Nojapyöräfoorumi

Premnaksen allekirjoituksesta kaiveltu kuuklehaku antaa seuraavaa..

https://www.google.com/search?q=VeloMot ... e&ie=UTF-8

Eli tehtaan tekemä taitaa olla!

Velomotion rungot tehdään stein trikesin tehtaalla serbiassa.

Olen nyt kolmisen viikkoa ajellut läskillä. Parin ekan päivän jälkeen tuntuma löytyi yllättävän helpolla ja nyt läskillä ajaminen tuntuu tavalliselta. Noissa tämänhetkisissä lehtikasoissa muhkea nappularengas rapisee mukavasti ja tarjoaa pitoa.

On ollut mukava löytää myös uusia työmatkareittejä metsäteitä pitkin. Pimeä taival, tuo aamujen piriste , kun saa testata ajovalojensa tehokkuutta. Ihan ok, välillä kaipaisin jonkin sortin kaukovaloja.

Takalokari on alkanut vähän vempuloida. Tekisi mieli vaihtaa uusi, mutta sen lokarin etupään kiinnitys tuottaa hiukan päänvaivaa. Joku viritelmä siihenkin tarvinnee tehdä.

Eipä oo tarvinnut nastoja vielä. Tosin tänään päivällä jo jäätyi tienpinta niljakkaaksi, ajamista se ei haittaa mutta pysähtymistä kyllä. Saapa nähdä koska oikeasti tarvii vaihtaa nastarenkaat.

Ajaminen on edelleen mukavaa ja viime syksyyn verrattuna "kyllä lähtee" , eli rauta on tehonnut.

Vaihdoin nastat ennen kilsakisan alkua, vähän turhaa oli, ehkä kahtena päivänä niistä on ollut iloa mutta muuten turhat tällä hetkellä, kun ei oo talvea näkynyt. Tuossa kun oli tuo parin päivän talvi niin senkin ajan olin flunssaa potemassa kotona.

Laitetaan nyt tännekin kuvaa, ensimmäinen nojahistoriani penkki jonka olen saanut ratkeamaan. Penkin etureunaan kohdistuu rasitusta pyörän kyytiin "noustessa" ja siitä poistuessa. Korjausmanööveri tulossa huomenna...etukäteen jo kiitokset Nojailijalle ja tm:lle. Hiomista tuossa pinnassa kyllä riittää, ei oo mikään muutaman minuutin homma .

Tuo penkkirikko on kyllä oikeastaan itseaiheutettu päänsärky. Etukiinnitys on ollut (näyttäisi siirretyn) liian takana, jolloin penkin etureuna on jäänyt tyhjän päälle.

Onkos tuossa ollut tarkoitus saada penkki mahdollisimman lähelle runkoa, eli niin alas kuin mahdollista. Siinä tapauksessa kiinnikkeen olisi pitänyt olla vielä taaempana, jotta penkin pohja olisi nojannut runkoputkeen.

Kun korjaatte, huomioikaa tämä. Jos on varaa siirtää kiinnitin etumaisiin reikiin, istuin kestää kyllä. JOs ei, kannattaa rungon ja istuimen etureunan väliin laittaa tuki.

Tarkoitus oli saada penkki makaavampaan asentoon, koska oli noissa alkuperäisissä rei'issä liian pystyssä. Olisin käyttänyt noita reikiä mutta sitten penkin takatuki olisi ollut huonossa kulmassa penkkiin nähden tai suurin osa selkäosasta jäänyt tuetta eli olisi varmaan sitten sieltä nitkahtanut rikki.

Premnas kirjoitti:

Tarkoitus oli saada penkki makaavampaan asentoon, koska oli noissa alkuperäisissä rei'issä liian pystyssä. Olisin käyttänyt noita reikiä mutta sitten penkin takatuki olisi ollut huonossa kulmassa penkkiin nähden tai suurin osa selkäosasta jäänyt tuetta eli olisi varmaan sitten sieltä nitkahtanut rikki.

Ok, sitten kannattaa tehdä sinne etureunan alle tuki. Pieni puupalikka kiilataan rungon ja istuimen väliin ja istuinosan läpi ruuvilla kiinni. Reiätkin ovat jo valmiina.

Penkin korjauslaminointi suoritettu. Nojailija hoiti kuitujen ja epoksin töpöttelyn vauhdilla, Premnasin kanssa tyydyttiin lähinnä ihailemaan mestarin toimintaa . Tuli sen verran monta hiilarikerrosta molemmin puolin penkkiä (olikohan yhteensä kymmenkunta?), ettei kyllä enää samasta kohdasta hajoa...

Tänään kankaat pois. Tämmöinen ennen reunojen siistimistä, tosi tasainen. Kyllä toiset osaa .

Tyhmiä kysymyksiä kuituhommista:
Karhennuskangas ja sen käyttö, ei oo miulle auennut? Nimensä mukaan se kai jättää pinnan karheaksi? Mutta eikö kuitupinta jää joka tapauksessa karheaksi jos se ei ole muottia vasten? Ja lähteekö karhennuskangas repäsemällä pois kappaleen pinnasta vai jääkö se kappaleen pintaan?

Epoksin pinnalle tulee kuivuessa amiinivahakerros ja se pitää poistaa, jotta pintaan saa kunnon tartunnan. Kangas poistaa tämän kerroksen mukanaan. Voi sen hiomallakin poistaa, mutta työläämmin.

jooseha kirjoitti:

Epoksin pinnalle tulee kuivuessa amiinivahakerros ja se pitää poistaa, jotta pintaan saa kunnon tartunnan. Kangas poistaa tämän kerroksen mukanaan. Voi sen hiomallakin poistaa, mutta työläämmin.

Samalla karheri imee ylimääräisen pinnalla lilluvan hartsin pois ja tiivistää, siis keventää rakennetta, varsinkin, jos on käytetty kompressiota, mikä tyhjiösäkkikin on.

Tuo karhennuskangas on vahvaa ja mukavaa käyttää kompession (ilmeisesti vaahtomuovi) ja kappaleen välissä. Hyvää silloin kun laminoi lisää kerroksia toisella kerralla. Saman asian ymmärtääkseni olisi ajanut lähes mikä tahansa muovikelmu välissä mutta ao kangas on mukavaa käyttää.
Jos halutaan korkean lujuusluokan laminaatteja epoksi ei tule tuon kankaan läpi, silloin oikea perforaatiokavo on siinä hommassa parempaa, siis ainakin alipaineessa tehtynä. Mutta itse maestrohan tietää miksi tuota käytti. Ja voihan olla erilaisia karhereitakin niin että ylimääräinen epoksi tulee läpi...

kemppes kirjoitti:

Tuo karhennuskangas on vahvaa ja mukavaa käyttää kompession (ilmeisesti vaahtomuovi) ja kappaleen välissä. Hyvää silloin kun laminoi lisää kerroksia toisella kerralla. Saman asian ymmärtääkseni olisi ajanut lähes mikä tahansa muovikelmu välissä mutta ao kangas on mukavaa käyttää.
Jos halutaan korkean lujuusluokan laminaatteja epoksi ei tule tuon kankaan läpi, silloin oikea perforaatiokavo on siinä hommassa parempaa, siis ainakin alipaineessa tehtynä. Mutta itse maestrohan tietää miksi tuota käytti. Ja voihan olla erilaisia karhereitakin niin että ylimääräinen epoksi tulee läpi...