Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://nojapyorafoorumi.fi/
Puomi helpottaisi ainakin jaluspisteen sijoittamista. Tuollaisena vaatii pitkän tangon, jota purjeen saa jalustettua riittävän sisään.
Voihan suorankin puomin laittaa mastolla ylemmäs. En tosin tiedä kutsutaanko sitä suomeksi silloin enää puomiksi 
Olisi ainakin helpompi tehdä.
Ennen liikenteeseen lähtöä kannattaa pariin kertaan miettiä miten tuon saa pysähtymään tarvittaessa melko pikaisestikin.
Aivan samallalailla kuin ennenkin - jarruttamalla. Purje lopettaa heti vetämisen, kun päästää jaluksen irti 
jooseha kirjoitti:Aivan samallalailla kuin ennenkin - jarruttamalla. Purje lopettaa heti vetämisen, kun päästää jaluksen irti
Purje lakkaa lähes kokonaan vetämästä myös pelkästään jarruttamalla. Tiukkaan skuutattu purje sakkaa heti, kun nopeus hidastuu.
Sen mitä joskus nuorempana olen purjehtinut niin täytyy todeta että "ihan heti" ei tapahtunut muuta kuin koko veneen kaatuminen 
Tuulessa on kuitenkin niin paljon voimaa että jossain kevarilla tuollainen voi olla melko mielenkiintoinen hallittava varsinkin jos muitakin on samaan aikaan liikkeellä.
trike76 kirjoitti:Sen mitä joskus nuorempana olen purjehtinut niin täytyy todeta että "ihan heti" ei tapahtunut muuta kuin koko veneen kaatuminen
Tuulessa on kuitenkin niin paljon voimaa että jossain kevarilla tuollainen voi olla melko mielenkiintoinen hallittava varsinkin jos muitakin on samaan aikaan liikkeellä.
Et taida nyt käsittää, miten paljon kovempaa suhteessa tuuleen pyörä liikkuu. Pyörällä ajellaan yli 30 km/h nopeuksia jo varsin maltillisessa tuulessa. Pyörän vastus on vielä jääpurttakin pienempi. Veneen nopeus suhteessa tuulennopeuteen on lähes aina hitaampi kuin tuulennopeus. Tämä johtuu polkupyörän paljon pienemmästä vastuksesta, joka sitä paitsi koostuu aivan eri tavalla muodostuvista vastuskomponenteista. Köliveneen vastus kasvaa nopeuden neljännessä potenssissä veden suhteen ja aivan minimaalinen osuus ilmanvastusta toisessa potenssissa. Pyörän vierintävastus on vakio riippumatta nopeudesta, joten kun tuulen voima ylittää tämän, on kaikki loppu vain ilmanvastuksen toisen potenssin voittamiseen. Näistä syistä purjepyörässä ja vaikka jääpurressa on paljon pienemmät purjeet ja silti paljon korkeammat nopeudet. DN-jääpursi kulkee 6m/s tuulessa 80 km/h, eli n. 22 m/s. PUrjevene 6 m/s tuulessa ehkä 6 solmua, eli 3 m/s vaikka purjeiden määrä on paljon suurempi.
Koha sais ees liikkeelle 
PW kirjoitti:Koha sais ees liikkeelle
Katamaraanipurjehduksessa jo huomasi, miten alkuvauhdilla sai aikaan suhteellisen tuulen kasvun, joka vasta riitti pitämään paatin liikkeellä. Piti siis ottaa ensin vauhtia, jotta sai kunnolla vauhtia. Pyörällä tämän merkitys on vielä suurempi, koska vierintävastus on vakio ja aivan hiljaisessa vauhdissa paljon suurempi kuin veden vastus. Eli kannattaa polkea alkuvauhdit ja vasta sitten yrittää purjehtimalla ylläpitää vauhtia.
Sipasin jonkinlaisen puomin paikoilleen. Puomista pystyy purjetta säätämään, eli luulen toimivan noinkin. Ei vaan tuule, ei varsinkaan tässä pihassa - ei saa tuntumaa.
"Ei tuule nyt, on tyyntä nyt ja tuulikin on tyyntynyt"
PW kirjoitti:"Ei tuule nyt, on tyyntä nyt ja tuulikin on tyyntynyt"
Tuulee nyt
Tuuli tyyntyy nyt
Ei tuule nyt
On tuuli tyyntynyt
Hyvin kulkee, silmämääräsesti tuo purje ei kauheen paljon poikkea omatekelleestäni, ei koon, eikä muodon suhteen. Tuulta siis ootellessa
Aamulla pihalle ja purje siellä jo lepatteli lupaavasti ja malttamattomana Sen verran sain pullistumaan, ett huomasin mastonjalan tarviivan joonkinlaiaen pyörähdyksenestoklemmarin - luulen ettei kolmas pakoputkiklemmarikaan auta vaan pitää lukita jalka pyörän omiin puristuliitoksiin. Keulavantti tarttee myös laittaa, ennen kovempia koitoksia. Sivuvantitkin olis hyvät mutt tartteis lisätä joku poikkiputki, johon vantit sais kiinni. Ehkä tämä tästä etenee.
PW kirjoitti:Aamulla pihalle ja purje siellä jo lepatteli lupaavasti ja malttamattomana
Kyllähän naru-, tai tässä tapauksessa vanttikiinnitys, hyvä on, mutta kannattaa käyttää hyväksi se, joka jo on.
Pyörähtämisen estämiseksi tarvitaan vastamomentin kantava liitos. Vastamomenttia luo 100 kg ukko ja 70 cm raideväli, joka tukikolmion takia kapenee hieman maston etuviistojen voimien suunnassa. Lasketaan 30 tukietäisyydellä. 100 kg x 0,3 m on 30 kgm. Putki on 50 mm halkaisijainen, joten sen pinnalta pitää pitää kiinni kitkavoimalla, joka 20% kitkakertoimella laskien vaatii pulttien yhteisvoimaksi 30/0,025/20%=6 tonnia.
M8 normaali pultti kantaa vetoa 1,8 tonnia, joten pyörän kaatavaan tilanteeseen päästään kahdella klemmarilla, jos ne kiristetään niin tiukkaan kuin kestävät. Kolmella klemmarilla riittää kohtuullinen kiristys. Käännä joka tapauksessa pakoputkiklemmarit toisin päin. Kun kelmmarin peltiosa on yläpuolella, puristaa se paremmin tuota U-profiilia reunoista ja pitää paremmin.
Kumilevy, vaikka vain sisärenkaan pala, U-kourun ja runkoputken välissä nostaa kitkakerrointa ja säästää maalivaurioilta. Teräksen ja kumin kitkakerroin on jo moninkertainen, joten kaksikin klemmaria riittää kitkan puolesta, mutta vähän pelkään tuon kourun taivutuksen kestoa ja itse laittaisin kolmannen klemmarin.
Kannattaa varoa puristamasta runkoputkeen lommoja. Tulee aika helposti nuilla pakoputkiklemmareilla, mielummin laittaisin leveämmät hydrauliputken kiinnikkeet tai Kerkot.
Kerta kiellon päälle, laitoin neljä klemmaria. Alapuolellekin laitoin puolikkaan putken ja sisuskumia väliin. Jaksaako suojata runkoputkea lommoilta, en tiedä. Klemmarit oli kallellaan koska näin pystyssä ketju kilisee klemmarin peltiin.
Hemaiseva ulkotyöskentely keli tuulia taas odotellessa jotta voi testata.