Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
https://nojapyorafoorumi.fi/
Eilen oli sangen tuulinen päivä, ja kauppareissulla alamäessä tuulepuuska puhalsi nokka-aukon kautta sivuikkunan auki. Samalla myös sivuovi kääntyi raolleen. Nyt löytyi siis korin sulakekohdat "ylipaineistukselle" 
. Ylipaine voitti kiinnipitävien magneettien voiman. Mitään ei hajonnut, joten ongelmaa ei päässyt syntymään. Aika näyttää kuinka usein tällaiset tilanteet toistuvat.
tm kirjoitti: ↑11 Touko 2022, 23:05Eilen oli sangen tuulinen päivä, ja kauppareissulla alamäessä tuulepuuska puhalsi nokka-aukon kautta sivuikkunan auki. Samalla myös sivuovi kääntyi raolleen. Nyt löytyi siis korin sulakekohdat "ylipaineistukselle"
Tuohan kertoo, että painesuhteet ovat sitten oikein päin ja keula-aukon toiminta on juuri se, jota sillä tavoiteltiin. Kaihdinta vaan sitten eteen, jos liikaa ylipaineistuu. Jossain kohdassa on se piste, jossa kaihtimen osittain sulkema keula-aukko ei anna enää niin paljon ilmaa, kuin pohjan ja pyöräauukkojen vuodot päästävät ulos, ja kori on taas alipaineinen.
Tuo on siis merkki siitä, että kori todellakin ylipaineistui patopisteen aukon avulla ja pölyn tunkeminen sisään on ratkaistu. 
Edellä ajavan nostattamaa pölyä ei kyllä tämäkään ratkaisu korjaa, mutta siihen voikin käyttää suodatinkankaasta tehtyä kaihdinta. 
Samuel vinkkasi poikkeamaan tänään Tampereella Hennerin leikkitoimintakeskuksella, siellä oli MLL:n järjestämä Kevätkukkuu -niminen perhetapahtuma. 1CV sai hyvin huomiota osakseen niin junioreilta kuin vanhemmiltaan. Pikkuväen ehdoton suosikki tuntui olevan tööttönappi .
Nokan etusäleikkö sai vähän siipeensä yhden innokkaan tutkijanalun käsittelyssä. Turhan heikko 3D-tuloste, mutta helppo uusia. Ehkä syytä tulostaa kestävämpi versio...
ajarmala kirjoitti:Myös neljä kiinnitysruuvia on murtunut. Aika pahaa käsittelyä.
Ei, pelkkä muovituloste on rikki ruuvien ympäriltä. Ruuvit ovat paikallaan ja ehjät. Tuo tuloste oli sen verran hentoinen, että kolmivuotiaskin saa sen nykäistyä ongelmitta kappaleiksi 
.
Muistaakseni kysyin tätä jo joskus, mutta en enää löydä sitä sivua: paljonko 1CV vie wattitunteja/km ja missä vauhdissa (ja onko mäkistä maastoa)?
Tällainen löytyi haulla: "wattituntia".
https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... 18#p148818
TM kirjoitti:Sähköä kului 733 wattituntia, joten jos tuon 65 kilometrin mukaan laskee, niin kulutukseksi tuli n. 11 Wh/km. Reitti sisälsi jonkun verran ylämäkiäkin, joten ei pelkkä tasamaa-ajelu. Toinen samanlainen ajelu saattaisi onnistua vielä samalla latauksella, jos akun kapasiteetti on speksien mukainen.
Kulutus oli siis 11 wattituntia, mikä on hämmentävän vähän omiin kokemuksiini verrattuna. Minulla menee tuon kaupunkipyöräni kanssa myös sama 11 Wh/km, vaikka pyörä painaa vain 25 kg ja ukko 115. Ehkä nappularenkaat hieman lisäävät kulutusta. Sekin tietenkin vaikuttaa, että Teppo polkee ahkerammin kuin minä. 
Hyvin kohtuullinen kulutus tosiaan. Minkähänlainen 1CV:n aerodynamiikka on verrattuna kattamattomaan pyörään 
Miten jännitteen pudotus vaikuttaa? Laskeeko moottorin kierrosnopeus? Pieneneekö teho? Vai molemmat?
Molemmat. Syötettävä jännite määrittelee moottorin tyhjäkäyntikierrosluvun ja sitä kautta kullakin pyörimisnopeudella moottorin ottaman virran, eli myös tehon.
Tyhjäkäynnillä moottori ottaa virtaa vain häviöiden verran. Moottorin omat käämit toimivat kaikissa tilanteissa myös generaattorin tapaan syöttäen moottoria pyörittävän virran vastaista jännitettä, joka tietenkin pienentää moottorin "kokemaa" jännitettä ja vähentää virtaa sitä enemmän, mitä nopeammin moottori pyörii. Mitä nopeammin moottori pyörii, sitä suuremman jännitteen se vaatii, jotta virta käämeissä nousisi. Ja päinvastoin. Mitä hitaammin moottori pyörii, sitä suuremmaksi virta nousee.
Muistisääntö: Jännite määrää pyörimisnopeuden, virta momentin ja häviöt.
Täysin kuormittamattomana pyörivän moottorin sisäisesti generoima jännite on sama kuin syötetty jännite, joten virtaa ei moottorin käämeissä kulje mihinkään suuntaan. Jos moottoria pyöritetään tätä nopeammin, moottorin generoima jännite nousee yli syötetyn jännitteen ja moottori alkaa syöttää sähköä vastakkaiseen suuntaan.
Tässä päivitystä sähkönkulutukseen, kuvaajan muodossa.
1CV otettu "virallisesti" käyttöön marraskuun alussa 2021, ennen sitä näkyvät palkit on "testiajoja".
Punainen palkki (23.11.2021) kuvaa ensimmäistä nastarengasajelua, ja vastaavasti vihreä palkki (19.4.2022) on talven jälkeen ensimmäinen ajelu kesärenkailla.
Keskiarvoja (Wh/km):
Matkamittarissa tällä hetkellä, eli kaikki ajetut kilometrit: 947 km.
Päiväkohtaiset kilometrit välillä 4,6 - 68,6 km, keskiarvo 11,7 km.
Ajopäiviä yhteensä 80 kpl.
Ajojen keskinopeudet välillä 17,3 - 24,8 km/h.
Ja mitä mäkisyyteen tulee, niin kaikki on suhteellista . Tyypillisessä ajossa (=kauppareissulla) reitin matalimman ja korkeimman pisteen korkeusero lienee jotain 40 metriä. Asun siellä korkeimmassa pisteessä .
Juu, mutta sinne pitää päästä takaisinkin ja vielä ostoskuorman kanssa... Paluumatka se akkua syö.
ajarmala kirjoitti:Juu, mutta sinne pitää päästä takaisinkin ja vielä ostoskuorman kanssa... Paluumatka se akkua syö.
Näin juuri . Ja tuskin mulla edes sähköapua olisi, jos alavilla mailla asuisin.
Tulostelin viimein uuden etusäleikön. Kävin myöskin hakemassa Tokmannilta hyttysverkkoa, jotta sai samalla hoidettua ötökkäsuojauksen kuntoon. Hyttystä ja muuta surisijaa kun tahtoo tulla keula-aukosta kabiiniin. 