Nojapyöräfoorumi

Sillä sivulla, missä törmäsin Cliffhangeriin, ei ollut noita leveämpiä paremmin tandemia kestäviä vanteita. Cliffhangerkin on 90$. Ei muuta erikoista kuin leveys ja sitä kautta kantokyky. Eilen surffailin vanteenkasaussivuja ja 165 kgn yksittäiselle kuskille yksi paikka sanoi Cliffhangeria mahdollisesti toimivaksi, mutta ei välttämättä pitkäkestoiseksi ratkaisuksi. Kun perhettä on kyydissä, ei kannata riskeerata vanteen hajoamista noin nopeassa laitteessa, jossa on noin kovat kauramoottorit. Siten teidän yhteispainonne paremmin tietävänä sinun kannattaa katsoa vanteen rakenteen kestävyyttä Cliffhangerin leveydestä ylös.

Velogin Youtube- kanavalla kiekon kasausohjeet:
https://youtu.be/Ct-l1xWN1dg
Pro- tason ohjeet saattaa kauhistuttaa vasta-alkajia koska kaikki tehdään vimosen päälle oppikirjan mukaan
Joka tapauksessa hyvä tsekata jos asia on ajankohtainen.

Jarcco kirjoitti:

Velogin Youtube- kanavalla kiekon kasausohjeet:
https://youtu.be/Ct-l1xWN1dg
Pro- tason ohjeet saattaa kauhistuttaa vasta-alkajia koska kaikki tehdään vimosen päälle oppikirjan mukaan
Joka tapauksessa hyvä tsekata jos asia on ajankohtainen.

Olipa kerta kaikkiaan hyvä ohjevideo. Huolella selitettiin paitsi se, mitä pitää tehdä, myös se, miksi niin tehdään.
Kun tietää, miksi jotain tehdään, on tekemisen käytäntö pelkkää nippelitietoa.

Minkäs takia vetävään kiekkoon tarvitaan ristiin pinnoja, mutta muuten ei? Eikö lujasta jarrutuksesta tule kuitenkin kovemmat voimat kuin polkiessa?

Siis jos esim. takavetoisessa on edessä on suoraan pinnat ja takana ristiin. Eikö tiukka jarrutus etujarrulla rasita etukiekon pinnoja enemmän kuin polkeminen rasittaa takakiekon pinnoja?

Levyjarru jarruttaa samoin kuin polkeminen kiihdyttää - suoraan navasta. Vannejarru on monimutkaisempi ajatella

Kyllä tarvii olla ristiin.

Tottakai - navasta- hidastaminen vaatii pinnoilta momentinsiirtokykyä siinä missä kiihdyttäminenkin.

Vannejarrulla jarruttaminenkin tuottaa momentin pinnojen kautta, mut suuruusluokka on noin kymmnysosa navasta jarruttamiseen nähden.

Mistä moinen väite ettei muka tarvittaisi ristiinpuolausta?

Härski kirjoitti: ↑09 Tammi 2021, 18:24

Vannejarrulla jarruttaminenkin tuottaa momentin pinnojen kautta, mut suuruusluokka on noin kymmnysosa navasta jarruttamiseen nähden.

En ymmärrä. Mitä momenttia laakeroitu napa välittää vannejarrulla jarrutettaessa ja minne?

Ei napa vältä momenttia minnekään, mutta Härski tarkoitti varmaan pinnojen ja navan omaa hitausmomenttia. Tämän suuruus on kyllä erittäin pieni, sanoisin suuruusluokaksi ehkä sadasosa (tai vähemmän) napajarrun aiheuttamasta momentista.

Vilijami kirjoitti: ↑09 Tammi 2021, 21:00

Ei napa vältä momenttia minnekään, mutta Härski tarkoitti varmaan pinnojen ja navan omaa hitausmomenttia. Tämän suuruus on kyllä erittäin pieni, sanoisin suuruusluokaksi ehkä sadasosa (tai vähemmän) napajarrun aiheuttamasta momentista.

Nuo hitausmomentit aiheuttavat kyllä niin pieniä momentteja navan ja vanteen välille, ettei sen takia vannejarrulliseen etupyörään mitään ristiinpuolusta tarvita.

