Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://nojapyorafoorumi.fi/
Niin, en tuosta hiljaista kuvittele saavanikaan.
Ja kelvollinen tasokin on jo erittäin lähellä.
Bitumimatto saa jäädä kaupan hyllylle 
.
Ja mitä painoon tulee, niin kaavailin punnitsevani 1CV:n tässä lähipäivinä.
Pääsee näkemään paljonko kiloja on kertynyt tähän mennessä, ennen siirtymistä todellisen ankkurin eli suoravetomoottorin käyttöön...
Veikkaan että kuski ja kulkupeli alkaa olla jo liki yhtä painavat 
.
Viimeinen naula lihasliikkumisen arkkuun lyöty 1CV:n osalta -> "ankkuri" eli uusi sähkökiekko saapui.
On se järeä ja painava tuollainen suoravetonapamoottorilla varustettu kiekko.
Kun tuon ruuvaa kiinni kinneriin, niin on viimeistään sähköajoneuvo, luomuavun vaikutus liikkumiseen alkaa olla marginaalissa.
Pakettia avatessa silmiin osui heti positiivinen yllätys: napa oli levyjarrumallia, kiinnitysreiät 6-pulttiselle jarrulevylle, hienoa! Kerrankin näin päin, kaukaa idästä tilatessa asiat menee yleensä toisinpäin...
Toinen hämmästyksen kohde oli Mavicin tarra vanteessa. No se meni luonnollisesti kusetuksen tiliin, tarrassa viitattiin ihan eri kokoiseen vanteeseen kuin tämä . Ei ole ranskalaisfirmaa nähnytkään tuo vanne.
Pinnalaippojen reiät olivat reilun kokoiset, 3 mm paksut pinnatkin olisivat mahtuneet heittämällä (nyt paksuus 2,5-2,6 mm).
Paketista löytyi kaikki mitä oli luvattu. Pari varapinnaakin oli mukana. Sähköjä en kerennyt vielä kokeilemaan, eli että kuinka kiekko pyörii.
Tuo uloke toisessa kannessa on kierteellisen rattaan paikka. Näköjään samaa sukua runko kuin minun suoravetoankkurissa. 
Aikanaan ajattelin kaventaa tuota kantta tuon nupin osalta niin, että akselia olisi voinut lyhentää normaaliin etuhaarukkaan sopivaksi. Kansi luisti irti sorvin pakasta, terä haukkasi ja kansi halkesi. Jouduin sorvaamaan uuden –ja jätin kaventamatta. 
jori kirjoitti:Tuo uloke toisessa kannessa on kierteellisen rattaan paikka. Näköjään samaa sukua runko kuin minun suoravetoankkurissa.
Aikanaan ajattelin kaventaa tuota kantta tuon nupin osalta niin, että akselia olisi voinut lyhentää normaaliin etuhaarukkaan sopivaksi. Kansi luisti irti sorvin pakasta, terä haukkasi ja kansi halkesi. Jouduin sorvaamaan uuden –ja jätin kaventamatta.
Jyrsintä aattelin tarjota tuolle, sorvin sijaan. Onnistuisi ehkä kivuttomammin.
Napa mahtuisi tuon pikku modauksen jälkeen paremmin korin sisään.
Joo, niin minunkin olisi pitänyt tehdä, mutta tuolla pajalla ei ollut jyrsintä, ainoastaan pylväspora, jossa jyrsintä oli melko onnetonta touhua. Kyllä se sorvissakin olisi mennyt, mutta kun olin silloin vielä niin kokematon ja ahneus iski.
Nykykokemuksella varmaan laittaisin tuon kannen huolellisemmin sorviin kiinni, enkä edes yrittäisi pistoterällä, joka tuolloin haukkasi ja rikkoi kannen. Sahaisin rautasahalla renkaan pois ja siistisin pinnan parilla ohuella lastulla sileäksi.
Opiksi aloitteleville sorvareille. Pistoterän käyttäminen pehmeällä aineella, kuten alumiinilla vaatii jäykän kappaleen, joka on kunnolla kiinni pakassa ja ehdottomasti oikea teränkorkeuden (terän korkeus vaikuttaa terän rinta- ja päästökulmiin). Pehmeällä aineella aina mieluummin vähän ylempänä kuin liian alhaalla.
Joustava kiinnitys saa kappaleen taipumaan ja päästökulma kasvaa ja saa terän haukkaamaan. Terä kannatta asettaa hieman normaalia ylemmäs, vaikka sitten jäisi aivan keskiosa sorvaamatta. Vaikea selittää, mutta yrittäkää päätellä vaikka tästä kuvasta, miten kappale painaa terää alas ja lähtee vierimään teräsärmän yläpuolelle, jolloin kärki pääsee yhä syvemmälle aineeseen.
Aika reilun näköisesti pinnat taipuu nippelien vierestä 
Joo, noin suurella navalla ja pienellä vanteella olisi riittänyt yhden yli pinnaus.
Ei kaunis, katsotaan kauanko kestää. Olisikohan nippeli jähän ylimittainen vanteen holkkiin nähden (siis halkaisijaan) -> nippeli ei mahdu kallistumaan juuri yhtään.
Jorin ehdottama "kierretty nolla ristiin" -pinnaus näytti hauskalta: toisen puolen pinnat ottaa kokonaisuudessaan vastaan vedon, ja toisen puolen pinnat vastaavasti jarrutuksen. Kun toinen puoli kiristyy, niin toinen löystyy . Jännityksiä tasaa tällöin vanteen siirtyminen sivusuunnassa (?).
