Pyöräksi muodostu nyt, M5 SP 559 joka siis kolarikorjattu.. piirit kun on pienet niin ei tarvitse isoa salapoliisityötä tehdä että löytää vanhan omistajansa.
juuri pieneltä totutteluajelulta palattuani totesin, että vauhtihan on ihan jees... paitsi ylämäessä jossa se meinaa hyytyä (pitäis varmaan tehdä talvisin muutakin kuin löhöollä sohvalla mamman palveltavana?)
Onneksi olkoon uudelle nojapyöräilijälle! 
Se ylämäkien huono kulku paranee, kun opit polkemistekniikan, joka hiukan poikkeaa pystypyörästä. AIvan samoihin tehoihin et pääse, kuin pysypyörällä, mutta kun opit tekniikan eivät ylämäet haittaa.
Perusasia on, että nojapyörällä ylämäkiin otetaan vauhtia. Aloita raju polkeminen jo ennen mäen alkua. Parempi, kun jatkat edellisen alamäen vauhtia niin, että sinulla on ylämäen alla jo kunnon vauhti. Tämä tietenkin vie voimia, mutta mäki menee niin paljon nopeammin ylös, että voiman puute mäen päällä ei tikahduta vauhtia kokonaan.
Toinen asia on takapuolen nostaminen tai keventäminen penkissä siten, että poljet lapaluiden tai yläselän ja päkiöiden varassa ja ikäänkuin kuopaiset päkiöillä. Tämä on vähän harjoittelua vaativa tekniikka, josta on foorumilla keskustelua toisaalla.
Kovaa ajoa!
toivoo
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Joo,teretulemast joukkoon tummaan! Kyllä ne ylämäetkin alkaa sujuu ku oikeet lihakset tottuu ja tosiaan kovavauhti ennen mäkiä, kuin myös riittävä pyöritys mieluummin ku voimalla runttaus. Pystypyörien kanssa jos ajaa yhteislenkkiä ni huomaa äkkiä ett rytmi on ihan toinen ja joutuu oikeesti ajamaan omaa tahtia.
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Ylämäkeen tosiaan kannattaa muistaa niitä vaihteita käyttää, pienemmälle puottaa ajoissa jotta jalat pyörii koko ajan lepposasti niin menee nätisti ylös, koska jos joutuu alkaa runttaamaan samalla lailla kun pystärillä niin vauhtia alkaa olemaan liian vähän ja tasapainotus menee hankalaksi.
Toki helppo täältä tasamaalta huudella mutta kuitenkin... 
Vastatuuli vihaa meitä... tahtoo alemmas....
http://kotisivu.suomi.net/mustasudenkorento/
Nojanalle kirjoitti:Hei. Täällä on jossain myynissä se Flevon kolmipyörä. Aika mielenkiintoinen kolmanneksi. Poikeaa täysin muista jota olet ajanut.
Tarkoitat vissiin tätä http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.php?f=4&t=2099 olisi aika helmi...
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Kyllä tarkoitin. Todellinen helmi. Tarpeeksi erikoinen ja täysin poikkeava tavallisesta tiellä liikkuvasta menopelistä. Ostasin itse jos pussi oli vähän vahvempi.
leppis kirjoitti:Pyöräksi muodostu nyt, M5 SP 559 joka siis kolarikorjattu.. piirit kun on pienet niin ei tarvitse isoa salapoliisityötä tehdä että löytää vanhan omistajansa.
juuri pieneltä totutteluajelulta palattuani totesin, että vauhtihan on ihan jees... paitsi ylämäessä jossa se meinaa hyytyä (pitäis varmaan tehdä talvisin muutakin kuin löhöollä sohvalla mamman palveltavana?)
Joo ja hommaa ne lukkopolkimet vaan, ne jeesaa paljon... Varsinkin toi Jorin mainitsema "erityis"tekniikka vaatii mun mielestä kyllä lukkopolkimet, ja takareisin mukaan ottaminen kanssa. Kyllä sä muutamalla nollavauhti kaatumisella opit irrottamaan ne jalat nopeasti 
Tuli mieleen että se M5:den puomin kyltti jäi antamatta mukaan, koitan ettiä sen ens viikonloppuna niin voin laittaa postissa tulemaan. Se oli pienillä pop-niiteillä kiinni.
Lainaan threadia kun asia muodostuikin yllättäen aktuaaliksi. Ensin pitkähkö pohjustus:
Vuonna 2000 en ollut ajanut millään kaksipyöräisellä vuosikausiin. Vaimon huomauteltua asiasta nappasin eräänä päivänä fillarin alleni työmatkalle, ja jäin ensimmäisenä päivänä auton alle. Pidin tätä merkkinä siitä että minun kannattaa liikkua vain autolla. Vihdoin viime kesänä ostin itselleni Helkaman retkipyörän, kun muksut ovat tulleet siihen ikään että heidän kanssaan voi liikkua pyöräillen. Helkaman satula painaa minua paikkaan jota en viitsi tässä nimetä, ja käsivarsia särkee kun makaan sarvien päällä. Ei mukavaa.
