DF XL:n puikoissa

[jori]

Tällein köyhänä sitä luulisi että 6-8t€:lla saisi normihuollolla toimivan laitteen.

Eikös nämä kestä normaalipolkijalla juurikin noin.
XL uutena mallina kärsii vielä lastentaudeista ja TMS on polkijana isokokoinen maailmankärkitason polkija eli en yleistäisi

Minä haluaisin nähdä sen katetun tai kattamattoman triken, joka kestää ajaa samoja vauhteja, kuin Tero pitää tapanaan ajella.

On aivan selvä, että kinneri kestää tadpolevauhdeilla mennen tullen saman kuin mikä tahansa tadpolekin. Eihän tuossa Teron DFssäkään –vaikka vauhdit ovat summittain tuplat– ole hajonnut mitään dramaattista, renkaita ja taittopyöriä ja muutama liimaliitos, ilman merkittävää haittaa ajelulle.

Jos kinnerillä ajetaan "luotettaviin trikeihin" verrattuna tuplanopeudella, on aivan ilmeistä, että rakenteet ovat niin lujilla, että ylikuormituksia tulee. Nuo ovat aivan eri käyttötapoja. Herrasmiesmäisesti ajelevat kinneristit ovat ajelleet vuosikaudet aivan yhtä suurella käyttövarmuudella kuin muutkin nojapyöräilijät.

Kinnerien viat vain näyttäytyvät dramaattisempina, koska niiden rakenteet ovat outoja, eikä niitä noin vain pelkällä polkupyörätekniikan kokemuksella kykene korjaamaan. –Kun ei kykene, kysyy foorumilla ja tämä "kirjataan" dramaattisesti kinnerin viaksi, vaikka vika on enemmänkin kuskin kokemattomuutta.

[TMS]

Joo kyllä mä ton Harrikka analogian ymmärrän jollain tasolla. Vaikka eihän tässä DF:ssä nyt lopulta ole kauheasti ongelmia ollut. Ajon estäviä ei oikeastaan ollenkaan, tosin toi penkin takatuki olisi sellaiseksi varmasti tullut jossain vaiheessa. Se ratkennut liimasauma ei ajoa estäny, toi vain lisää joustoa rakenteeseen. Vilkun rikkoutuminen ei myöskään ajoa estänyt, vaikka muuten harmittava olikin. Toinen asia on sitten eräänlainen hifistely ja optimointi oman mielen mukaiseksi, jota voisi myös harrastamiseksi sanoa. Jos olisin tyytynyt vain ajamaan niin varsin vähällä rassauksella olisin päässyt tähän asti, ja vielä ihan hyvää kyytiäkin. Siinä mielessä en liikaa moittisi näitä laitoksia. Varsinkaan kun valmistajalta saa hyvin tukea ongelmia kohdatessa. Niin ja toisaalta rupeaahan tässä vissiin sen 16 tuhatta kilometriä olemaan jo takana, aika harvalla Jopolla taidetaan lopulta niin paljoa ajaa.

Ymte muuten lupasi lähettää uuden penkin takatuen, sellaisen jossa on kaksi ristin mallista jäykistelevyä normaalista poiketen. Jos se sitten kestäisi. Lisäksi jäykisteen paksuutta on kuulemma kasvatettu muutenkin uusissa pyörissä 1,5 mm -> 2 mm. Eli on niitä varmaan muillakin hajonnut. Se tuntuu tuo alumiini olevan hieman hankala materiaalia, parempi olisi pyrkiä siitä eroon kokonaan.

[TMS]

Onko ideoita mitä tehdä kun matkamittari rupesi eilen työmatkalla näyttämään tupla nopeuksia? Sitten kotimatkalla se näytti taas hetken oikein ja sen jälkeen tuplana. Kummallista käytöstä, kyseessä on jokin Cateye Enduro mittari, ja ihan langallinen malli siis, joka on aiemmin toiminut kuin junan vessa. Vaikka olihan se hienoa mennä 130 km/h niin kevyesti

[jori]

Onko ideoita mitä tehdä kun matkamittari rupesi eilen työmatkalla näyttämään tupla nopeuksia? Sitten kotimatkalla se näytti taas hetken oikein ja sen jälkeen tuplana. Kummallista käytöstä, kyseessä on jokin Cateye Enduro mittari, ja ihan langallinen malli siis, joka on aiemmin toiminut kuin junan vessa. Vaikka olihan se hienoa mennä 130 km/h niin kevyesti

Tarkasta magneetin asento. Voisi tehdä noin, jos magneetti on kääntynyt poikittain ja vuo jakautuu kahteen osaan. Tai ehkä joku on tehnyt sinulle käytännön pilan ja laittanut toisen magneetin samaan kiekkoon.

[Vilijami]

Se tuntuu tuo alumiini olevan hieman hankala materiaalia, parempi olisi pyrkiä siitä eroon kokonaan.

