Jarruvaijerien kitkavoiman mittaamisen yhteydessä syntyi kysymys, mikähän on ketjuvälityksessä vastaava kitkavoima. Vastaavanlainen mittaustilanne on kuvassa alla:
Vasemmalla punasen ämpärin puolella roikkuu katkaistussa ketjussa massaa 8.56 kg (ilman ketjun painoa), ja oikealla sinisen ämpärin puolella aluksi saman verran.
Paljonko voidaan lisätä siniselle puolen enintään massaa, jotta ketju ei vielä lähde kulkemaan? Montako prosenttia?
Katkaistu mitattava ketju on töhnäinen runsaasti käytetty, leveys 0.135 tuumaa "sisämitta", vaikka pyörän oma rattaisiin kuuluva ketju on 0.100 tuumainen (näkyy kuvassa sekalaisena sotkuna, mikä ei osallistu testiin). Ketju öljyttiin ompelukoneöljyllä töhnän päälle Tarkastettu, että jarrupalat eivät kosketa vanteeseen. Ketju on isoimmalla takarattaalla, ei koske pinnojen suojamuoviin.
Takarattaassa 28 hammasta, keskiössä 46 (tietoa ei tarvita tulokseen!).
Järjestelyä voi kritisoida mm. siitä, että ketjun löysän puolikkaan kitkaa ei mitata. Toivottavasti se on niin pieni, ettei siitä tarvitse välittää.
Pikainen alustava kokeilu antoi noin 150 -200 gramman massan, eli 1.75-2.3 %. 200 gramman massalla sanko laskeutui juohevasti mistä tahan kohdasta ilman takelteluja maahan, mutta 150 gramman massalla se saattoi pysähtyä lyhyen (1-2 mm) tönäisyn jälkeen; toisinaan meni loppuun ja toisinaan ei. Koska ketjun siirtyminen siirtää sen painoa oikealle puolen, niin takeltelut sattuivat lähinnä sinisen ämpärin ollessa ylhäällä. Tarkan tuloksen saamiseksi kannattaisi ottaa huomioon ketjun painosiirtymä ja toistaa kokeilu muutaman kerran huolellisesti.
Voidaanko nyt tästä päätellä, että polkupyörän ketjun tehonsiirrossa kitkaan katoa vain noin 2 % käytännön elämässä (= kuluneessa likaisessa mutta juuri öljytyssä ketjussa) ? (vrt jarruvaijerikokeessa 46 %, ja siis jarruvaijerin korvaaminen rissoilla voisi olla hyvä juttu?).
2 % olisi sama kuin 100 km ajossa menee ketjujen lämmittämiseen energiaa 2 km ajon verran tyypillisesti. Miltä tuntuu?
