Nojapyöräfoorumi

Nojanalle kirjoitti: ↑09 Marras 2022, 10:14

Hyvä kysymys . Vielläkö otetaan tää ilman laatu kysymys huomioon . Niin alkaa oleen kyseen alaista koko hiekotus.
Eikö hesassa kokeiltu jotain ainetta pyöräteillä taanoin . En tiedä toimikoo muualla , vai siellä hyvin . Kun tästä kokeilusta ole sen enenpää kuultu.

Joo, mietin ihan hiekottamisen kaikkia kustannuksia: levitys, poisto, vaikutus ilmanlaatuun... jos annettaisiin jokaiselle kuntalaiselle joka talvi ilmaiseksi liukuesteet kenkiin, ei siitä tulisi kovin isoa kustannusta. Nastarenkaat maksaa hieman enemmän, mutta ne voisikin jättää halukkaiden itse maksettaviksi, kun harva talvipyöräilijä tosiaan tykkää sepelistä.

Hesassa käytetään suolausta, joka pitää muutaman tärkeimmän reitin sulana pienellä pakkasella. Se myös syövyttää pyörän komponentit pilalle. Ei hyvä, jos minulta kysytään. Keskittyisivät auraamaan reitit hyvin.

Polkumies kirjoitti: ↑09 Marras 2022, 10:59

Joo, mietin ihan hiekottamisen kaikkia kustannuksia: levitys, poisto, vaikutus ilmanlaatuun... jos annettaisiin jokaiselle kuntalaiselle joka talvi ilmaiseksi liukuesteet kenkiin, ei siitä tulisi kovin isoa kustannusta. Nastarenkaat maksaa hieman enemmän, mutta ne voisikin jättää halukkaiden itse maksettaviksi, kun harva talvipyöräilijä tosiaan tykkää sepelistä.

Hesassa käytetään suolausta, joka pitää muutaman tärkeimmän reitin sulana pienellä pakkasella. Se myös syövyttää pyörän komponentit pilalle. Ei hyvä, jos minulta kysytään. Keskittyisivät auraamaan reitit hyvin.

Hiekoitus ja suolaus jatkuu niin pitkään kun kunnilla on vastuu korvata liukastumisista koituneet kulut kaikissa tapauksissa missä väylälle ei ole tehty suolausta ja/tai hiekoitusta -> tienpitäjä kylvää torjuntaa varmuuden vuoksi vaikka ei olisi oikeasti tarvetta. Samasta syystä väyliä ei voi jättää edes osin hiekoittamatta vaikka moni potkukelkkailija, pyöräilijä jne. sellaista jatkuvasti toivoo.

Minusta liukkaudentorjunta pitäisi lopettaa jalkakäytävillä ja pyöräteillä lähes kokonaan ja käyttää säästyneet resurssit oikea-aikaiseen loskan ja lumen poistoon. Kaatumiset syntyy lähes poikkeuksetta loskakeleillä kun satanutta lunta/loskaa ei aurata pois ja ne jäätyy seuraavilla pakkasilla syviä uria ja jalanjälkiä täynnä olevaksi polanteeksi jota ei saa edes tiekarhulla jyystämällä turvalliseksi.

Suolallahan nämä saisi sulatettua. Jos käytetään edullista tiesuolaa niin samalla pilataan pohjavedet ja tieinfran teräsrakenteet (ja fillarit siinä sivussa). Helsingissä ja muutamissa muissa kaupungeissa tätä on ratkottu käyttämällä Kaliumformiaattia. Ja sehän onkin ihan hyvä aine pohjaveden kannalta. Muut ominaisuudet ei sitten oikein osu. Varsinkin hinta suhteessa vaikutusaikaan. Jäisillä keleillä suolaus pitäisi tehdä 2 * vrk ja hinta on yli kymmenkertainen tiesuolaan verrattuna.

Koiravahti kirjoittaa viisaita. Näyttää siltä, että voin jättäytyä sivuun, kun nuoremmat ovat ottaneet samat tavoitteet kuin minulla on ollut.

Useampaan kertaan olen esittänyt murskeen sijaan puuhakkeen levittämistä tielle liukkautta torjumaan. Puuhake jää kellumaan veden pinnalle, eikä uppoa lammikon pohjaan, jossa se ei lammikon jäädyttyä auta ketään liukastumista vastaan.

Olen samaa mieltä, että tärkein asia, joka tässä hiekoitusasiassa voitaisiin korjata, on tuo manttaalilain ajalta periytyvät lakiperiaate, että kiinteistön haltija on vastuussa tien kunnossapidosta.

Kiinteistön omistajan vastuu oli ihan järkevää aikana, jolloin tietyöt tehtiin lapiolla. Näin ei kuitenkaan nykyään tehdä, vaan siihen on ihan omat erityiset koneensa, joita on vain ammattilaisilla. Miksi siis vaatia tien (jalkakäytävän) ylläpitoa kaupunkikerrostaloyhtiöltä uhkaamalla vahingonkorvausvaateilla, jotka eivät periaatteessa kuulu eurooppalaisen lain mukaan olosuhteiden luojalle, vaan vastuu on periaatteessa aina sillä, joka tekee, eli tässä tapauksessa menee kävelemään ao. alueelle.

