Nojapyöräfoorumi

Onko tuo printattu verkkoon kiinni?
Sehän onkin kätevä konsti. Verkko ja kehys tukevat toisiaan.

jori kirjoitti:

Onko tuo printattu verkkoon kiinni?
Sehän onkin kätevä konsti. Verkko ja kehys tukevat toisiaan.

Ei sentään. Onnistuisikohan edes?
Hyvähän se sellaisena olisi ollut, nyt hentoinen muoviverkko tahtoi takertua ruuvien kierteisiin ja kiertyä säkkyrälle. Seuraavalla kerralla pitää leikata verkon reunat muotoon katkoteräveitsellä vasta kiinniruuvauksen jälkeen...

tm kirjoitti: ↑05 Kesä 2022, 19:18

jori kirjoitti:

Onko tuo printattu verkkoon kiinni?
Sehän onkin kätevä konsti. Verkko ja kehys tukevat toisiaan.

Ei sentään. Onnistuisikohan edes?
Hyvähän se sellaisena olisi ollut, nyt hentoinen muoviverkko tahtoi takertua ruuvien kierteisiin ja kiertyä säkkyrälle. Seuraavalla kerralla pitää leikata verkon reunat muotoon katkoteräveitsellä vasta kiinniruuvauksen jälkeen...

Eikös se, jos pingottaa verkon printterin alustalle ja senkun printtaa. Voihan sitä vielä sieltä nylonverkon puolelta silitysraudalla leivinpaperin läpi vähän avittaa jälkeen päin, jollei ole printti imeytynyt tarpeeksi syvälle verkon silmiin.

Nuo verkot ovat nylonia, joka kestää lämpöä parisataa astetta. Tuskin noista printtimuoveista ihan näin kuumia lämpöjä löytyy.
Minusta tuo olisi kokeilemisen arvoinen juttu. Tuollaisella "itegraalivalutekniikalla" on tehty myös esim. ilmalämpöpumppujen suodatinverkot.

Tulostimelle pitäisi kertoa, että lasin pinta ei olekaan nollataso. Se kalibroidaan siitä yleensä paperin paksuuden verran irti (lasin ja suuttimen väli). Yleisimmän PLA-materiaalin tulostuslämpötila voi vaihdella 180°C ja 210°C välillä. Vastaavasti ABS:n tulostuslämpötilaa voi vaihdella 240°C ja 270°C välillä.

Nyloniakin saa tulostuslankana (tulostuslämpötila 250°C ja 280°C), mutta on haastava tulostaa, koska imee paljon kosteutta ilmasta säilytyksessä (poislukien tyhjiö tai kuiva säiliö). Ilman langan kuivaamista ei onnistu. Suositusaika kuvaamiselle 4-6 tuntia 75-90 celsiusasteessa.

janx kirjoitti: ↑05 Kesä 2022, 22:34

Tulostimelle pitäisi kertoa, että lasin pinta ei olekaan nollataso. Se kalibroidaan siitä yleensä paperin paksuuden verran irti (lasin ja suuttimen väli). Yleisimmän PLA-materiaalin tulostuslämpötila voi vaihdella 180°C ja 210°C välillä. Vastaavasti ABS:n tulostuslämpötilaa voi vaihdella 240°C ja 270°C välillä.

Nyloniakin saa tulostuslankana (tulostuslämpötila 250°C ja 280°C), mutta on haastava tulostaa, koska imee paljon kosteutta ilmasta säilytyksessä (poislukien tyhjiö tai kuiva säiliö). Ilman langan kuivaamista ei onnistu. Suositusaika kuvaamiselle 4-6 tuntia 75-90 celsiusasteessa.

Eihän tuo sitten pahalta vaikuta. Jos kyse on vain aloituskorkeuden säädöstä. Nuo lämpötilat käyvät hyvin. Nylonverkko kestää nuo sulamatta, joten tulostusmuovin pitäisi imeytyä hyvin verkkoon. Verkon esikuumennus tietenkin voisi olla tarpeen, jotta sula muovi ehtii painua verkkoon mahdollisimman syvälle.

tm kirjoitti: ↑08 Huhti 2022, 21:53

Rengaspaineiden seurantajärjestelmä ollut nyt kiinni 1CV:ssä 58 vuorokautta:

• alussa lukemat 2,4 - 2,6 baaria
• nyt laskeneet 1,6 - 1,9 baariin
  -> laskua 0,7 - 0,8 baaria
  -> vajuuntumisnopeus 12,1 - 13,8 mbar/vrk.

