Nojapyöräfoorumi

Miul on vähän sama - mut pikkuhiljaa muuttunu tuohon suuntaan.

Vilijami kirjoitti: ↑15 Loka 2022, 11:43

Olenko ainoa ihminen, kuka ei voi päättää ruokailua makeaan?
En ymmärrä makeaa jälkiruokaa ollenkaan.

Hep! Täällä on kanssa yksi, joka ei ymmärrä makeiden jälkiruokien päälle yhtään mitään.

Jos jälkiruokaa tarjotaan, pitää sen olla juustolajitelma punaviinin kera.

Mä voisin syödä kaikki ruokalajit makeana.

Ihan hyvin myös alkuruoka voisi olla siis makea "jälkiruoka". Vähiin on nyt kuitenkin yritetty makeansyönti laittaa.

Hiiva kiinostelee edelleen kovasti.

1) Kasvissyöjille tarjoillaan olut-/ravintohiivahiutaleita (nutrition yeast) umamia tuomaan ja ravintoarvoja lisäämään. Mutta mitä tuo mystinen tuote on? Aika pikaisella kuukeloinnilla selvisi, että tuote on se hiivasakka kiljupöntön pohjalta, mikä on kuumennettu kuoliaaksi ja sitten kuivattu. Eli ei siis pidä kaataa käymisastiasta hiivasakkaa viemäriin, vaan keitellä siitä neste vähemmäksi ja syödä kasvisruokien mausteena. Nyt kirkastui sekin, miksi puurot ei oikein minulle maistu, mutta suhteeni leipään on tarpeetoman intohimoinen. Leivän paistossa hiiva muuttuu inaktivoituessaan koukuttavaksi aromivahventeeksi.

2) Salapoliisityön tuloksena sain vahvoja viitteitä, että kehumani Sunnuntai kuivahiiva olisi uudelleen brändätty Lallemand Red eli 01. Kysyin Raision asiakaspalvelusta vahvistusta tälle ja vastaus oli: ”Ikävä kyllä pyytämiäsi tietoja ei ole saatavilla” eli osuin oikeaan. Muussa tapauksessa vastaus olisi ollut kieltävä.

Vilijami kirjoitti: ↑05 Maalis 2018, 21:36

Veteen tehtynä oon saanu hapantaikinan kahdesti pilalle. Se on tuuripeliä, että mikä bakteerikanta siinä saa yliotteen.

5-vuotta sitten kirjoitin näin. Kalja/kilju/olut-hommissa käsitys on laajentunut ja hanaveden kloori (ilmeisesti?) aiheuttaa epävarmuutta hapanjuuressa. Vettä kun keittää ja antaa jäähtyä, niin kurkkuun tökkääminen poistuu. Kahvikin on huomattavasti pehmeämmän makuista näin käsitellystä vedestä keitettynä.

Toinen juttu on hiivaleipäjauhon käyttäminen juuren teossa. Hard kokki vinkkas tästä tubevideossaan. Juuri onnistuu näillä keinoilla varmasti ja tuoksuu raikkaalta. Juurta tulee taikinaan 150g, jauhoja (puolet hiivaleipäjauhoja ja puolet puolikarkeita vehnäjauhoja) 600g ja vettä 400g. Suolaa 12g. Taikinakipon annetaan olla pöydällä yön yli, jos ei kaikkea käytä niin loppu jääkaappiin. Maku vain paranee. Oikein hyvää leipää tulee. Taikinaa ei sen kummemmin leivota, lapioidaan vaan pellille.

Oon testaillut nyt riittävän monta kertaa hapanjuuritaikinan tekemistä suoraan hanasta otettuun veteen ja keitettyyn-jäähdytettyyn veteen. Ero on suuri. Keitetystä vedestä tehty taikina kohoaa paljon nopeammin ja enemmän. Juurta tarvitaan huomattavasti vähemmän, melkein mikä määrä vain riittää.

Tämän huomattuani, kokeilin myös hiivan heräämisiä. Ero ei ole aivan yhtä suuri, mutta kuitenkin selkeä. Käymään lähtenyt leivinhiiva tuoksuu paremmalta (lapsuuden mummolalta) keitto-jäähdytys käsitellyssä vedessä. Nyt on vahva tunne, että epäonnistumiset hiivojen kanssa poistuvat kokonaan tällä menetelmällä.

Hurja on ero, mutta en ole ikinä kuullut tästä puhuttavan?

Voihan tässä olla myös alueellisia eroja. Täällähän raakavesi otetaan Oulujoen alajuoksulta, jonne kaiken maailman valumasonta laskee. Silloin vahva desinfiointi on tarpeen. Oulun veden testissä, huoneenlämmössä pidetyssä hanasta lasketussa vesijohtovedessä ei löydetty mitään elämää tai kasvustoa 33 vuorokauden kohdalla.