Yritin siis kysyä, miksi eturenkaaseen ei tarvitse ristiinpuolausta jarrutusvoimia vastaan (erityisesti levyjarrulla), kun takarenkaaseen kuitenkin tarvitsee polkemisvoimia vastaan.

Polkumies kirjoitti: ↑10 Tammi 2021, 00:48

Yritin siis kysyä, miksi eturenkaaseen ei tarvitse ristiinpuolausta jarrutusvoimia vastaan (erityisesti levyjarrulla), kun takarenkaaseen kuitenkin tarvitsee polkemisvoimia vastaan.

Kyllä tarvitaan ristiinpuolaus aina levyjarrun kanssa...

No niin minun järkeni mukaan tarvitseekin. Onko säteittäisesti puolatut etukiekot sitten aina vain vannejarrulle?

Vannejarrulla pinnoihin kohdistuu lähinnä säteittäisiä voimia jarrutuksessa? Samanlaisia kuin kuskin paino aiheuttaa, mutta eri suunnassa. Ja levyjarrulla nimenomaan kiertäviä, joita vastaan ristiinpuolaus auttaa. Ajattelenko oikein?

Polkumies kirjoitti: ↑10 Tammi 2021, 14:28

No niin minun järkeni mukaan tarvitseekin. Onko säteittäisesti puolatut etukiekot sitten aina vain vannejarrulle?

Vannejarrulla pinnoihin kohdistuu lähinnä säteittäisiä voimia jarrutuksessa? Samanlaisia kuin kuskin paino aiheuttaa, mutta eri suunnassa. Ja levyjarrulla nimenomaan kiertäviä, joita vastaan ristiinpuolaus auttaa. Ajattelenko oikein?

Täsmälleen oikein.
No, jos hiuksia halutaan halkoa, kiertämistä ilman kappaleen liikkumista sanotaan vääntämiseksi.

Mitenkäs noi voimat menevät vannejarrulla jarruttaessa? Jarrusta voima vanteeseen myötäpäivään ja maasta kitka vastapäivään? Jarrun voiman (ja momentti, voimien varret suht samat) suurempi, koska kiekon pyöriminen vastapäivään hidastuu.

Polkumies kirjoitti: ↑10 Tammi 2021, 14:44

Mitenkäs noi voimat menevät vannejarrulla jarruttaessa? Jarrusta voima vanteeseen myötäpäivään ja maasta kitka vastapäivään? Jarrun voiman (ja momentti, voimien varret suht samat) suurempi, koska kiekon pyöriminen vastapäivään hidastuu.avlv6.jpg

Dynaamiset hidastuvuusvoimat voi unohtaa pieninä. Tuo on lähes pelkkää statiikkaa. Voidaan käsitellä kvasistaattisena ilman merkittävää virhettä.

Olet piirtänyt etupyörään vaikuttavat tangentin suuntaiset voimat, joiden suuruussuhteet riippuvat vain vaikutussäteistä. Renkaan ja tien välissä voima on hieman pienempi, koska vanne on muutaman sentin lähempänä etuakselia. Tuosta puuttuu pyörää jarruttava voima taakse päin, jarrun sijainnin ja siksi vinon jarrupalavoiman takia etupyörää haarukasta alas painava komponentti ja haarukan tyveen vaikuttava jarruvoiman reaktiovoima ja tietysti varsinainen jarruttava voima, joka tulee etukiekon aksein kautta etuhaarukan droppareihin yhdessä jarrupalojen reaktiovoiman vastavoiman kanssa. Haarukkaa taivuttaa siis taakse jarruvoimaan nähden noin tuplavoima.

Kvasistaattisen tarkastelun virheen, eli dynaamisen tarkastelun tuomat ylimääräiset hitausvoimat voi arvioida vertaamalla pyörän ja kuskin massaa jarrutettavan kiekon kiertävään massaan (lähinnä vanne ja rengas), eli noin pari prosenttia voimista on dynaamisia.

TÄssä havainnekuva tuosta edellisestä selityksestä.

Punaiset voimat ovat siis lähes saman suuruiset. VIhreät voimat vaikuttavat haarukkaan, puhaiset kiekkoon. Alempi vihreä on punaisten summa ja ylempi ylemmän vastavoima. Harmaalla näkyy akselin kautta haarukan droppariin tulevan voiman komponentit.