Taloyhtiö ei varsinaisesti hyödy tuosta kävelyliikenteestä, vaan se on sille pelkkä rasite. Yleinen lakiperiaate on, että hyötyjä vastaa kustannuksista. TÄssä tuo ei päde, kun kustannukset rasittavat kiinteistöä ja ainoa joka tästä hyötyy, on kaupunkiyhteisö kokonaisuutena. Siksi myös kustannusten pitäisi olla jalkakäytävien kunnossapidosta kunnan vastuulla. Kunta ei näitä tietenkään halua, kun laki älyttömien tanssikengillä liukastelevien ihmisten vammoista on kävelyolosuhteiden luojalla.

Kunta ei ota näitä kustannuksia, vaan vetoa kiinteistönomistajan vastuuseen, jonka mukaan, yleisen oikeusperiaatteen vastaisesti, olosuhteiden luoja on vastuussa, eikä toimija ja hyötyjä, eli tässä tapauksessa kävelijä. Tuo laki korruptoi koko kunnossapitotoimialan.

Tässä aiempia kirjoituksiani tästä aiheesta:
Tässä tarkemmin lakiasiasta.
Hiekoittamisesta.
https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... 81#p102181
https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... 11#p116411
Fiksumpaa kevlin kunnossapitoa.

Tuo kunnossapito velvoitteen siirtäminen kiinteistöiltä kunnalle ei ratkaise ongelmaa kun ei ne kunnat ylläpidä kohtia joissa on myös pyörätie ainakaan paremmin kuin kiinteistöt joista osa sentään hoitaa työnsä kunnolla. Toki siirto poistaisi vähän alueiden välisiä ongelmia, mutta se ei korjaa sitä suurempaa ongelmaa joka on liukkauden torjumisen yli mitoitus aurauksen kustaanuksella.

Wacky kirjoitti: ↑10 Marras 2022, 20:03

Tuo kunnossapito velvoitteen siirtäminen kiinteistöiltä kunnalle ei ratkaise ongelmaa kun ei ne kunnat ylläpidä kohtia joissa on myös pyörätie ainakaan paremmin kuin kiinteistöt joista osa sentään hoitaa työnsä kunnolla. Toki siirto poistaisi vähän alueiden välisiä ongelmia, mutta se ei korjaa sitä suurempaa ongelmaa joka on liukkauden torjumisen yli mitoitus aurauksen kustanuksella.

Kunnat eivät huolehdi kunnossapidosta, koska se on kunnille vapaaehtoista. Vain jalkakäytävien kunnossapito on korvausvelvollisuuden uhalla sanktioitu.

Kun se ei ole pakollista ja osa tulee kiinteistöjen pakollisen liukkaudentorjunnan takia hoidettua, voi kunta olla piittaamaton. Jos jalkakäytävien hoito ei olisi kiinteistöille pakollista, joutuisi kunta ottamaan kantaa jalkakäytävien kunnossapitoon samalla tavalla kuin nyt ajoratojen hoitoon, eli myös jalkakäytävien kunnossapito organisoitaisiin ammattilaisten hoitoon. Työ olisi kokonaisuutena rationaalisempaa.

Nykyisessä tilanteessahan kiinteistötraktoreilla ajetaan kiinteistöltä toiselle kauha ylhäällä, kun kukaan ei tuolta osuudelta maksa mitään. Lumi sinttaantuu tiehen, tai kevariin kiinni paltteiksi ja haittaa myöhempää aurausta. Järjettömyys rehottaa.

Jos laki ei pakottaisi kiinteistöjä hoitamaan jalkakäytäväosuuksiaan, kunta joutuisi hoitamaan homman organisoidusti, joka ei varmaan olisi täydellistä, muttei ainakaan heikommin hoidettua kuin nyt, jolloin yksittäiset kiinteistöt tilailevat aurauksia yrittäjiltä sinne ja tänne.

Tässä hieno tapa reagoida heikosti hoidettuun kunnalliseen pyöräilyväylien kunnossapitoon. Kanadalainen kaveri rakensi sähköavusteiseen tavarapyöräänsä lumiauran ja ajaa sillä itselleen ja perässä samaa tietä tuleville parempia ajo-olosuhteita.

Hieno idea paljonkohan kuluu wattitunteja kilometrillä?

Epäilen toimivuutta raskaassa sohjoisessa lumessa johon renkaat uppoaa, mutta etenimen on todella raskasta jolloin tosta olisi eniten hyötyä.
Kevyt pakkaslumi nyt menee ihan helposti ilmankin

Kärkiaura toimii sitä paremmin mitä kovempi vauhti. Tuntuu tosielämän käytössä, että nopeuden kasvaessa tehon tarve pienenee? Polkupyörään noita joskus rakenneltiin ja pyöräkuormaajalla pukkaillut. Mutta kokonaisuutena reilusti tehoa vaativa.

Ostin hybridipyörään "hile" renkaat (Hile W240 32-622), joissa nastoja on "neljässä rivissä" Tuntuu pitävän hyvin, mutta varmaankin upottaa ts. ei rullaa pehmeässä lumessa... Melkein tekisi mieli hankkia vielä fatbike lumisia kelejä varten... Nythän pk-seudulla talvi 1.0 on jo ohi, ja ei tietoa tuleeko 1.1 versiota.