Hienoa Vilijami!
Tärkeä havainto ja muuttaa ainakin minun maailmankuvaani tuolta osin. Raanavesi on siis vieläkin myrkytettyä ja siis myrkyllistä, vaikkei enää haisekaan vahvasti kloorille, kuten lapsuuteni Karhulassa, jossa vesi otettiin Kymijoen alajuoksulta neljän sellu-, kartonki- ja paperitehtaan jätevesistä. Kun tehtaat lopetettiin ja viimeisiin asennettiin biologiset puhdistamot vesi lakkasi haisemasta ja lopulta Kymijokeen nousi taas lohia ja muitakin vaelluskaloja. Lisäksi Kotkan vesi 1992 jälkeen on pumpattu Utin Kuivalassa tehdystä tekopohjavedestä, eikä Kymijoen vettä siis enää käytetä vesijohtoverkoissa, vaikka se nyt olisikin dramaattisesti puhtaampaa kuin 60-70-luvuilla.https://kymenvesi.fi/wp-content/uploads ... FI_www.pdf

Olin jotenkin tuudittautunut ajatukseen, että vesijohtovesi on nykyään ihan luomua ja luonnollisen puhdasta, eikä sitä tarvitse myrkyttää kloorilla. Taisin olla väärässä. Pitääkin siis ruveta seisottamaan juomavesiään ennen juomista. Järkytys tämä oli minulle, mutta kiitos kuitenkin havainnostasi Vilijami.

Halukkaat voivat tehdä helpon, halvan ja nopean testin ja kertoa saako havaintoni vahvistusta.
Eli:
-Suoraan hanasta otettu vesi tökkää kurkkuun ja sitä pitää erikseen nielaista.
-Keitetty-jäähdytetty vesi soljuu kurkusta alas nielaisematta.

ajarmala kirjoitti: ↑12 Tammi 2024, 05:38

<off topic>
Minä lykkään leipäni aina kylmään uuniin, niin saan paremman uuninousun ja saan hyödynnetyksi myös lämmitysajan energian paistotapahtumassa.
</off topic>

Toisesta ketjusta poimin tämän ja lisäsin tänne paremmin sopivaan ketjuun.

Testasin tuota. Olen aika hämmästynyt. Paistoaika ei muutu juuri mitenkään, laittaa leivän kylmään tai kuumaan uuniin
Taitaa kylmä pelti ja kylmä taikina jäähdyttää kuumaa uunia niin paljon, että eroa ei oikein tule? Bonuksena todellakin parempi uuninousu. Esilämmitys on aivan turhaa tuhlausta. Kiitos vinkistä!

Vilijami kirjoitti: ↑08 Helmi 2024, 09:14

Esilämmitys on aivan turhaa tuhlausta. Kiitos vinkistä!

Olenkohan jo kertonut, että ihan sama koskee myös perunoita ja kovaksi keitettyjä kananmunia:

Laitetaan ne kylmään veteen ja kattilaan kansi päälle.
Lämmitetään kannen alla vesi kiehuvaksi.
Levy pois päältä.
Annetaan olla kattilassa kunnes kypsiä.

ajarmala kirjoitti: ↑08 Helmi 2024, 09:28

Vilijami kirjoitti: ↑08 Helmi 2024, 09:14

Esilämmitys on aivan turhaa tuhlausta. Kiitos vinkistä!

Olenkohan jo kertonut, että ihan sama koskee myös perunoita ja kovaksi keitettyjä kananmunia:

Laitetaan ne kylmään veteen ja kattilaan kansi päälle.
Lämmitetään kannen alla vesi kiehuvaksi.
Levy pois päältä.
Annetaan olla kattilassa kunnes kypsiä.

Käytin tuota menetelmää vastuslieden aikaan. Nyt induktioliedellä olen munia keittäessäni laittanut vain kolme milliä vettä kattilan pohjalle kuumentanut veden kiehuvaksi ja sammuttanut. Tähän menee ohutpohjaisella kattilalla vain minuutti. Sitten odotan muutaman minuutin, kansi tietysti kattilan päällä. Jonka jälkeen viisi minuuttia ajastettuna 100 asteen lämmöllä.

Muutaman minuutin seisake kiehauttamisen jälkeen hidastaa sopivasti kaasukuplan paineennousua munan sisällä, eikä munat halkea. Viisi minuuttia tuolla 100 asteen lämpötilasäädöllä keittää munat juuri täydellisiksi: keskeltä pehmeä keltuainen, kova valkuainen.

No niin, nyt tämä on taas väärässä paikassa täällä kasvisruokaketjussa. sovitaan, että tuo oli parsan keitto-ohje.

jori kirjoitti: ↑08 Helmi 2024, 10:19

No niin, nyt tämä on taas väärässä paikassa täällä kasvisruokaketjussa. sovitaan, että tuo oli parsan keitto-ohje.

Tämä ongelma on jatkuva. Ruokaketjuja on täällä kaksi: Karppi ja kasvis. Usein keskustelu ei kuulu kumpaankaan. Mitä tälle ongelmalle voisi tehdä? Kuka keksii ratkaisun tähän ongelmaan?