Nojapyöräfoorumi

MIG säädöt on pitkälti kone kohtasia . Vaikea neuvoo , itse säädän aina niin kuin korvalle on hyvä.

jori kirjoitti:

Toinen kysymys TIGimiehille

TIG-llä menee periaatteessa kolmeen milliin asti ilman seevejä läpi. Parimilliseen uskaltaa jo pienoisen "seevin" hipasta. Hipasun tarkotus on lähinnä helpottaa railon erottumista.

Kannattaa alottaa sikapienellä virralla ja lisätä hissukseen virtaa, kunnes kuljetusnopeus on omalle koordinaatiolle sopiva. Länpöö senverra et hiuka roikahtaa (sulaa läpi) ja lisäainetta tuikkaamalla jäähdytys, ettei polta reikää jne.. Säätämällä virranvähenemisrampin loivaks (2-4s.) pystyy pahoissa paikoissa "tanssimaan" laskurampilla ja säätämään näin virtaa portaattomasti tilanteen mukaan.

Nojanalle kirjoitti:

MIG säädöt on pitkälti kone kohtasia . Vaikea neuvoo , itse säädän aina niin kuin korvalle on hyvä.

Juu, MIG on helpompi säätää, mutta nyt kyselin TIGistä. Niissä on hienoja säätöjä napaisuudesta rampeista virran määrästä ja sytytyksen tavasta. Olen muutaman kerran onnistunut hitsaamaan TIGillä ihan hyvää saumaa, kun on sattunut olemaan säädöt summittain kohdallaan, eikä ole tarvinnut muuta, kuin enintään virtasäätöön koskea. Tänään yritin, mutten saanut inahtamaankaan. Joku oli varmaan väärin, mutten älynnyt mikä.

Kiitos Härski, tällaisia neuvoja juuri tarvitsin. Nyt kun vielä selviäsi, mikä tänään oli, kun ei liipasimesta syttynyt tuli.

JOtkut Kempit ainaki on sellasia et ei inaha jos ei oo älynny laittaa jähytintä (vesipumppuu) pyörii. Tuli nyt hetimielee jos ei kerta erroria herjaa. Kannatta myös tarkistaa J. nesteen määrä. Noi edelliset tietty pätee isoihi ammattivehkeisii, misso kolvin jäähdytys klykolikierrol.

Kannattaa tosiaa ottaa touhuun tuntumaa sil räkäraudal tai miksei rosterilla. Tig hommissa puhtaus melkein puoliruokaa..Mustalla raudallakin kannattaa pyyhkiä pinnat-myös juurenpuoli- kirkkaaks valssihilseestä yms moskasta. Muuten räkii päin näköä, eikä jälki ole siistii. Rosteri vaatii ohkasella materiaalilla juurisuojan(kaasun). Muuten polttaa ruman "parran" juuren puolelle ja heikentää liitosta jne.

Sitku on hyvä tuntuma touhuun ja himo iskee luonnellisesti sen ALun liimaamiseen, ni sit puhtaus on jo enemmä ku puoliruokaa. Kaikki pinnat täytyy hioa oksidista vapaaks pestä tenulla vartin sisällä hitsauksesta. Edellinen koskee myös lisäainelankaa.

Alumini on alottelialle aika haastava materiaali TIG-llä. Sulan väri ei juuri poikkea kiinteästä, jonka vuoksi on vaikee konkreettisesti nähdä mitä siel railossa tapahtuu. Lisäksi homma täytyy alumiinin suuren lämmönjohtokyvyn vuoksi tehdä kovilla virroilla suht nopeasti edeten. Jos yrittää pienillä virroilla ja rauhallisesti, niin pian huomaa kuinka lämpö leviää kauas railosta ja materiaali roikahtaa. Eli homman täytyy ol hanskassa.

Meillä oli käyny koululla itänaapurista hitsausope - oli kuulemma ceeveessä ollut avaruusrakkineiden hitsaushommia. Olipa ollu paha jätkä - oli vittuillessaan demonnut meidän open jälkeen (joka oli ollut tyytväinen jälkeensä) ja vetäissyt peltiin sauman jota ei huomannut muuten kuin pittiriittisestä värimuutoksesta. Että semmoista. Kyselenkö yhteystiedot kurssia varten?

Pastori kirjoitti:

Meillä oli käyny koululla itänaapurista hitsausope - oli kuulemma ceeveessä ollut avaruusrakkineiden hitsaushommia. Olipa ollu paha jätkä - oli vittuillessaan demonnut meidän open jälkeen (joka oli ollut tyytväinen jälkeensä) ja vetäissyt peltiin sauman jota ei huomannut muuten kuin pittiriittisestä värimuutoksesta. Että semmoista. Kyselenkö yhteystiedot kurssia varten?

"Ne tekee jotka osaa. Ne jotka ei osaa, opettaa..." vai miten se meni
Jos on vuosia tehnyt vaativia hitsaushommia niin varmasti osaa hitsata paremmin kuin pelkkiä opettajan hommia tehnyt opettaja. Silti se hitsaustaidoton opettaja voi olla parempi opettamaan hitsausta. Ovat eri taitoja.

