ukram2 kirjoitti: ↑16 Syys 2021, 14:53
Netistä löytyy aika paljonkin esimerkkejä hiilidioksidin kuplimisesta "mentos and coke" hakusanalla, siis epäilen Jorin väitettä että hiilidioksidia olisi merivessä vähemmän kuin happea ja typpeä? Tosin kolapullossa on jotain 3 barin paine.
Jätät huomiotta, että kolapullossa kaikki kaasu on hiilidioksidia, eli hiilidioksidin osapaine on sama kuin tuo kokonaispaine 3 bar. Ilmakehässä hiilidioksidia on 0,04%, eli sen osapaine on 0,04 bar. Aika paljon vähemmän kuin 3 bar. Typen osapine ilmakehässä on samaan aikaan 0,78 bar.
Ei tuo ole minun väite, vaan Henryn. Henryn laissa todetaan, että: "Vakiolämpötilassa nesteeseen liuotetun kaasun määrä on suoraan verrannollinen kyseisen kaasun osapaineeseen nesteen pinnalla"
Edellisestä seuraa, että kaasun kokonaispaine on sen kaasujen osapaineiden summa=kaasuseoksen kaasujen osapaineet jakautuvat kaasujen määräosuuksien suhteessa. Ilmassa on 78% typpeä, 21% happea, ja esim. 0,04% hiilidioksiisia. Typen osapaine on siis 0,78 bar, hapen 0,21 bar ja hiilidioksidin 0,04 bar. Henryn mukaan kaasut liukenevat nesteeseen näiden paineiden ja kullekin kaasulle ominaisen Henryn vakion suhteessa. (paine kertaa Henryn vakio)
Edellinen koskee siis vain liuennutta kaasua. Kemiallisesti sitoutunut kaasu on sitten toinen asia ja vähintään yhtä monimutkainen. Varsinkin merivedessä, jossa hiilidioksidi reagoi kalsiumin kanssa tuottaen kalsiumkarbonaattia, joka saostuu meren pohjalle kalkkikiveksi.
Selvitä itsellesi miten tuo Henryn laki toimii. Siinä on valmiiksi selitettynä arvot noille kaasuille osapaineidensa suhteissa.
Tässä vähän laajempi selvitys kuin wikipediassa. https://fi.abcdef.wiki/wiki/Henry%27s_law
Tässä toinen havainnollinen. https://fi.thpanorama.com/articles/qumi ... iones.html
Tässä käytännön sovellus patteriverkoston kaasunpoistoon. https://ti.fi/fi-fi/hapeton-taytto/teoriaa/20