Nojapyöräfoorumi

Tänään lähtee tämmöinen kokeilu

Eli kuvassa on kinnerin pohjaan teipattuna 1.2mm kuparilankaa silmukassa. Silmukka juotettu yhteen. Tämmöisen pitäisi jonkun teorian mukaan herättää liikennevalot havaitsemaan myös kinnerit. Silmukan pitäisi olla mahdollisimman iso mutta en uskaltanut vetää sitä ihan jalka-aukkojen yli, se kun on se kohta joka ottaa (harvoin onneksi) kontaktia maahan töyssyissä.
Muutamat tähän mennessä "sokeat" liikennevalot saavat nyt toimia testiratana. Raportoin kokemuksista.

Toinen mitä voi kokeilla on alumiinifolio, joka pohjan sisä- tai ulkopuolelle.

Jukka

Kaikkea teettää suunittelijoiden perusolettamus että myös kaikki muut liikkuu leasing bemarilla Pahimmillaan joutuu koko yön odottamaan valoissa että saa ajaa laillisesti.

Tuota kun vähän kehittelee, ni saa valot vihreelle kaukosäädöllä

jviirret kirjoitti:

Toinen mitä voi kokeilla on alumiinifolio, joka pohjan sisä- tai ulkopuolelle.

Jukka

Tuosta alumiinista luin myös jossain. Alumiini on hyvä johdannainen sinänsä mutta alumiinin hapettuessa alumiinioksidi on tehokas eriste. Tämäkin tosin saattaa lukeutua sinne avaruusteknologian puolelle jossa nämä pikkudetaljeet merkitsevät vähän enemmän kuin meillä täällä kinnereissä.

Jukka

Tuosta alumiinista luin myös jossain. Alumiini on hyvä johdannainen sinänsä mutta alumiinin hapettuessa alumiinioksidi on tehokas eriste. Tämäkin tosin saattaa lukeutua sinne avaruusteknologian puolelle jossa nämä pikkudetaljeet merkitsevät vähän enemmän kuin meillä täällä kinnereissä.

Riippumatta siitä toimivatko maassa olevat anturit sähkö vai magneettikentällä niin oksidi kerroksella eikä muillakaan eristeillä ole mäytänössä mitään merkitystä koska galvaanista yhteyttä ei ole silmukoiden välillä-

Kuparilangan käyttö toimii sähkökentässä joten sitä siis oletan noiden antureiden oleven (en tiedä). Jos kuitenkin anturit ovat magneettikenttään perustuvia niin kupari ehkäpä ei ole parhaita aineita "transponderiksi" diamagneettisena aineena. Myöskään alumumiini paramagneettisena ei ehkäpä aivan optimi ole tähänkään sovellutukseen.

Tuoltahan löytyi tietoa. Sivut 16 ja 17 http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/li ... t_ty12.pdf
Sekä kohdasta 4.6.1 http://alk.tiehallinto.fi/thohje/pdf/22 ... evalot.pdf

Eli iso kupari rinkula voisi ajaa asian, joskin tuo alumiini folio varmasti paremminkin jos sen saa yhtä isolle alalle. (Nörttihän tekisi tuohon aktiivisen lähettimen )

Kytkentöjen perusteellä kyseessä näyttäisi olevan PI(Pulse Induction) metallinilmaisin. Eli sama kela lähettää sähköpulsseja ja "kuuntelee" vuorotellen. Jos kelan vaikutuspiiriin tulee metallia niin sähköpulssi indusoituu siihen ja kuuntelu vaiheessa kaikuu takaisin. Oletan että sitä parempi materiaali mitä paremmin se johtaa sähköä, eli kupari olisi parhaasta päästä, mutta alumiinifoliolla saa helpommin paljon pinta-alaa.

Jukka

Meni testi reisille kun läksin kinneröimään niin myöhään että liikennevalot oli suurimmaksi osaksi jo pois päältä. Tai sitten lamautin ne etäältä.

jviirret kirjoitti:

Kytkentöjen perusteellä kyseessä näyttäisi olevan PI(Pulse Induction) metallinilmaisin. Eli sama kela lähettää sähköpulsseja ja "kuuntelee" vuorotellen. Jos kelan vaikutuspiiriin tulee metallia niin sähköpulssi indusoituu siihen ja kuuntelu vaiheessa kaikuu takaisin. Oletan että sitä parempi materiaali mitä paremmin se johtaa sähköä, eli kupari olisi parhaasta päästä, mutta alumiinifoliolla saa helpommin paljon pinta-alaa.

Jukka

Jos tuo on PI ilmaisin niin johtavuudella ei oikeastaan ole suoranaista tekemistä asian kanssa. Mitä tuossa tehdään on että käämiin ammutaan pulssi jonka jälkeen "kuunnellaan" kauanko paluu pulssin vaimennus johonkin tasoon kestää (kuten sanoitkin). Pulssi lataa energiaa kappaleeseen ja kappaleen koko, muoto sekä materiaali määräävät kuinka paljon energiasta saadaan purettaessa takaisin kelaan. Merkityksellinen siis on materiaalin permebiliteetti olettaen että anturit on tehty etsimään rautaa. (PI on siitä veikeä eläin että sen kanssa voidaan jopa etsiä määrättyjä materiaaleja ja jättää useat muut huomioimatta).

Kahdesta syystä epäilen että tunnistin ei perustu PI tekniikkaan. Kela on kontrolloimaton (kelan mitat maassa voivat muuttua speksien mukaan paljonkin). PI toimii pulsseilla jotka luovat häiriöitä ympäristöön, esim auto radio suurella todennäköisyydellä häiriintyisi tuosta.

Omasta mielestäni suurempi todennäköisyys on että detektointi mitataan kelan induktanssin muutoksista koska näin pystytään pitämään energia tasot alhaalla, häiriöt hallituissa rajoissa ja tarvittava elektroniikka yksinkertaisena. Näin myös kela saa olla melkein millainen tahansa ja edelleen sama komparaattori piiri toimii detektoinnissa.

Ps. Voin hyvän olla väärässäkin

Tänään ajoin vain kolmista "sokeahkoista" liikennevaloista menestyksellisesti mutta tämä mennee vielä virhemarginaalin sisälle koska ovat joskus toimineet muutenkin. Jatkan kokeilua. On muuten hankalaa nyt päästä valoihin ilman että joku toinen tulee autoineen samaan valoon.

VeloWagon kirjoitti:

Tänään ajoin vain kolmista "sokeahkoista" liikennevaloista menestyksellisesti mutta tämä mennee vielä virhemarginaalin sisälle koska ovat joskus toimineet muutenkin. Jatkan kokeilua. On muuten hankalaa nyt päästä valoihin ilman että joku toinen tulee autoineen samaan valoon.

Testin vuoksi yöllinen ajelu noin 04:00:n aikaan voisi toimia

prelude kirjoitti:

Testin vuoksi yöllinen ajelu noin 04:00:n aikaan voisi toimia

Yöllä ne valot on vaan useimmiten pois päältä.