Jukka

jori kirjoitti:

OK46 oli ohuempi päällyste ja kuonaa tuli tietenkin vähemmän. Se paloi paremmin, mutta eihän sillä pystysaumaa tai lakikiinnityksiä oikein kunnolla saanut -rutiilipuikolla. Mitenkäs te puikot säilytätte tai kuivaatte, kun on jäänyt huonolle tolalle säilytys?

Pitää harjoitella lisää, jos 46:lla ei asennot onnistu Soveltuu semmoiseenkin asentoon mihin 48 ei eli alaspäin vedettävään saumaan.

Mä olen säilyttänyt puikot ihan asuinhuoneissa.

jviirret kirjoitti:

"Ne tekee jotka osaa. Ne jotka ei osaa, opettaa..." vai miten se meni
Jos on vuosia tehnyt vaativia hitsaushommia niin varmasti osaa hitsata paremmin kuin pelkkiä opettajan hommia tehnyt opettaja. Silti se hitsaustaidoton opettaja voi olla parempi opettamaan hitsausta. Ovat eri taitoja.

Jukka

Toi opettaminen on jännä juttu. Henkilö joka ei asiasta mitään tiedä saattaa olla siinä paljon parempi kuin henkilö joka tietää ja osaa asian, mutta ei vain osaa opettaa sitä

Pastori kirjoitti:

Meillä oli käyny koululla itänaapurista hitsausope - oli kuulemma ceeveessä ollut avaruusrakkineiden hitsaushommia. Olipa ollu paha jätkä - oli vittuillessaan demonnut meidän open jälkeen (joka oli ollut tyytväinen jälkeensä) ja vetäissyt peltiin sauman jota ei huomannut muuten kuin pittiriittisestä värimuutoksesta. Että semmoista. Kyselenkö yhteystiedot kurssia varten?

No mikä ettei.

Tässä Triton-titaanifillareita valmistavien venäläisten työn jälkeä, arvatenkin TIG:llä ja kunnon jigissä:

Pastori kirjoitti:

Meillä oli käyny koululla itänaapurista hitsausope

Outokummussa kurssikeskuksella on sen ruskikaverin TIG-llä pelkästä lisäaineesta sulattamia sammakoita, perhosia yms, häristimiä. On aikast makeita ja jäis aikamonelta amattihitsarilta tekemättä. Se on GURU se kaveri.

Pastori kirjoitti:

Meillä oli käyny koululla itänaapurista hitsausope - oli kuulemma ceeveessä ollut avaruusrakkineiden hitsaushommia. Olipa ollu paha jätkä - oli vittuillessaan demonnut meidän open jälkeen (joka oli ollut tyytväinen jälkeensä) ja vetäissyt peltiin sauman jota ei huomannut muuten kuin pittiriittisestä värimuutoksesta. Että semmoista. Kyselenkö yhteystiedot kurssia varten?

Liekkö ollut ukrainalainen Grigoriy Dochkin? Tämä herra osaa ilmeisesti hitsaamisen lisäksi myös opettaa En tosin hämmästyisi mikäli joku venäläinen pystyisi samaan.
Uskomattomia töitä:

Kiitos Härski ohjeista. Tuli ihan hyvää saumaa. Nyt voi hyvällä mielellä harjoitella lisää. Se on joskus vähästä kiinni.

Itellä on vanhan Kempin kanssa hitsausvirrat olleet suuruusluokkaa 50 - 70 A noilla ainevahvuuksilla, siis mustan teräksen kanssa. Riippuu kuinka nopeasti/hitaasti sitä poltinta kuljettaa.
Ja kuten Härski tuossa ohjeisti, niin puhtaus on puoli ruokaa.
Alumiinin hitsaamisesta ei ole vielä muuta kokemusta kuin että haastavaa on.

jori kirjoitti:

Kiitos Härski ohjeista.

Hienoa jos välillä tieto virtaa välillä toiseenki suuntaan.
Näin sitä yhteistuumin parannetan mualimaa.

PS: ja "hyvä" hitsihän tarkistetaan sit juuren puolelta.

Ruostumattomat puikot loppu, pengoin varastoja ja löysin 1,6mm pukkoja Esab OK 48.00 - palaako nuo Kempin pikku invertterillä?

PW kirjoitti:

Ruostumattomat puikot loppu, pengoin varastoja ja löysin 1,6mm pukkoja Esab OK 48.00 - palaako nuo Kempin pikku invertterillä?

Tuolla OK 48 olen omat puikkohitsaukset tehnyt. Tosin esabin inventeri käytössä... Joskus kuivattanut uunipellillä, jos paketti ollut pitkään varaston hyllyllä avattuna.

Esabin sivuilta kopioitu...

OK 48.00
päällyste emäs Luokitus
en iSo 2560-a e 42 4 B 42 h5 SFa/aWS a5.1 e7018
OK 48.00 on luotettava emäspäällys- teinen hitsauspuikko, joka on tarkoi- tettu yleispuikoksi seostamattomille rakenneteräksille ja hienoraeteräksille. Puikon hitsausominaisuudet ovat erinomaiset ja tuottavuus hyvä. Puik- ko on sopiva, kun hitsataan vaativia rakenteita ja teräksiä, joissa tarvitaan emäspuikon ominaisuuksia ja hitsi- aineen laatua. Päällysteen kostumis- taipumus on pieni