Mielestäni alumiini on hyvä materiaali oikein käytettynä, mutta sen käyttö ohuilla materiaalivahvuuksilla kevennysmielessä on se ongelma.
Parempi käyttötarkoitus alumiinille on rakenteen jäykistäminen, tällöin teräsosa korvaataan samanpainoisella alumiiniosalla.

[Saukki]

Ihan pienenä offtopiccina: Näistä jutuista tulee mieleen että kinnerit on nojapyörämaailman harrikoita, kuuluisia puolivalmisteita.
Joutuu käyttäjät vahvistamaan heikkoja kohtia ja siirtelemään välirullia ynnä muuta, että paremmin toimisi...
Tällein köyhänä sitä luulisi että 6-8t€:lla saisi normihuollolla toimivan laitteen.

Tätä miekin oon tässä vuosien saatossa miettiny ja tällä tiedolla jäähdytelly aika ajoin nousevaa kinnerinostokuumettani hyvin on tepsiny.
Toisaalta onhan kyse myös asiakkaiden toiveista, kinnereiden suhteen, halutaan kevyitä, nopeita sukkuloita, jotka viel miellyttää esteettisesti silmää =(hiilikuitu). Välttämättä katemateriaali ei oo kaikkein kevyin kuitenkaan ja kuten jo todettu, kinnerien kehitys on aivan alkutaipaleellaan. Ostajien keskuudessa ilmeisen hyväksyttyä, ett osallistuvat omalla panoksellaan näin kinnerien kehittämiseen.

eihän tässä DF:ssä nyt lopulta ole kauheasti ongelmia ollut

Joo mun pitää tähän väliin tulla myös sanoaan tämä, että ei munkaan Questissä ole ollut yhtään ajoa estävää vikaa. Hifistelyn piikkiin pitää laittaa suurin osa siitä rassauksesta, mitä on tuolle tullut tehtyä. Eli samuelille ja pw:lle tiedoksi: 6-8t€:lla saa ihan normihuollolla toimivan laitteen.

[jooseha]

Se tuntuu tuo alumiini olevan hieman hankala materiaalia, parempi olisi pyrkiä siitä eroon kokonaan.

Mielestäni alumiini on hyvä materiaali oikein käytettynä,

Muuten hyvä, muttei siedä alimitoittamista kauaa, koska väsyy taivutelteassa.
Näppituntumalla mitoittaessa on tästä syystä hieman hankala materiaali.

[jori]

Se tuntuu tuo alumiini olevan hieman hankala materiaalia, parempi olisi pyrkiä siitä eroon kokonaan.

Mielestäni alumiini on hyvä materiaali oikein käytettynä,

Muuten hyvä, muttei siedä alimitoittamista kauaa, koska väsyy taivutelteassa.
Näppituntumalla mitoittaessa on tästä syystä hieman hankala materiaali.

Tuo "näppituntuma" on juuri se ongelma. Alumiinin mitoitusvirheet tehdään tyypillisesti niin, että "käännetään" teräkselle alkujaan suunniteltu osa alumiiniseksi. Sitten ihmetellään, miksi se väsyy. Alumiini poikkeaa teräksestä siinä, että sen murto-, tai myötörajan ja väsyttävää kuormitusta kestävän jännitysrajan ero on selvästi suurempi kuin teräksellä. Koekuormittamalla näyttää, että kestää, mutta väsyykin sitten "yllättäen".

Vilijamin peukalosääntö on hyvä. "Jos tekee alumiinista yhtä painavan kuin teräksestä, eikä käytä ylipaksuja materiaalivahvuuksia, saa jäykemmän ja vähintään yhtä kestävän rakenteen". Tosin suuritaajuista väsytyskuormitusta ei tuollainenkaan alumiinisena kestä.

Alumiinirakenteiden suunnittelussa pitää keskittyä jännityskeskittymien välttämiseen. Erityisen hankalaksi sen tekee se, että alumiinia käytetään monimutkaisiksi profiileiksi muiksi muodoiksi pursotettuna ja leikattuna.

[TMS]

Onko ideoita mitä tehdä kun matkamittari rupesi eilen työmatkalla näyttämään tupla nopeuksia? Sitten kotimatkalla se näytti taas hetken oikein ja sen jälkeen tuplana. Kummallista käytöstä, kyseessä on jokin Cateye Enduro mittari, ja ihan langallinen malli siis, joka on aiemmin toiminut kuin junan vessa. Vaikka olihan se hienoa mennä 130 km/h niin kevyesti

Tarkasta magneetin asento. Voisi tehdä noin, jos magneetti on kääntynyt poikittain ja vuo jakautuu kahteen osaan. Tai ehkä joku on tehnyt sinulle käytännön pilan ja laittanut toisen magneetin samaan kiekkoon.