Kuukausi sitten näin Basmanin Regular-cruiserin netissä. Seuraavana päivänä soittelin Turkuun kaverille joka myy sellaisia, ja sitä seuraavana päivänä hain itselleni sellaisen. Aivan tajuttoman makea peli mielestäni, mutta ei mikään vauhtipyörä. Muutaman kerran olen töihin polkaissut sillä kun kelit ovat sallineet.
Muutama viikko takaperin poljin Lahdessa ylöspäin Upon siltaa ja mäen päällä joku sujahti trikellä ohitseni. Asiaa piti hiukan tutkia ja täällä ollaan. Kuljettuani vuosikymmenen laput silmilläni, minulle on valjennut ettei polkimessa tarvitse olla renkaat ja polkimet aina samassa suhteessa keskenään. Heh.
Koska kuvittelen ajavani paljon työmatkoja (17km kaupungin läpi) otaksun triken olevan tuohon tarpeeseen sopivin. (Paljon pysähtelyjä suojateiden eteen.) Trikejen hinnat ovat vaan sellaiset ettei tuollaista viitsisi ostaa ihan vaan kokeillakseen. Kohteliaimmin tiedustelen olisiko minunkin mahdollista päästä kokeilemaan nojapyörää jossain Päijät-Hämeen seudulla? Pituus 172cm/90kg. Ensisijaisesti kiinnostaa trike, mutta kaksirenkainenkin nojapyörä kiinnostaa.
Performer Highracer 26
Koeajo on todella tärkeä ja mahdollisimman monella mallilla suositeltava. Eiköhän sulle löydy pyöriä koeajoon.
Trikejen ongelmia kaupunkiajossa on että ne on todella matalia jolloin et näe esteiden yli joita kaupungissa riittää. Sut voi nähdä esteiden takaa kun laitat viirin pyörään, mutta suosittelisin harkitsemaan kaksipyöräistä. Toinen ongelma joka trikellä tulee vastaan on se että sillä ajaa jokaiseen tiessä olevaan töyssyyn koska sulla olis kolmessa linjassa rengas.
Itse aloitin trikellä koska se vaikutti fiksuimmalta vaihtoehdolta, mutta kun on oppinut kaksipyöräisellä ajamaan niin paluuta ei ole.
Maahantuoja Pirkanmaalla http://www.takakenobikes.fi/ tuolla varmaan saa ainakin trikejä kokeilla, eikä ihan niitä matalimpia joten näkyvyyskin parempi.
Muuten kakspyöräsen puolesta liputan miekin, kun en paremmasta tiijä siis siitä velomobiilistä 
Petri
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedServ ... =1146,1146 Täältä löytyy halpaa ja vähän kalliinpaa.
http://www.kolumbus.fi/vanderwoude/nojapyorat Täältä sit laadukkaampaa kaksipyörästä. 
http://netti.nic.fi/~tapioo/trike.htm täältä kotimainen kolmipyörä. 
Äkkiseltään kolmipyöräinen tuntuisi kaupunkiajoon leppoiselta, ainakin liikennevaloissa on rennompaa odotella. Itsellä tosin kokemukset kolmipyörästä rajoittuu kilometriin mutta leppoisuus jäi päällimmäisenä mieleen, Hasessa näkyvyyskin olisi vähän parempi, se ei tosin ole kovin "urheilullisen" näköinen mutta hieno peli kuitenkin.
Vääksyssä löytyy Nazca Pioneeri vähän tuunattuna jos kaksipyöräistä kiinnostaa kokeilla, mä olen 168 pitkä eli säädöt onnistuisi varmaan ilman ketjujen kanssa kikkailua. Jos ajaisin pelkästään kaupungissa niin näillä vajavaisilla tiedoillani varmaan triken ostaisin mutta jos maantie houkuttelee niin sinne kaksipyöräinen on (minun mielestä ) paras vaihtoehto ja pärjää sillä alkuharjoittelun jälkeen kaupungissakin.
Nojasyklismiä vuodesta 2010
"Nojapyöräily on parasta mitä voi tehdä housut jalassa mutta kinnerillä voi ajaa myös ilman housuja"
Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Kiitos linkkivinkeistä. Savenmaan löysin itsekin mutta nuo muut olivat uusia. Olen lueskellut tässä terpan "blogi"threadia "Nazca Pioneer kyytiä" ja se on ollut mielenkiintoista luettavaa. Aloin itsekin pähkäillä sitä kaksipyöräistä mallia kuitenkin. Runsaat pysähtelyt vaan mietityttävät sellaisen kanssa.
Performer Highracer 26