Säädin asennusvaiheessa hälytysrajaksi 1,5 baaria, nyt ollaan jo lähellä .
Ensimmäisen hälykokeilun jälkeen voi siirtyä takaisin normaaleihin rengaspaineisiin.

Huhtikuussa (yllä) kirjoittelin viimeksi rengaspaineista, ja kohta tuon jälkeen olikin vuorossa kesärenkaiden vaihto 1CV:n alle (16.4.).
Tuon jälkeen ei olekaan tullut renkaita pumpattua, vaan olen odotellut paineiden laskua hälytysrajalle (1,5 bar). Eilen kauppareissulla näyttöpaneeli alkoi piipittää, 92 vuorokauden kuluttua:

• alussa lukemat olleet 2,5 - 2,6 baaria
• nyt laskeneet 1,4 - 1,5 baariin
  -> laskua 1,0 - 1,1 baaria
  -> vajuuntumisnopeus 10,9 - 12,0 mbar/vrk.

Vajuuntumisnopeudessa ei kauheasti eroa edelliskertaan verrattuna. Sisärenkaat ovat samat, ja eri ulkorenkaat voivat vaikuttaa oman osansa, vaikka eivät tubeless-renkaita olekaan. Viime aikoina 1CV:n ajot on jääneet vähille, mutta normalisoitumista jo näköpiirissä, kun kesälomakin loppuu.

Rullaavuusmielessä ei tietenkään ole järkeä ajella asvaltilla noin vajailla paineilla, vaan lisäillä ilmaa useammin. Mukavuusmielessä matalat paineet on toki hyvä asia, ja ihan hyvin rotvalleistakin on tullut selvittyä vielä tuolla 1,5 baarilla.
Ans kattoo miten jatkossa, ehkä tuota 2 - 3 kuukauden paineenlisäysväliä voisi vähän lyhentää .

Onkos Tepolla, tai muilla videomuotoista dokumenttia 1CV ajeluista tai rakenteista.
Se minun vanha koeajovideo sai tällaisen viestin:

Teppo tietysti itse määrittelee jukisuuskuvansa. Mitäs mieltä Teppo on. Vastataanko mitään, vai linkki Nojapyöräfoorumille 1CV-ketjuun.

Laiska olen ollut tekemään videoita...
Jonkinlainen "käsikirjoitus" lyhyelle elävän kuvan pätkälle on kyllä pyörinyt mielessä, tarvisi vaan toteuttaa .

Laita jori tässä vaiheessa vaan linkki 1CV-ketjuun...

Nojapyöräfoorumi taas yllättää kansainvälisyydellään.

jori kirjoitti: ↑03 Elo 2022, 20:26

Nojapyöräfoorumi taas yllättää kansainvälisyydellään.

Tänne pitäs vaan saada nuoria innokkaita rakentelijoita, että dynaaminen linja jatkuisi. Me kylmän sodan veteraanit ollaan jo rakennettu tallien nurkat pullolleen pyöriä

Mitä 1CV:n jälkeen?

Nykyinen Teppoën 1CV "proto ykkönen" valmistui testiajovaiheeseen viime vuoden keväällä, ja aktiivikäyttö eli työmatkojen ajo alkoi viime marraskuun alussa. Heti kohta tämän jälkeen palannut etätyösuositus tosin lopetti työmatka-ajot heti alkuunsa, ja 1CV palveli viime talvena lähinnä "kauppakassina" kodin ja Prisman välillä + muissa lähialueen asiointiajoissa.

Nyt 8.8.2022 matkamittariin on kertynyt yhteensä 1206 km. Ei mikään järin suuri lukema, mutta lähialueen lyhyisiin ajoihin 1CV:n taannoin rakensinkin. Ilman ajokilometrejä vähentänyttä etätyövaihetta lukema olisi toki isompi, mutta hyvä noinkin. 1CV on ehtinyt tänä aikana jo paljastaa niin hyvät ja huonot puolensa, erilaisissa ajokeleissä.

