Nojapyöräfoorumi

Oikean kyljen jäykistelevy valmis. Vaikutus jää pienemmäksi kuin vasemmalla puolella, kun on puolet pienempi.

Takaikkuna-aukon ylälaidasta puuttui alumiinilista, liimailin sellaisen tässä vaiheessa paikoillen.

En ole ollut tyytyväinen jousituksen alkuherkkyyteen, joten vaihdoin kokeeksi ilmajousien tilalle kierrejouset. Nuo Kiinan kansantasavallan tuotokset (4 kpl) kustansivat taannoin yhteensä alle 50 euroa lähipostiin toimitettuna -> ei kallis kokeilu.
Noissa ei ole jousen lisäksi minkään sortin vaimennusta, mutta ei ollut ilmajousissakaan.
Ans kattoo tuleeko pomppukeppifiilis...

Paikallaan painellen alkuherkkyys oli parempi kuin aiemmilla ilmajousilla, mutta jousivakio saisi olla pienempi, ainakin edessä.
750 lb/in luki jousien kyljessä, tekee n. 131 N/mm. Löysemmillä jousilla saisi vähän lisää esikuvan mukaista mukavuutta .
No tätäkään ei kokeilematta varmaksi tiedä, eli jännityksellä odotan seuraavaa koeajoa.

Minkähän äjäyksen aiheuttaisi, jos noissa hienosti leikatuissa kulmakääntövivuissa ylöspäin oleva jousen kiinnitysreikä olisi pitkulainen tahi olisi useita päällekkäisiä reikiä, joilla välittyvän liikkeen pituutta ja momenttia voisi asetella.

En oikein ymmärrä, mitä tässä jousiasiassa on tavoiteltu. Alkuherkkyyshän riippuu lähinnä jousen esikiristyksestä, eli kierrejousimallissa tuon jousen pään mutterirenkaan sijainnista. Kaasujousessa paineen laskeminen laskee sekä alkujäykkyyttä, että jousivakiota. Jos tavoittelet pehmeämpiä jousia olisin luullut, että ensimmäisenä lasket paineita kaasujousesta.

Kumisten kiinnityskappaleiden merkitystä tässä "alkuherkkyyden" tunteessa ei voi liikaa korostaa. Tuon merkitys on parhaimmillaan juurikin ääntä aiheuttavan tärinän herätteen vähentäminen. Tuollaisen kumin paikka on mahdollisimman lähellä liikkuvaa pyörää. TÄssä tapauksessa kulmavivun joustintuen pää olisi hyvä olla kumiholkilla kiinnitetty.

jori kirjoitti:

En oikein ymmärrä, mitä tässä jousiasiassa on tavoiteltu. Alkuherkkyyshän riippuu lähinnä jousen esikiristyksestä, eli kierrejousimallissa tuon jousen pään mutterirenkaan sijainnista. Kaasujousessa paineen laskeminen laskee sekä alkujäykkyyttä, että jousivakiota. Jos tavoittelet pehmeämpiä jousia olisin luullut, että ensimmäisenä lasket paineita kaasujousesta.

Kumisten kiinnityskappaleiden merkitystä tässä "alkuherkkyyden" tunteessa ei voi liikaa korostaa. Tuon merkitys on parhaimmillaan juurikin ääntä aiheuttavan tärinän herätteen vähentäminen. Tuollaisen kumin paikka on mahdollisimman lähellä liikkuvaa pyörää. TÄssä tapauksessa kulmavivun joustintuen pää olisi hyvä olla kumiholkilla kiinnitetty.

Ko. ilmajousissa on turhan paljon sisäistä kitkaa (tiivisteet, liukupinnat tms.). Painetta olen toki jo kokeillut säätää. Liikkuvat nahkeasti. Eivät laatutuotteita tuolta osin.

Ei, en alkanut purkaa ilmajousia tässä vaiheessa ja selvittää tarkempaa syytä, se ei silmämääräisesti välttämättä olisi selvinnyt (pinnankarheudet ja toleranssit + tiivisteiden puristukset yms). Ja avaamista varten olisi pitänyt rakennella erikoisavain.

Tärinän/äänenvaimennukseen tuo kuminen holkki on hyvä ajatus. Otetaan harkintaan jos tarve vaatii.

MM kirjoitti:

Minkähän äjäyksen aiheuttaisi, jos noissa hienosti leikatuissa kulmakääntövivuissa ylöspäin oleva jousen kiinnitysreikä olisi pitkulainen tahi olisi useita päällekkäisiä reikiä, joilla välittyvän liikkeen pituutta ja momenttia voisi asetella.

"Äjäys" ei ollut itselle tuttu sana, netti kertoo seuraavaa: https://www.ratkojat.fi/hae/%C3%A4j%C3%A4ys
"isku, tujaus, voimakas isku".
No tarkoitti nyt mitä vaan, niin juurikin tuolla vipusuhteella voi "korjata" jousivakiota. Jos vaan tila antaa myöden tehdä toinen reikä alemmas tuohon kolmiolinkkuun, jousi ei saa ottaa joustoliikkeen aikana kiinni jousen alla olevaan vaakaputkeen, väli ei ole iso. Tarvii selvitellä, hyvä vinkki!

