimmilla rattailla. Kun laittaa edestä keskimmäiselle, ketju on huomattavan löysällä, en hahmota sitäkään, johtuuko suostajan asennosta vai onko ketju vaan liian pitkä? Tosin jos lyhentää, meneekö liian tiukalle isoimmilla rattailla? Joo tiedän, ettei isoimmilla rattailla ole järkevää ajaa.
Tuossa on mahdotonta mitata korvakkeen suoruutta perinteisellä menetelmällä joten tarkastelisin takavaihtajaa altapäin ja yrittäisin arvioida onko häkin ylempi kiinnityspiste aikalailla suorassa kulmassa ylemmän rissan kiinnityksen kanssa, jos on niin vääntelisin korvaketta kunnes ylempi rissa on suunnilleen saman suuntaisessa tasossa rattaiden kanssa. Alempi rissa voi olla tällöin hieman vinossa, mutta se ei haittaa, niin kauan kun ketju ei osu vaihtajan häkkiin millään vaihde yhdistelmällä.
Kiitos Wackylle neuvoista.
Irrotin suistajan ja sittenhän vanhalla silmällänikin näen, ett vääntynyt on. Ruuvipenkissä väänsin mutta vaikee irrallaan sanoo, menikö liikaa. Ruuvipenkki on 7km päässä pyörästä,eli näen vasta kotona, miten lähelle oikeeta meni. Ehkä tää tästä viel
Noh, mutta miksi ei olisi järkevää ajaa isoilla rattailla?
Minä kun en muilla ajaisikaan.
Laitan tähän alle selityksen toisesta ketjusta (Likaisen ketjun vaikutus hyötysuhteeseen tjsp.)
jori kirjoitti: ↑13 Loka 2025, 11:00Härski on aivan asian ytimessä. Suuret rattaat sekä edessä, että takana tuottavat pienemmän ketjuvoiman ja pienemmät kitkavoimat ja toisaalta pienemmät artikulaatiohäviöt (ketjun kulmaliikkeet rattaalle, ja rattaalta takaisin suoraksi siirryttäessä).
Ero on parin prosentin luokkaa, joten ihan olemattomasta vaikutuksesta ei tuossa ole kyse. Kannattaa siis ajella suuremmilla takarattailla varsinkin kun poljetaan suurilla tehoilla. Parempi siis ylämäen tullessa vaihtaa takaa suuremmalle kuin edestä pienemmälle. Ainakin siihen asti, kunnes takaratas on 30 piikin kieppeillä, ennen kuin eturatasta vaihdetaan pienemmälle.
Kannattaa myös hyötysuhdemielessä (sekä myös lihasten väsymismielessä) ottaa vauhtia ylämäkiin, ettei tarvitse käyttää suuria poljinvoimia so. ketjuvoimat pysyvät pienempinä ja hyötysuhde korkeampana.
Myös ketjun ja rattaiden kuluminen on tällä tavalla ajaen pienempää. On siis kaikin puolin edullista ajaa varovaisella asenteella, kuin ketju olisi juuri menossa poikki.
Tästä kuvasta näkyy, miten hyötysuhde paranee, kun takarattaan koko kasvaa. Eturattaan koko ei niinkään vaikuta hyötysuhteeseen niin kauan, kun se on siellä 30 pinnassa. Tuossa on tietysti mukana vielä ketjulinjan vinouskin, joka taitaa olla pienimmillään tuossa 24 piikin kohdalla. Se, ettei 27 ja 30 huononna hyötysuhdetta kertoo, että rattaan koko vaikuttaa hyötysudetta parantavasti enemmän kuin pieni vinouden lisäys. Kinnerissä vinous on todella pientä, koska ketju on pitkä, joten isommat rattaat parantavat hyötysuhdetta vieläkin enemmän.
Tässä koko käyrä, jossa näkyy eturattaan vaihtokohdat tasaisesta käyrästä hieman nousevina vastusvoimina. Tuossa on siis 15 mittausta, vaikka takarattaita on 12. Eturatasta vaihdettaessa ketjulinja hieman suoristuu, mikä parantaa hyötysuhdetta. Seitsemännen takarattaan kohdalla vaihdetaan pienempi eturatas, jolloin ketjulinja suoristuu ja hyötysuhde hyppää paremmaksi, vaikka takarattaan koko on tuossa 19 piikin luokkaa. Tästä vastukset lähtevät pienenemään ja ovat pienimmillään 27 piikin kohdalla, vaikka ketju on jo vinossa sisemmältä takarattaalta ja pysyy melko pienenä vielä 30- ja 33-piikkisillä, jotka yhä kasvattavat vinoutta.
Jos joku haluaisi oikein hipostella ketjuvälityksen hyötysuhteen mielessä, kannattaisi vaihtaa eturattaan niin päin, että pienin eturatas olisi uloimpana ja isommat järjestyksessä sisälle päin. Näin ketjulinja pysyisi suorempana, eikä helposti tulisi ajettua pienellä takarattaalla, joka siis on se eniten hyötysuhdetta heikentävä tapa.
Varmuuden vuoksi vielä video, jolla tuo selitetään kelattuna valmiiksi sopivaan kohtaan. https://youtu.be/aFwkW0CY7qA?t=856
No ei ollu eka kerta ku oon ymmärtäny väärin - eikä varmaan vika Onhan se ketjun vinous eri juttu kinneris ja mbb:ssä.
Nyt suistaja näyttää silmämääräsesti kuitenkin suoralta - koeajo viel tekemättä. Tuossa kun kelailin ketjua vaihteita vaihdellen, yllättävän löysälle ketju menee heti kun edestä tiputtaa keskimmäiselle rattaalle. Ketju mm. hinkkaa takaa "haarukan" tukirakenteisiin - jotain materiaalia siinä on suojaksi liimattuna, ettei alumiini kulu.
Mittaa se ketju. Laita edestä isolle rattaalle ja (varovasti) takaa myös suurimmalle. Kaikki löysä, mitä ketjussa tuolloin on, on turhaa. Suistajan häkki pitäisi tuossa tilanteessa osoittaa kutakuinkin eteen päin. Jos ketjua on liikaa, ota pois. Kaikki turha ketju haittaa vaihteen asiallista toimintaa.
jori kirjoitti:Mittaa se ketju. Laita edestä isolle rattaalle ja (varovasti) takaa myös suurimmalle. Kaikki löysä, mitä ketjussa tuolloin on, on turhaa. Suistajan häkki pitäisi tuossa tilanteessa osoittaa kutakuinkin eteen päin. Jos ketjua on liikaa, ota pois. Kaikki turha ketju haittaa vaihteen asiallista toimintaa.
Tuohon ohjeeseen vielä huomiona, että mahdollinen takajousituksen vaikutus pitää huomioida, jos meinaa alkaa oikein minimoimaan ketjun pituutta -> takahaarukan nivelpisteen paikka vaikuttaa. En nyt ulkoa muista, että miten sijaitsi Questissa.
Ketjun laahaamisesta takahaarukkaan: takavaihtajan jousi ei jaksa vetää kinnerin pitkää ketjua kireälle. Taaksepäin kampia pyörittämällä (tai vastaavasti takarengas ilmassa eteenpäinkin ilman kuormaa polkiessa) ketju laahaa helposti takahaarukkaan, mutta poljettaessa (vetopuolen ketju kireällä) tätä ei esiinny.