Vaikka 1CV on kaukana täydellisestä, niin yhteinen aika on ollut sen verran mieluisaa, että aiemmin vastaavassa ajossa ollut pystäri on kerännyt lähinnä vaan pölyä tallin nurkassa. Likipitäen ainoa syy sen käyttöön ovat olleet ne harvat kerrat, kun pyörä on pitänyt jättää parkkiin jonnekin "yleiselle" paikalle yön yli.

Kuskinsa säältä suojaavan nelipyöräisen konsepti on siis ollut onnistunut, ja selvästikin jatkokehittelyn arvoinen. Ja kehitettäväähän 1CV:ssä riittää .

1CV:stä kehittyi ylitekninen ja lopulta huimasti ylipainoinen (yli 90 kg) vekotin. Ajatus oli, ettei konseptintestausprotossa painolla ole väliä, sähkö kuljettaa tarvittaessa. Tästä syystä eteneminen pelkällä lihasvoimalla ilman sähkömoottorin apua ei sitten onnistukaan, kuin korkeintaan aivan lyhyen matkan ja senkin vain tasaisella, pienessäkin ylämäessä meno hyytyy täysin. 750 watin vääntökäämitty suoravetonapamoottori on aivan minimi ylämäissä, ja sekin riittää vain kun avittaa polkemalla. Jos moottori olisi poljinkeskiössä, niin selvästi pienemmälläkin wattimäärällä selviäisi, jos pyörästä löytyy lyhyitä välityksiä.

Toinen ja kuskia eniten häiritsevä asia on melu. Sen lähteitä on monia, eikä nykyrakenteilla helposti vaimennettavissa, ainakaan ilman merkittävää painon lisäämistä. Ja kilojahan on kertynyt kyytiin jo liikaa...

Moniin pienempiin ongelmiin on joko löytynyt ratkaisut, tai niiden kanssa on vaan oppinut elämään / hyväksynyt ne.

Edellä mainitut asiat eivät tietenkään käyttöä estä, mutta pitemmän päälle ovat alkaneet häiritä kehittämisorientoitunutta mieltä .
On siis aika aktivoitua "proto kakkosen" speksauksessa.

Tässä tämän hetken ajatuksia:
1) Nykyistä selvästi hiljaisempi kori -> materiaaliksi solumuovi ("makuualusta") tai kangas.
2) Huomattava painon kevennys -> materiaalivalinnat ja rakenneratkaisuihin enemmän "Keep It Simple" -ajattelua.
3) Vannekoko 507 -> 406 mm: nykyisissä 507-kiekoissa on hyvät puolensa, mutta olisivatko pienemmät kiekot kuitenkin "riittävät"? Viime talvena ei ollut ongelmia vetopidon kanssa (toki 1CV:n juhlalliset pyöräkuormat vetävillä pyörillä auttoivat tässä) -> missä kulkee riittävän raja? Pienemmillä kiekoilla ajokista saisi ketterämmän, tai vaihtoehtoisesti nykyistä kapeamman/pienemmän.
4) Jousitus: miten olisi tämän hetken "trendiratkaisu" eli hiilikuituiset lehtijouset?

Tai perinteiset MacPherson-joustintuet 1CV:n nykyisten linkkuhässäköiden tilalle.
Tai jotain yksinkertaisempaa...:

5) Avattava katto?: joko rättäri-tyyliin, tai kankainen lastenvaunuversio?

6)...vai veisikö ajatusta monikäyttöisempään suuntaan?
-> kevyt myös retkikäyttöön soveltuva ajopeli, josta voisi haluttaessa jättää sähköavun pois?

Hyvä startti olisi käydä tutustumassa kemppesin ihanan kevyisiin hiilikuituluomuksiin.
Harmi ettei hän enää vaikuta foorumilla.

Avasin 1CV:n jatkoajatuksille oman viestiketjun:
https://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtop ... =26&t=7124

Tällä viikolla se sitten tapahtui, eli Aamulehden toimittaja bongasi 1CV:n Prisman pihassa ja kyseli haastattelua. No perjantaina sitten jutusteltiin Nokian kirjaston kahvilassa aiheesta ja aiheen vierestä, jonka jälkeen valokuvaaja napsi jokusen kuvan. Toimittaja lupasi lähettää jutun luettavaksi vielä ennen julkaisua, ans kattoo mitä sieltä tulee...

Huomenna kannattaa vilkaista Aamulehteä...