Äjäyksen voisi suomentaa arkisesti vaikutukseksi. Tarkoitin sen vain ajatustasolla mietittäväksi, koska rakenne on jo tehty. Hienosti on tehtykin. Mietin lähinnä liikkeen pidentämistä ongelman ratkaisemisessa, mutta sitä varten pitäisi tehdä uudet lisäkorvakkeet vaikka nykyisillä nivelpulteilla kulmakeinuvipujen kylkiin kiinnitettäviksi.

tm kirjoitti: ↑07 Maalis 2021, 09:22

Tärinän/äänenvaimennukseen tuo kuminen holkki on hyvä ajatus. Otetaan harkintaan jos tarve vaatii.

Juuri tuohon, kitkatyyppiseen "alkujäykkyyteet" tuo kuminen väliosa on parhaimmillaan. Kitka aiheuttaa transientin herätteen joka kerta kun liikesuunta vaihtuu. Kuminen, molempiin suuntiin joustava ja hieman vaimentava osa välissä niistää noista kitkallisen rakenteen suunnanvaihdoista osan pois ja syö pois valtaosan melua aiheuttavista tärinäherätteistä.

Tuohon joustintuen yläpäähän olisi omiaan nivellaakerin tilalle suurempi silmukka, jonka sisälle sopisi kumipusla, tai sitten tällainen kelloeristin.

Oikeastaan jonkun pitäisi ruveta tekemään kinnereihin ja muihin kevytajoneuvoihin kumivälitteisiä nivellaakereita. Näissä kinnerien pyöränripustuksissa nivellaakerin hyvää pyörivyyttä ei tarvita yleensä lainkaan, vaan niiden liikealueet ovat hyvin pienikulmaisia. Tuo pyörivyyden vaatimuksen täyttäminen edellyttää rasvattuja pallorakenteita, jotka sitten kuluvat nopasti väljiksi. Kovat pallonivelet välittävät ääntä ja välykselliseksi kuluneina tekevät toiminnasta epämääräistä. Lähes jokaiseen paikkaan, joissa noita käytetään, sopisi silmukkaan vulkanoidulla kumilla silmukan ja holkin välisiä voimia kantava rakenne. Hieman isompi ulkosilmukka, ohutseinäinen holkki sisälle ja kumia väliin.

MM kirjoitti: ↑07 Maalis 2021, 10:19

Äjäyksen voisi suomentaa arkisesti vaikutukseksi. Tarkoitin sen vain ajatustasolla mietittäväksi, koska rakenne on jo tehty. Hienosti on tehtykin. Mietin lähinnä liikkeen pidentämistä ongelman ratkaisemisessa, mutta sitä varten pitäisi tehdä uudet lisäkorvakkeet vaikka nykyisillä nivelpulteilla kulmakeinuvipujen kylkiin kiinnitettäviksi.

Eikös tuo äjähdys ole savolaimurteita. Minusta se tulee samasta kannasta kuin mäjähdys, joka englannin kielessä on impact, joka suomeksi on vaikutus.

Noita jousituksen mäjähdyksiä ja tujauksiahan tm yrittää loiventaa.
Murreilmaisut tosin voivat johtaa aivan päinvastaiseen tulkintaan kuin oli tarkoitus. Töistä sellainen tositapaus, että it-projektin alussa esittelykierroksella substanssin edustajana sanoin Päätaloa mukaellen, että kipparoin tässä vähän kaikkia. (vrt. kokin kankimies, joka teki puita, kantoi vettä yms. uitolla). Tauolla projektin vetäjäksi nimetty nuori maisteri tuli leuka vapisten selittämään, että hän se muuten on tämän hankkeen kippari. Hän oli vähän snobi eikä varmaan ollut Päätaloa vilkaissutkaan.

tm kirjoitti: ↑28 Helmi 2021, 19:09

Moottori jaksoi vetää vähän paremmin kuin viimeksi, mutta kyllä tuo silti on alamittainen näin raskaaseen vekottimeen. Epäilen ettei kovin pitkäikäinenkään tällaisessa ylikuormituksessa. Alan kallistua tehokkaamman suoravetomoottorin suuntaan. Jää samalla tuo ketjukin pois, ja peruutusongelmakin ratkeaa kuin itsestään...

Minulla moottori tuntui ponnettomalta, kun sen ohjain oli ajoviimalta suojassa. Eri paikassa antaa täyden tehon.

jori kirjoitti: ↑07 Maalis 2021, 10:29

Oikeastaan jonkun pitäisi ruveta tekemään kinnereihin ja muihin kevytajoneuvoihin kumivälitteisiä nivellaakereita. ...