Punnituspäivä: edellisessä punnituksessa 8.10.2019 pahvi-mockup -korinen 1CV painoi n. 69 kg.
Nyt vaaka näytti 81 kg. Vähän jäi siis alle kuskin, jolle lukema 84,5 kg.
Yhteislukema siis 165,5 kg. Moottorin vaihdon jälkeen tulee vielä jokunen kilo lisää.
Painonjakauma kuskin kanssa (etu/taka): 43 % / 57 %
Keskimääräinen pyöräkuorma (etu/taka): 35,3 kg / 47,4 kg
Noiden lukujen valossa nyt käytössä olevat kierrejouset ovat jäykkyydeltään hyvinkin oikealla hehtaarilla: jousivakioiden ja pyöräkuormien kautta laskettuna painuma kuskin kanssa on edessä 26 % ja takana 35 % -> ihan kelvollisia lukuja.
Lwb tadpolessa ja Räntiksessä oli samalla 160-170 kilon huiteilla kokonaispaino kuskin kans. Sähkömoottorien tehot eivät loppuneet kummassakaan. Suoraveto 500w tarran ja mittarin mukaan, alennusvaihteellinen 250w tarran ja 500w mittarin mukaan.
Kytkin sähköt ensimmäistä kertaa uuteen napamoottoriin. Ei tullut sinistä savua, eli akun napaisuus meni oikeinpäin .
Ilmassa pyöritellen kiekon kuormittamaton maksiminopeus oli 33 km/h eteenpäin pyörien, mutta taaksepäin jostain syystä vain 18 km/h. No eipä tuolla itselle ole mitään merkitystä, peruutteluun riittää vähempikin.
Kiekossa oli aika reilusti säteittäisheittoa, heittokello kertoi 2,4 mm. Sivuttaisheitto oli vähäisempää, vain 0,5 mm. Rihtailin pikkasen uudestaan, maltti loppui yhden millin pystyheiton kohdalla... Suht äkkinäinen sellainen tuohon jäi, mutta mahtaneeko tuntua enää ajossa.
Pinna-avaimen kanssa touhutessa alkoi epäilyttää nuo pinnojen mutkat, eli kuinkahan nippelit kestää ajossa...
Jyrsin navan ulkokannen ulokkeesta 10 mm pois, nyt mahtuu jo paremmin korin sisään. Enempää en arvannut ottaa, laakeripesä alkoi lähestyä.
Tuo vapaanopeus on just oikea yleisten teiden polkupyöräkäyttöön. Ihan yleisohjeena kaikille, moottoria hankkiessa tulisi tähän seikkaan kiinnittää huomiota. 25km/h nopeudessa amppeerit ovat jo luonnostaan kovin pienet ja näin nopeuden rajoittimen toiminta on pehmeää ja huomaamatonta. Myös energian kulutus on pienempää silloin, kun moottorin kierrokset lähestyvät huippuaan. 25km/h nopeuden päälle tulee vielä pieni pelivara peukkukaasulla tiukkoihin tilanteisiin.
Onko tuossa setissä regenerointimahdollisuutta? Suoravetomoottorissa on, mutta onko ohjaimessa? Tämä "jarrutus" mahdollisuuskin puoltaa suoravetomoottoria.
Hiljaisempi peruutus saattaa olla ohjaimella tehty, jännite puolittamalla?
Sulla alkaa nyt tulla painoa tuolla kopalle sen verran, että kannattaisi harkita jonkinlaisten tukikaarien rakentamista sinne sisäpuolelle. Ne vähentävät myös jonkin verran tuota kopan resonointia ja siten meteliä.
Vilijami kirjoitti:Tuo vapaanopeus on just oikea yleisten teiden polkupyöräkäyttöön. Ihan yleisohjeena kaikille, moottoria hankkiessa tulisi tähän seikkaan kiinnittää huomiota. 25km/h nopeudessa amppeerit ovat jo luonnostaan kovin pienet ja näin nopeuden rajoittimen toiminta on pehmeää ja huomaamatonta. Myös energian kulutus on pienempää silloin, kun moottorin kierrokset lähestyvät huippuaan. 25km/h nopeuden päälle tulee vielä pieni pelivara peukkukaasulla tiukkoihin tilanteisiin.
Onko tuossa setissä regenerointimahdollisuutta? Suoravetomoottorissa on, mutta onko ohjaimessa? Tämä "jarrutus" mahdollisuuskin puoltaa suoravetomoottoria.Hiljaisempi peruutus saattaa olla ohjaimella tehty, jännite puolittamalla?
Tuo aiemmissa kuvissa ollut katkaistu piuha oli regen-piuha, myyjä varoitteli kytkemästä sitä... perusteluna oli akun bms, joka ei välttämättä siedä latausta tuota kautta. Riippuu siis bms:stä, voiko käyttää.
ajou kirjoitti:Sulla alkaa nyt tulla painoa tuolla kopalle sen verran, että kannattaisi harkita jonkinlaisten tukikaarien rakentamista sinne sisäpuolelle. Ne vähentävät myös jonkin verran tuota kopan resonointia ja siten meteliä.
Kokeilen vielä ilman lisätukia. Koria on nyt matkan varrella tuettu paremmin runkoon ja jäykistetty kyljistä.
Irrallaan ollen kori on toki kokonaisuutena aika veltto, mutta runkoon kiinnitettynä ja tuettuna tilanne on jo parempi.