Ei löytynyt toista magneettia kiekosta, mutta pieni magneetin siirto hieman eri paikkaan auttoi, eikä tupla nopeuksia ole enää näkynyt.

[jounisi]

Mulla hajosi sama penkin alumiinituki kun TMS:lla. Pitää mainita
Että nyt ekaa kertaa toimii voimansiirto niin kuin pitää. Olen ajanut puolikuntoisen takavaihtajan kanssa 4000 km. Tokalla lenkillä se ulosti itsensä reilu vuosi sitten ja silloin vaihtajan jousi irtosi. Minä tietenkin virittelin sen epähuomiossa liian löysälle ja kirosin, että onpa huono mutta menköön (samalla sitä eri kokoiselle ajajalle säätämistä ja ketjun laahaamista). Ei olisi ollut kuin 5 min homma kun olisi vaan syventynyt kerrankin aiheeseen. Ei laahaa ei

[TMS]

Hankin tuossa muuten sellaisen virallisen ketjun kulumamittarin kun muutaman euron maksoi, ja tarkastin DF: n ketjun. Lähes 1% venymään oli tullut reilun 15 tkm ajolla. Päätin sitten laittaa uuden ketjun, vaikka sitä kyllä mietin, että mikä olisi taloudellisin tapa homma hoitaa. Uutta ketjua tarvisi neljä pakettia, kolme kokonaista ja noin 20 cm pätkä neljättä. Ketjun vaihto sujui hyvin, eikä uusi ketju onneksi ruvennut rattailla hyppimään, eli en siis ollut asian kanssa liian myöhässä, vaikka aika rajoilla varmaan olinkin.

Neljä pakettia 10v ketjua maksaa noin 4x15=60€. Takapakka ja uusi eturatas maksaisivat molemmat varmaan suunnilleen saman verran kumpikin. Stradan kokemuksien mukaan pitäisi alkuperäisellä voimansiirrolla mennä ainakin 50 tkm ilman ongelmia. Tosin en tietenkään heittänyt DF:n vanhaa ketjua pois, eli sitä voisi sitten taas ruveta käyttämään, kun uusi ketju on noin 15 tkm? jälkeen suunnilleen samassa kulumassa kuin vanhakin ketju. Jos noita ketjuja sitten kierrättäisi vaikka noin 5 tkm välein siihen saakka kunnes rupeaa joitain ongelmia ilmenemään, niin kenties se olisi suht taloudellinen tapa hoitaa tämä homma. Pääsisikö sillä systeemillä 100 tkm? Mene ja tiedä.

[Härski]

Jostain jääny sellanen viisaus päähän, et rattailla ajaisi kolmet ketjut. Tietty kinnerissä ketjua on huomattavasti enemmän, kuin pystärissä niin joutunee rattaita vaihtamaan taajempaan.

Itte oon kans kaksia ketjuja pyörittäny ja kerran kauteen saanu aikaseksi ne vaihtaa.

[TMS]

Pitkän aikaa on jo pitänyt laittaa jännitemittari DF:n sähkösysteemiin, jotta hieman tietäisi paljonko valojen akkua on kulloinkin jäljellä. Ohessa on velomobiel.nl:n johdotuskuva, jonka mukaiset nuo DF:n sähkön suunnilleen on. Piti kysymäni että mihin kohtaan olisi paras laittaa hankkimani jännitemittari kiinni? Plussa johto oli tarkoitus laittaa päävirtakytkimeen siten, että mittarin näytön saa kytkimestä halutessaan sammutettua akkua syömästä. Eihän tuollainen mittari varmaan paljoa virtaa kyllä ota, mutta eihän sitä silti kannata yötä päivää päällä pitää. Siinä mielessä tuo kytkentä olisi varmaan paras noin. Mutta sitten tuo miinus johto, voiko sen nyt sitten laittaa mihin kohtaan maata vain? Eikö sen pitäisi tuossa hahmottelemassani kohdassakin toimia? Koitan tässä siis hakea sitä, että kytkentä olisi mahdollisimman helppo kolvattava, eikä tarvisi rikkoa kaikenmaailman kutistesukkia sun muita suojauksia noista olemassa olevista liitoksista.

[jviirret]

Molemmat johdot mahdollisimman lähelle akkua niin sähköjärjestelmän kuormitus vaikuttaa mahdollisimman vähän mittarin näyttämään. Joka tapauksessa jännitemittarilla mittaamalla saa aika huonosti tietoa akun jäljellä olevasta sähkömäärästä, vähän kuin yrittäisi tankista haistelemalla arvioida mopon bensamäärää, mutta toki vähän tyhjää parempi.

Jukka

[Saukki]

Eikö DF:ssä olekaan tuota samanlaista mittaria, joka löytyy uusissa Velomobiel.nl:n pyörissä? Mikset hankkisi sellaista? Nappia painamalla se näyttää kuinka paljon akussa on virtaa jäljellä.