Löysin jotain:

https://www.vmcchineseparts.com/product ... e-king-pin

https://www.vmcchineseparts.com/product ... -version-3

tm kirjoitti: ↑07 Maalis 2021, 09:22

Tärinän/äänenvaimennukseen tuo kuminen holkki on hyvä ajatus. Otetaan harkintaan jos tarve vaatii.

Kumi sarjassa iskarin kanssa alipäästösuodattaa pyörästä ylös tulevaa pystysuuntaista tärinää (poistaa siitä nopeaa värinää), pienellä sisäisen kitkan ja -massan aiheuttamalla läpipäästöllä. Kaasuiskarin kaasun ja ilmakumirenkaan ilman joustolla on sama vaikutus.
Nahkeuden narahtelun suodattamiseksi, onkohan kumin vaikutus erilainen kullakin puolella ilmajousta? Pitäisikö kumin olla siinä päässä iskaria, joka on lähinnä korin kannatinta?
Autojen McPherson-joustintuessa on kumikiinnitys iskarin yläpäässä, muttei jousen, ettei kumi esijännittyisi lyttyyn auton painosta.

Kumiholkki tukivarren nivelenä suodattaa varren suuntaista tärinää.
Joissakin kumiholkeissa on kumi vain kahdella vastakkaisella sivulla, mikä mahdollistaa tukivarren suuntaisen jäykkyyden valinnan asentaessa.

Voisikohan tavallisen kumipuslan pehmentää tiettyyn suuntaan porailemalla vaikkapa 5 reikää/puoli? ( )

Anthrotech trike kumijousella on pintapehmeä ja heikosti vaimentava, hyvä mukulakivillä. Samassa pyörässä teräsjousi-öljyiskari on yleispätevämpi, imee myös töyssyt. Kannattaisi olla molemmat sarjassa?

Tukikumeja on aika helppo pursottaa käsin silikonipistoolilla, kunhan valitsee hyytelömäisen, muotonsa pitävän massan. Teippikin kestää muottina, jos edes muottia tarvitsee. Kerran valoin telan tangosta, putkesta, kahdesta niiden väliin sopivasta o-renkaasta, ja Bilteman tuulilasiliimasta. Tiukat o-renkaat keskittivät putken ja tangon tarkasti.

tm kirjoitti: ↑07 Maalis 2021, 09:22

... [Ko. ilmajousissa on turhan paljon sisäistä kitkaa (tiivisteet, liukupinnat tms.) paineesta riippumatta. Liikkuvat nahkeasti.] ...

... [Syy ei silmämääräisesti välttämättä selviä (pinnankarheudet ja toleranssit + tiivisteiden puristukset yms).] ...

Nahkeus tarkoittanee, että lähtökitka on suurempi kuin liukukitka. Se saa jarrut ja viulut vinkumaan ja saranat narisemaan.
Stick-slip-ilmiö - Wikipedia
Ehkä kaasutiivisteiden voiteluaineen paineenkesto ei riitä, ja kalvo pusertuu pois tiivisteiden välistä liikkeen pysähtyessä hetkeksi liukusuunnan vaihtuessa?

Kerran yritin käyttää WD-40:ää leikkuuöljynä, ja teräksen poraaminen oli kirskuvaa, hidasta ja tuotti purua. Oikea leikkuuöljy oli hiljainen ja tuotti lastua.
Kerran öljysin narisevan saranan ompelukoneöljyllä, ja narina lisääntyi. Vaseliini (petroleum jelly) oli hiljainen ja sarana kääntyi liukkaasti. Vaseliini jähmettyy kylmässä, mutta sarana on sisätilassa, joten ei ongelmaa.

Joissakin rasvoissa on kiinteää voitelujauhetta, joka jää pysähtyvään rakoon pienentämään lähtökitkaa, mutta edestakaisin liikkuvissa mekanismeissa jauheella on taipumusta kertyä liikeradan päihin.
Joidenkin edestakaisten mekanismien liukupinnoissa on liukas pinnoite. En tiedä voiko kotioloissa lisätä sellaisen, ehkä autovahan, tms.

Kerran voitelin puu-puu-laakerin hankaamalla siihen kynttilävahaa ja näyttämällä liekkiä perään sulattaakseni vahapurun kalvoksi. Tuli erittäin liukas.

Kysyisin vinkkejä voiteluinsinööriltä rasvakaupassa (esim. Etra).

Ensimmäisten äänieristeiden aika, leikkelin 13 mm solukumimattoa kattoon ja konepeltiin.

Auringon laskiessa lähdin koeajolle, järjestyksessään kolmannelle sellaiselle korin kanssa. Nyt tuntui siltä, että oikeaan suuntaan ollaan menty. Korin jatkuva heiluminen oli poissa, ja meteli oli vähentynyt dramaattisesti. Eihän tuota nyt hiljaiseksi voinut vieläkään sanoa, mutta ylimääräinen räminä ja kolina oli poissa. Tästä on hyvä jatkaa.

Laita bitumimattoa. Vaimenee värinät. No "pientä" lisäpainoa se kyllä tietäisi.